Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Liikenteessä kiihtyvät autojen lisäksi kuljettajat – länsisuomalaisille vaarallinen ykkössija kyselytutkimuksessa

13.1.2023 - Turvallisuus

Lähes kolmasosa länsisuomalaisista on ajanut erittäin kiihtyneenä tai muussa voimakkaassa tunnetilassa, selviää LähiTapiolan kyselystä. Vastaajista noin joka kymmenes kertoo olleensa kiihtyneen kuljettajan kyydissä. Luvut ovat Suomen korkeimpia.

Turvallisuus liikenteessä on monen asian summa: siihen vaikuttavat muun muassa ajoneuvot, liikenneympäristö ja sääntely. Suuri merkitys on myös itse ajoneuvon kuljettajan toiminnalla ja ajokunnolla.

Onnettomuustietoinstituutti OTIn vuoden 2020 tilaston mukaan kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista 64 prosentissa oli mukana kuljettajan tilaan liittyvä taustariski. Tällaisia ovat muun muassa alkoholi, sairaus, väsymys ja mielentilaan liittyvä tekijä.

Kuljettajan mielentilaan liittyvä henkinen kuormitus nousi erityisesti länsisuomalaisten osalta esiin myös LähiTapiolan teettämässä kyselyssä*.

Porin ja Rauman seudulla asuvat autoilevat muualla Suomessa asuvia useammin voimakkaan tunnetilan vallassa. Kyselyyn vastanneista länsisuomalaisista 31 prosenttia kertoi ajaneensa kiihtyneenä. Koko Suomen osalta vastaava luku oli 23 prosenttia.

Suurimmat riskit ohitustilanteissa ja lapsiperheillä – 8-tien ja 2-tien erityispiirteet selittänevät tuloksia

LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotarkastaja Jussi Westergård pitää tuloksia huolestuttavina ja näkee riskejä erityisesti ohitustilanteissa.

– Tulos on hätkähdyttävä ja herättää ilman muuta huolta tieliikenneturvallisuudesta, sillä kiihtymys vaikuttaa kuljettajan havainnointikykyyn ja tilannearvioon. Erityisesti hankalilla talvikeleillä ajonopeudet putoavat ja syntyy useamman ajoneuvon jonoja. Tämä aiheuttaa osassa kuljettajia ärtymystä, jonka seurauksena tehdään todella riskialttiita ohituksia.

Kyselyssä kiihtymys ja muut voimakkaat tunnetilat korostuvat vastaajilla, joiden taloudessa asuu yksi tai useampi lapsi. Luvut ovat jopa yli kaksinkertaisia verrattuna talouksiin, joissa ei ole lapsia.

– Kiihtymys on ymmärrettävää mutta myös erityisen riskialtista, jos kyydissä on lapsia. Vakuutusyhtiönä olemme tietysti apuna pahimmankin sattuessa, mutta ihmisten hengen ja terveyden vahinkojen seuraukset mitataan usein aivan muussa kuin rahassa, Westergård painottaa.

Länsi-Suomessa tuloksia selittävät Westergårdin mukaan erityisesti vilkkaasti liikennöidyt kaksikaistaiset Valtatie 8 ja Valtatie 2.

– Molemmilla kapeilla teillä on paljon risteyksiä ja liittymiä, mikä tekee liikenteestä syklistä ja aiheuttaa nopeuksien vaihtelua. Tämä vaatii kuljettajalta jatkuvasti sekä kärsivällisyyttä että tarkkaavaisuutta vahinkojen välttämiseksi. Kuvaavaa on, että esimerkiksi ambulanssien siirtoajot tehdään usein Euran ja Säkylän kautta.

”Autoon astuessa kaikki muuttuu” – Epävakaa maailmantilanne lisää henkistä kuormitusta

Sopiva määrä stressiä voi jopa parantaa suorituskykyä, mutta liian suureksi kasvaessaan se heikentää suoritusta. Mielen hyvinvoinnin asiantuntija JP Jakosen mukaan henkinen kuormitus on ollut viime aikoina pysyvän ajankohtainen aihe.

– Vuodenvaihteen kiireet ovat nyt jääneet taakse, mutta ympäröivä maailma ei muuttunut yhtä aikaa vuosiluvun kanssa. Tavallisen arjen pyörittämisen lomassa moni joutuu murehtimaan esimerkiksi energian ja ruoan hinnan nousun aiheuttamia ongelmia.

Stressiä, kiihtymystä ja muita voimakkaita tunnetiloja aiheuttavat asiat ovat siis samankaltaisia kuin ennenkin, mutta epävakaa maailmantilanne voi muuttaa niiden mittasuhteita. Yksilöiden suhtautumisen ja kykyjen välillä on kuitenkin eroja.

– Voimakkaat tunnetilat ovat usein lyhytaikaisia, sillä ne tulevat ja menevät eri syistä meillä kullakin. Pysyvämpiä asioita ovat esimerkiksi ihmisten erilaiset luonnetyypit ja kyky hallita stressiä. Jotkut ovat lähtökohtaisesti räiskyvämpiä kuin toiset, ja osa pystyy toimimaan oikein hyvin henkisesti kuormittavassakin tilanteessa, Jakonen pohtii.

Autoilun yhteydessä kiihtymyksestä puhutaan usein rattiraivona. Jakosen mukaan asiassa voi kuitenkin nähdä kaksi puolta.

– Usein käy niin, että autoon astuessa kaikki muuttuu. Pahimmillaan auto on kuin sosiaalisen median esiaste, jossa puramme tunteitamme muihin ihmisiin omassa kuplassamme ollen samalla vaaraksi itsellemme ja muille. Toisaalta auto voi parhaimmillaan tarjota joillekin jopa terapeuttisen tilan, jossa kiihtymys hälvenee. Tärkeintä on tunnistaa, miten itse tyypillisesti toimii.

Vinkkejä autoilijan tunnetilojen hallintaan

1. Älä lähde ajamaan voimakkaassa tunnetilassa. Jos olet kiihtynyt, hengitä kolme kertaa rauhallisesti sisään ja ulos ennen moottorin käynnistämistä.

2. Pysähdy hetkeksi, jos esimerkiksi kiihtymys tai järkytys yllättää kesken matkan. Oli syy taustalla mikä tahansa, on matka syytä keskeyttää, kunnes tunnetila on lieventynyt tai mennyt ohitse. Tässä voit hyödyntää myös kohdan 1 hengitysharjoitusta.

3. Huolehdi kuljettajasta. Jos huomaat kuljettajan olevan voimakkaan tunnetilan vallassa, pyri rauhoittelemaan häntä ja kehota tarvittaessa pysähtymään.

4. Jos matkustat lasten kanssa, matkusta heidän ehdoillaan. Erityisesti pidemmillä ajomatkoilla taukoja on hyvä pitää riittävästi, jotta tunnelma säilyy rauhallisena niin matkustajilla kuin kuljettajallakin.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 388. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.