LähiTapiola Kainuu-Koillismaa19.1.2025
Vaihteleva talvisää lisää liukastumisen riskiä – Todennäköisin pyllähtäjä Kainuun ja Koillismaan kaduilla on keski-ikäinen 35–44 vuotiasTutustu terveysvakuutuksiin
Usein helposti ehkäistävissä olevat liukastumistapaturmat maksavat yhteiskunnalle 1,4 miljardia vuosittain. Arjen katsaus -kyselyssä* selvitettiin suomalaisilta, millaisia ja kuinka vakavia tapaturmia heille sattuu liukkailla keleillä. Kainuussa ja Koillismaalla asuvista neljä viidestä, 82 prosenttia, kertoo kaatuneensa tai joutuneensa ajoneuvo-onnettomuuteen liukkaalla. Kaatuessa itsensä on loukannut vastaajista yli puolet, 55 prosenttia.
– Plus- ja miinusasteiden väliä seilanneet lämpötilat ovat varmasti palauttaneet tuntuvasti monen mieleen, miten petollinen jää ja erityisesti sen päälle kertynyt lumi on. Huomaamaton liukas kohta on tapaturmien kannalta hankalin, koska sitä on vaikea ennakoida. Ilmastonmuutoksen myötä nämä tilanteet myös tulevat yleistymään, arvioi LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvauspäällikkö Ari Juntunen.
Kainuulaiset sekä koillismaalaiset kaatuvat useimmin kävellessään (66 %) ja pyöräillessään (25 %). Vahinkoja sattuu myös kuntoillessa liukkaalla (7 %) ja muilla kulkuvälineillä kuten potkurilla liikkuessa (10 %).
– Tutut ja turvalliset arjen tilanteet ovat niitä pahimpia vaaran paikkoja. Usein vahinko nimittäin sattuu esimerkiksi roskia viedessä tai koiraa ulkoiluttaessa, ja valitettavan usein jalassa ovat huonosti pitävät tohvelit tai lenkkarit, Juntunen toteaa.
Kainuussa ja Koillismaalla liukkaus yllättää yleisimmin 35–44-vuotiaat. Heistä 91 prosenttia kertoo kaatuneensa kävellessä ja 43 prosenttia pyöräillessä. Lähes yhtä usein liukkaan kelin kaatuminen sattuu alle 25-vuotiaille.
– On ymmärrettävää, että liukastumiset korostuvat niiden keskuudessa, jotka myös usein liikkuvat ahkerimmin. Hyvä on kuitenkin muistaa, että asianmukainen varautuminen on sekä vähän että paljon liikkuvien etu, Juntunen peräänkuuluttaa.
Yleisimpiä liukkaan kelin varautumiskeinoja ovat kyselyyn vastanneiden kainuulaisten ja koillismaalaisten mukaan auratun reitin valitseminen (40 %), pyöräilyn välttäminen liukkaalla (38 %) ja lisäajan varaaminen matkaan (32 %).
Perusteellisimpia varautujia Kainuussa ja Koillismaalla ovat yli 45-vuotiaat. Merkittävin ero liittyy kenkiin: siinä missä alle 45-vuotiaista keskimäärin 25 prosenttia valitsee mahdollisimman pitävät kengät tai nastakengät, alle 25-vuotiaista (0 %), tekee saman yli 45-vuotiaista reilusti yli puolet.
– Uskallan väittää, että kengät ovat ratkaisevassa asemassa valtaosassa liukkaan kelin kaatumisista. Jos siis nasta- tai kitkakengät tai liukuesteet eivät tule kysymykseen, on jalassa syytä olla vähintään talvikäyttöön tarkoitetut kengät, Juntunen ohjeistaa.
Liukastumistapaturmissa vammat ovat tyypillisesti luunmurtumia tai venähdyksiä useimmiten käsissä, kyljissä tai nilkoissa. Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan.
Reilu kaksi viidesosaa kainuulaisista ja koillismaalaisista kertoo selvinneensä liukkaalla kaatumisesta ilman vammoja. Kaikkiaan vastaajista 55 prosenttia on satuttanut itsensä kaatuessaan, ja 12 prosentilla vammat ovat vaatineet hoitoa. Vastaajista yli 55-vuotiaista puolet on tarvinnut liukastumisen jälkeen hoitoa, ja 25–44-vuotiaistakin yli kolmannes (33 %).
– Iäkkäämmillä seuraukset ovat usein pahemmat, koska keho on hauraampi ja paranee hitaammin. Myös heikentynyt tasapaino, lihaskunto ja liikkumiskyky vaikuttaa vammojen laatuun. Huomionarvoista kuitenkin on, että myös moni nuorempi tarvitsee hoitoa. Tämä jos mikä korostaa oman varautumisen merkitystä, Juntunen sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että talven liukastumisista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 1,4 miljardin euron kustannukset. Ne syntyvät esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksesta ja sairauspoissaoloista.
– Vältetty vahinko on paras vahinko niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Jos kuitenkin sattuu, on hyvä huolehtia, että oma vakuutusturva on kunnossa myös tapaturmien osalta, Juntunen muistuttaa.
Jos satutat itsesi liukastuessa, voit hakea vahingon korvauksia helpoiten omasta tai työnantajan tapaturmavakuutuksesta. Huomioi, että asunnon ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneet tapaturmat korvataan työtapaturmana. Etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot.
Jos sinulla ei ole omaa tai työnantajan tapaturmavakuutusta, voit hakea korvausta alueen kunnossapidosta vastaavan tahon vastuuvakuutuksesta.
Pihat, kadut, jalkakäytävät ja muut yleiset alueet ovat pääsääntöisesti jonkun kunnossapitovastuulla. Vastuuta sääntelevät eri lait ja säännökset, ja vaadittu kunnossapidon taso voi vaihdella.
Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Käytännössä esimerkiksi kiinteistön omistajan tai tienpitäjän on täytynyt laiminlyödä asianmukainen liukkauden torjunta, kuten hiekoitus tai auraus.
Suomen ilmastossa on mahdotonta pitää kaikkia kulkuväyliä sellaisessa kunnossa, ettei kukaan koskaan voisi liukastua. Esimerkiksi äkkinäinen säänmuutos voi tehdä liukkauden torjunnan nopeasti mahdottomaksi, jolloin ulkopuolista korvausvastuuta ei välttämättä synny. Oma tapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja näissäkin tilanteissa.
1.
Tarkista jalankulkusää.2.
Valitse kengät kelin mukaan.3.
Käytä liukuesteitä.4.
Varaa aikaa matkoihin.5.
Keskity kävelemiseen.6.
Anna palautetta kunnossapidolle.7.
Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi.
*LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi ajalla 11. -26.5.2023 kaikkiaan 5 227 suomalaista, joista Kainuu-Koillismaalta vastanneita oli 121 henkilöä. He edustavat maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Kyseessä on Kantar Publicin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla + 1,4 ja alueella Kainuu-Koillismaa + 8,8 prosenttiyksikköä.