Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Vakava sairaus voi tuoda taloudellisen turvattomuuden – miten kaikista kuluista selviää, mietti syöpään sairastunut Minna

26.5.2023 - Talous

Kun Minna sairastui vakavasti, hän huomasi nopeasti, että terveysongelmien lisäksi myös talousasiat aiheuttavat huolta. Syöpäsäätiön kyselyssä yli 80 prosenttia syöpäpotilaista sanoo vakavan sairauden heikentäneen taloutta.

Viitisen vuotta sitten viisikymppinen Minna Nuolikoski sai huonoja uutisia. Hän oli mennyt sairaalaan vatsakipujen vuoksi. Lopulta tutkimuksissa löytyikin yllättäen keuhkosyöpä.

– En osannut kuvitella, että kun menen sairaalaan, tulen sieltä syöpäsairaana pois.

Tiedon jälkeen huoli terveydestä ja tulevaisuudesta oli suuri. Vaati aikaa käsittää asia. Oma jaksaminen oli kovilla: hoidoissa käytetyt lääkkeet väsyttivät ja mieltä kaihersi epävarmuus. Lisäksi Minna huomasi joutuvansa pohtimaan, kuinka kaikesta selviytyisi rahallisesti.

Syöpään sairastuminen rasittaa taloutta monin tavoin: tutkimukset, hoidot, lääkkeet, matkakulut ja sairaalassaolo maksavat kaikki. Sairastuneena hoitokustannukset lisäävät menoja, mutta usein myös tulot vähenevät, koska vakava sairaus voi johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin töistä.

– Sairaslomia on ollut paljon. Välillä olen ollut puoli vuotta töissä ja puoli vuotta hoidoissa. Se on ollut rahallisesti vaikeaa. Jokainen meistä haluaa kuitenkin laskunsa maksaa, Minna sanoo.

Minnalla oli asuntolainaa, ja hän piti tärkeänä, että se tuli maksettua. Erottuaan Minna huolehti myös 14-vuotiaan tyttärensä menoista oman taloutensa ainoana aikuisena.

Oma auto oli sairaalamatkojen takia tarpeen, koska Minnan kodista Ylöjärveltä oli Tampereelle matkaa. Korona-aikaan tartuntaa piti myös ehdottomasti vältellä. Välillä oli käytettävä Kela-taksia, koska omat voimat eivät riittäneen autolla ajamiseen. Hän huomasi, että joistakin hoitoa tukevista lääkevalmisteista ei Kela-korvausta saanut. Mietitytti myös, kuinka koostaa toipumista tukeva terveellinen ruokavalio pikkurahalla.

Rahaa ei jäänyt mihinkään ylimääräiseen, eikä edes ihan kaikkeen tarpeelliseen. Minnan vaatekoko pieneni puolella, kun hoidot laihduttivat. Vaatekaapin uusimiseen ei kuitenkaan ollut varaa. Minnalle kuluja on tullut myös muusta kuin syövän hoidosta. Hoidot ovat vahingoittaneet hampaita, ja sen takia hän joutui käyttämään hammaslääkäriin viime vuonna 700 euroa.

Moni vakavan sairauden kohdannut kokee talousongelmia

Minnan kokemus on hyvin yleinen. Vaikka talousasiat eivät ole sairastuneen ajatusten kärkipäässä, joutuu moni niitä pohtimaan. Syöpäsäätiön tekemässä kyselyssä jopa 86 prosentilla syöpäpotilaista talous heikkeni, ja yli puolet sanoi sen heikenneen tuntuvasti. Toisilla syöpä johtaa jopa perustarpeista, kuten ruoasta ja lääkkeistä tinkimiseen. 72 prosenttia vastaajista oli joutunut luopumaan itselleen tärkeistä asioista kuten harrastuksista tai perheen matkoista. Taloudellisen tilanteen heikentyminen sairastumisen jälkeen tuli joka toiselle yllätyksenä.

