Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola Länsi-Suomi27.11.2024Kyselyn karu tulos: Yli puolet nuorista laiminlyö tietoisesti palovahinkojen ennaltaehkäisynPalovahinkojen ennaltaehkäisykeinot tunnetaan Länsi-Suomessa hyvin, mutta moni jättää silti noudattamatta niitä. Vaaratilanteet ja huolettomuus korostuvat erityisesti alle 25-vuotiailla, selviää LähiTapiolan kyselystä.
LähiTapiola selvitti teettämässään kyselyssä* yli 500 länsisuomalaisen kokemuksia palovahingoista, tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta.Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia kertoi, että kotona tai mökillä on sattunut vaaratilanne, jossa tulipalo oli lähellä. Lähes viidenneksellä (18 %) kotona oli syttynyt tulipalo, ja noin yhdellä kymmenestä (9 %) palon sammuttamiseen oli tarvittu palokuntaa.Tärkeimmiksi palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoiksi länsisuomalaiset arvioivat palovaroittimet (89 %), avotulien valvomisen (77 %), sammutusvälineet (68 %) sekä tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen (62 %).LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi muistuttaa, että tärkeydestään huolimatta palovaroittimia ja sammuttimia tarvitaan vahingon jo satuttua.– Kun palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan, on ennaltaehkäisyssä jo monilta osin epäonnistuttu. Siksi listan kärjessä pitäisi olla kaikki ne toimenpiteet, joilla jokainen voi omalla toiminnalla välttää vahingon kokonaan.Kolmannes kaikista ja yli puolet nuorista viittaa kintaalla ennaltaehkäisylleVaikka palovahinkojen ennaltaehkäisykeinot ja niiden tärkeys tunnistetaan Länsi-Suomessa hyvin, kysely paljastaa eroja tietämyksen ja toiminnan välillä. Vastaajista kolmasosa (33 %) kertoo joskus toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.Nummi näkee tilastojen taustalla huolestuttavan ilmiön.– Luku on pelottavan suuri, sillä se ei kieli tietämyksen puutteesta vaan liian köykäisestä asennoitumisesta. Omaa suhtautumista pohtiessa on syytä pitää mielessä, että vaikka palovahinkoja sattuu verrattain vähän, ovat niiden seuraukset usein katastrofaalisia. Vaarassa nimittäin ovat omaisuuden lisäksi ihmishenget.Alle 25-vuotiaiden osalta luvut ovat selvästi muita ikäryhmiä korkeampia. Heistä 64 prosenttia kertoo toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.Vain neljännes (24 %) alle 25-vuotiaista kertoo, että kotona tai mökillä ei ole sattunut lainkaan palovaaratilanteita tai tulipaloja. Muilla ikäryhmillä prosenttiosuus vaihtelee 58 prosentista 78 prosenttiin.– Esimerkin voima on tässä valtava, eli mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Paloturvallisuudesta on syytä keskustella muulloinkin kuin paloturvallisuusviikolla, ja tässä vanhemmilla on keskeinen rooli. Harva ajaa keskellä talvea kesärenkailla, ja samanlainen ajattelutapa on paikallaan myös palovahinkojen välttämisessä, Nummi peräänkuuluttaa.Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosina 2019–2023 syttyi vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, jotka johtuivat huolimattomuudesta tai varomattomuudesta. LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastojen** mukaan yhtiön asiakkaille maksettiin vuosina 2022–2024 palovahingoista korvauksia yli 6,4 miljoonaa euroa.*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 4,2 prosenttiyksikköä.**LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastot vuosilta 2022–2024. Vuoden 2024 osalta tilastot ajalta 1.1.2024–25.9.2024
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Pohjoinen7.5.2025Täällä ovat Oulun riskialtteimmat kolaripaikat – ”Liikennesäännöt unohtuvat parkkipaikoilla” LähiTapiola Pohjoisen vahinkotietojen mukaan Oulussa eniten liikennevahinkoja syntyy parkkipaikoilla ja -halleissa sekä tiiviisti liikennöityjen risteysalueiden ja liittymien yhteydessä. Kyselyn mukaan parkkipaikoilla syntyy vaaratilanteita eritoten siksi, etteivät autoilijat ota kanssaihmisiä riittävän hyvin huomioon. LähiTapiola Loimi-Häme5.5.2025Kysely: Joka viides kokenut ”läheltä piti” -palovahinkotilanteen kotona tai mökillä – ”jokainen sekunti on arvokas”Paloturvallisuus on tärkeää kaikkialla, erityisesti kotona, mökillä ja veneessä. Toimiva sammutin voi olla ratkaiseva tekijä palon alkuvaiheessa, jolloin se voi estää tulipalon leviämisen ja pelastaa omaisuutta sekä ihmishenkiä.LähiTapiola Länsi-Suomi5.5.2025Mökillä on syytä käytellä moottorisahaa jo nyt – Kaatunut puu syypää joka toiseen myrskyvahinkoon Myrskyt ovat aiheuttaneet vahinkoja joka kolmannen länsisuomalaisen kodissa, selviää LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Joka toisen vahingon syynä on kaatunut puu. Mökkikauden alku on asiantuntijan mukaan paras aika riskipuiden ennakoivalle kaatamiselle, mutta myös vaaran paikka itse tekevälle.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetKyselyn karu tulos: Yli puolet nuorista laiminlyö tietoisesti palovahinkojen ennaltaehkäisynHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn