Yli puolet kainuulaisista ja koillismaalaisista käyttää puhelinta ajaessaan
Puhelimen käyttö ajon aikana aiheuttaa kuolonkolareita vuosittain. LähiTapiolan tuoreen kyselyn* mukaan Kainuussa ja Koillismaalla miltei 60 prosenttia käyttää vähintään joskus puhelinta auton ratissa tai on kyydissä, kun näin tapahtuu. Asennemuutoksella voitaisiin välttää monet kolarit ja läheltä piti -tilanteet.
Kyselyssä kainuulaisista sekä koillismaalaisista vastaajista 57 prosenttia kertoi käyttävänsä puhelinta ajon aikana tai olleensa kyydissä, kun kuljettaja on tehnyt niin. Yhteensä 9 prosenttia tunnusti näin tapahtuvan melko usein ja 48 prosenttia joskus. Puhelimen käyttö ajaessa on Kainuussa ja Koillismaalla yleisempää kuin muualla Suomessa, jossa tulosten mukaan 51 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä puhelinta ajon aikana jatkuvasti, melko usein tai joskus.
Liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnat ovat arvioineet, että puhelimen käyttö on vuosittain mukana 3–5 kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa.
- Puhelimen käyttöä on usein vaikea jälkikäteen osoittaa onnettomuuden syyksi, joten todellisuudessa määrä voi olla selvästi suurempi kuin tilastot kertovat, LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvauspäällikkö Ari Juntunen kommentoi.
Läheltä piti -tilanteita on sattunut kaiken ikäisille – yli puolet alle 25-vuotiaille
LähiTapiolan kyselyn mukaan Kainuussa ja Koillismaalla yhteensä 8 prosenttia vastaajista kertoo joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen käyttäessään puhelinta itse ja 5 prosenttia ollessaan kyydissä, kun kuljettaja käytti puhelinta. Vastaajista 5 prosenttia kertoo myös, että on joutunut onnettomuuteen puhelimen ajon aikaisen käytön seurauksena.
Kyselyn tuloksien perusteella puhelin on aktiivisimmassa käytössä ajon aikana alle 25-vuotiailla ja 35-44-vuotiailla vastaajilla Kainuussa ja Koillismaalla. Alle 25-vuotiaista yli puolet, 51 prosenttia, on joutunut läheltä piti -tilanteeseen oman ajon aikaisen puhelimen käytön seurauksena.
- Puhelimen käyttö ajaessa näyttää edelleen harmillisen yleiseltä, kun tarkkailee vastaantulevaa liikennettä. Liian yleistä se on ja tähän tarvitaan selkeästi asennemuutosta, Juntunen kiteyttää.
Puhelinta voidaan tietysti käyttää ajaessa paljon muuhunkin, kuin pelkästään puhumiseen.
- Olen nähnyt tilanteita, jossa puhelinta pidetään ajon aikana ratin päällä. Näissä tilanteissa tapahtuu varmasti muuta kuin puhumista, esimerkiksi viestien kirjoittamista tai sosiaalisen median selaamista. Silloin keskittyminen on täysin puhelimessa ajamisen ja liikenteen havainnoinnin sijaan, Juntunen pohtii.
Mitä muut edellä
Vaikka kyselyyn vastanneet kainuulaiset sekä koillismaalaiset käyttävät puhelinta paljon ajon aikana, he ovat huolissaan myös muiden kuskien puhelimen käytöstä. Lähes 60 prosenttia vastaajista kertoi, että muiden kuljettajien puhelimen käyttö huolettaa. Lisäksi oman läheisen puhelimen käytöstä auton ratissa kantaa huolta 15 prosenttia.
Juntunen kehottaa aloittamaan asioista, joihin voi itse vaikuttaa.
- Esimerkin voima on suuri. Me aikuiset voimme toimia esimerkkinä nuorille kuskeille ja olla käyttämättä puhelinta ajon aikana. Esimerkkinä toimimisen avulla voi parhaassa tapauksessa vaikuttaa myös kenen tahansa kyydissä olevien asenteisiin. Tästä syntyvä turva on nimittäin parempi kuin mikään saatavilla oleva vakuutus.
Jos puhelimessa on välttämätöntä puhua ajon aikana, tarjoavat nykyautot siihen turvallisen mahdollisuuden Bluetooth-yhteydellä. Lisäksi erilaisten kuulokkeiden ja korvanappien käyttäminen on nykypäivänä yleistä, joten niitä kannattaa hyödyntää myös autoillessa.
- Hämmästyttävän usein ajetaan luuri korvalla myös uudemmilla autoilla, joissa varmasti on valmius yhdistää puhelin auton järjestelmiin. Viimeistään nyt kannattaa siis tutustua oman ajoneuvon ominaisuuksiin ja ottaa ne aktiiviseen käyttöön, Juntunen vinkkaa.
Lisätietoja:
Ari Juntunen, korvauspäällikkö, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa,
* Kyselyyn vastasi 11.1. – 13.2.2024 välisenä aikana yhteensä 5.470 henkilöä ja alueella
Kainuu-Koillismaa 161 henkilöä. Haastattelut kerättiin Kantar Media Finlandin Forumissa.
Kyseessä on Verianin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla + 1,3 ja alueella Kainuu-Koillismaa + 7,6 prosenttiyksikköä.