Syöpäjärjestöjen psykososiaalisen tuen päällikkö Katja Tähkä sanoo monen sairastuneen miettivän miten laskut saa maksettua. Muuttunut taloudellinen tilanne heijastuu perheellisellä myös toisten perheenjäsenten tilanteeseen.

– Voi olla nolo asia ottaa esiin, etteivät rahat riitä. Talousongelmista puhuminen sairaalan hoitohenkilökunnalle voi olla vaikeaa. Näin kuitenkin kannattaa tehdä, jotta saa apua esimerkiksi Kelan etuuksien hakemiseen, hän lisää.

Sairastuneen kulut kerryttävät esimerkiksi terveydenhuollonmaksukattoa, lääkemaksukattoa ja matkakulukattoa. Tänä vuonna terveydenhuollon maksukatto on esimerkiksi 692 euroa.

– Maksukatot ovat kalenterivuosikohtaisia ja lähtevät aina vuoden alusta kertymään uudestaan. Tämä kuormittaa taloudellisesti useaa. Monelle voi olla iso summa kerryttää maksukatto uudestaan.

Syöpäsairaudet vaativat usein sairaalahoitojaksoja, jotka voivat olla pitkiäkin. Vuodeosastohoidosta joutuu maksamaan omavastuuosuuden. Jos on 10 päivää sairaalassa, on lasku yli 200 euroa.

Varautuminen taloudellisesti voi auttaa vakavan sairauden kohdatessa

– Kun puhun toisten hoidoissa olevien kanssa, usein tulee esiin, etteivät rahat riitä, Minna sanoo. Hänestä jokaisen olisikin hyvä pohtia, kuinka vakavasti sairastumiseen voisi varautua.

Ennen sairastumista Minnalla oli ollut alanvaihto mielessä, ja hän opiskeli isännöitsijäksi. Sairaus osuikin huonoon elämäntilanteeseen. Opiskelujen ohessa hän oli tehnyt keikkatöitä entisten lähihoitajan töiden sijaan.

Jos on työelämässä, maksaa työnantaja sairasajalta palkkaa sovitun ajan verran. Tämän jälkeen on mahdollista saada Kelan sairauspäivärahaa, joka perustuu vuosituloon. Minnan kohdalla etuudeksi työkyvyttömyyden kohdatessa tuli vain Kelan sairauspäiväraha.

Säästöt hupenivat nopeasti sairauden alkuvaiheessa. Hän sanoo, että välillä on tehnyt tiukkaa, ja laskujen eräpäiville on pitänyt pyytää siirtoa. Nyt Minna myy itselleen isoksi käynyttä omakotitaloa. Jos sen saisi kaupaksi, helpottaisi sekin taloudellisesti.

Tällä hetkellä Minnan sairautta hoidetaan ylläpitohoitona, se tarkoittaa, että syöpää hoidetaan, kun se oireilee. Vointi aaltoilee. Hän on iloinen siitä, että viimeiset puoli vuotta hänen on ollut mahdollista tehdä keikkatöitä vanhainkodissa lähihoitajana. Tästä hän saa lisätuloja reilun 1 300 euron sairaseläkkeen päälle. Se helpottaa taloudellisesti, mutta on tärkeää muutenkin.

– On hyvä, että kuuluu työyhteisöön, eikä vain pohdi omaa sairautta kotona. Olen onnekas, että olen löytänyt työn, jota voin tehdä oman voinnin mukaan, hän sanoo.

Minna sanoo, että talousasioissa auttaa suunnitelmallisuus ja elämässä taas eteenpäin katsominen. Nyt iloiseksi tekee se, että lapsi on täysi-ikäinen ja oman itsenäisen elämän alussa. Arjessa iloa tuo uusi koira, parisuhde ja ulkoilu luonnossa.

– Olen kiitollinen hyvästä hoidosta, jota olen saanut sairaalassa ja jokaisesta auringonnoususta, jonka näen.

Syöpäjärjestöjen valtakunnallisesta etuusneuvonnasta voi kysyä maksutta neuvoa toimeentulosta, sosiaalietuuksista ja potilaan oikeuksista. Löydät numeron ja lisätietoa tämän linkin takaa.