Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Metsän hoitorästit näkyvät: Kanta-Hämeen metsistä voitaisiin vuosittain saada yli kaksi miljoonaa euroa enemmän tuloja

28.2.2022 - Loimi-Häme - Talous

Jos metsän omistajan tavoitteena on saada taloudellista tuottoa, kannattaa metsän hoitotoimenpiteet ja hakkuut tehdä ajallaan. Muuten metsäomaisuuden tuotto voi jäädä vajaaksi. Tuottojen menetyksissä puhutaan vuosittain useista miljoonista euroista.

LähiTapiolan laskelmien mukaan Kanta-Hämeen metsien heikkolaatuisuuden vuoksi menetetään vuosittain vähintään kaksi miljoonaa euroa. Metsän heikkolaatuisuudella tarkoitetaan sellaista puustoa, josta voisi saada huomattavan paljon enemmän tuottoja kuin nykyisin saadaan. Tiedot metsien hoidollisesta tilasta perustuvat tuoreimpaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventointitietoon (VMI13), ja LähiTapiolan laskelmat vuotuisista tuoton menetyksistä näihin lukuihin.

Heikkolaatuisessa metsässä on kyse siitä, että metsikön tuotto alittaa kasvupaikalle saavutettavissa olevan tuoton. Syitä siihen on monia, mutta yksi niistä on hoitotoimenpiteiden tekemättä jättäminen tai niiden liiallinen viivyttäminen. Lisäksi vajaatuottoisuutta lisäävät muun muassa kyseiselle kasvupaikalle sopimattomat puulajit, tuhot, puuston laatu tai se, että puustoa on metsässä tarpeettoman vähän.

– Jokainen metsän omistaja asettaa metsälleen omat tavoitteensa, mutta jos tavoittelee taloudellista tuottoa, on hyvä olla käsitys metsänhoidosta ja tehdä tai teetättää tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajallaan. Esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin sijoitettaessa arvioidaan usein tuotot tarkasti, mutta kokemuksemme mukaan metsäomistuksessa on usein tyypillistä ajatella, että metsää on aina ollut ja siellä se kasvaa itsekseen. Toisaalta on hyvä myös huomata, etteivät eri metsänomistamisen tavoitteet ole ristiriidassa keskenään, toteaa LähiTapiola Loimi-Hämeen riskienhallintapäällikkö Liisa Leinamo.

– Kuten luvuista näemme, metsissä tekemättä jääneet työt eli hoitorästit voivat aiheuttaa mittavia tappiota. Joka vuosi esimerkiksi täällä Kanta-Hämeessä jää metsiin makaamaan yli kaksi miljoonaa euroa ja todennäköisesti tämä luku on todellisuudessa tätäkin suurempi, Leinamo arvioi.

Kantahämäläisiä metsänomistajia 15 000 – monella hoitorästejä

Metsäkeskuksen mukaan Kanta-Hämeessä asuu 15 390 metsänomistajaa. Kantahämäläinen metsänomistaja omistaa keskimäärin 22,9 hehtaaria metsää. Kaikkien omistajien metsät eivät kuitenkaan sijaitse omassa asuinkunnassa.

Luken Metsävaratietokannan (2016–2017) mukaan Kanta-Hämeen on koko metsämaan pinta-alasta vajaatuottoista neljä prosenttia.

– Metsäkeskuksen arvion mukaan hoitamattomassa metsässä tuotto on noin 30 prosenttia alhaisempi hyvin hoidettuun metsään nähden. Tämä johtuu siitä, että puusto ei pääse järeytymään kunnolla ja tukkipuuta tulee huomattavasti vähemmän hyvin hoidettuun metsään verrattuna.

Haluan parantaa metsäni tuottoa – miten teen sen?

Yksi näkee metsässä ensi sijassa luontoarvot, toinen virikekäytön, kolmas oman talouden tukijalan. Jos metsän omistajan tavoitteet ovat taloudelliset, tuottoa saa metsänhoidosta ja puun myynnistä. Olipa tavoite mikä tahansa, metsää kannattaa kuitenkin hoitaa, toteaa Leinamo. Tavoitteet ja arvot eivät ole toisiaan poissulkevia ja hoitotapoja on monia. Jos esimerkiksi taimikoiden hoitotyöt jäävät tekemättä, hidastuu puuston kasvu ja taimet saattavat jopa kuolla. Kun puustoa harventaa, puusto järeytyy ja kasvaa näin laadukkaammaksi. Kun metsänomistajan tavoitteet ovat taloudelliset, puustoa kannattaa uudistaa, kun sen kasvu hiipuu, ja se on järeytynyt tarpeeksi. Ikääntyessään puiden vastustuskyky muun muassa tauteja vastaan heikkenee, ja esimerkiksi talven aiheuttamat tuhot voivat vaurioittaa puustoa.

– Hyvä ja ajantasainen metsänhoito on myös helpoin keino säästää työkustannuksia. Esimerkiksi jo vuoden viivyttely taimikonhoitotöissä voi tarkoittaa lähes kymmenen prosentin lisäkustannusta taimikonhoidon kustannuksiin. Kustannusten nousu johtuu muun muassa siitä, että taimien harvennus on hitaampaa, mitä rehevämpää ja vaikeakulkuisempaa metsä on.

Mikäli metsänhoito ei tunnu omalta asialta, mutta haluaa silti omistaa metsää, yksi keino on liittää oma metsätila ammattilaisten hoitamaan yhteismetsään tai esimerkiksi liittyä metsäyhtymään.

– Omistusmuoto osaltaan vaikuttaa siihen, miten helpoksi metsäomistaminen koetaan. Yhtymässä päätöksentekoon vaaditaan yksimielisyys, yhteismetsissä taas riittää enemmistö. Esimerkiksi LähiTapiola Yhteismetsän osakkaat osallistuvat päätöksentekoon, mutta hoitotyöt jäävät ammattilaisten harteille. Yhteismetsästä osakkaalle maksetaan ylijäämää vuosittain.

Faktalaatikko: Sopisiko yhteismetsä sinulle? Tätä se tarkoittaa

  • Yhteismetsä on osuuskuntaa muistuttava metsäomistamisen muoto.
  • Kun oman metsätilan liittää yhteismetsään, metsänomistajan omat velvollisuudet ja vastuut päättyvät.
  • Yhteismetsään liittyneet osakkaat omistavat metsää osuuksiensa suhteessa.
  • Yhteismetsä huolehtii veroista, ja jaettava ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa.
  • Yhteismetsän vuosittainen kokonaistuotto on pitkällä aikavälillä vähintään sama (4 %), kuin aktiivinen metsänomistaja saisi keskimääräistä isommalle metsätilalleen tuottoa.
  • LähiTapiola Yhteismetsään liittyminen alkaa siitä, että selvitetään sopisiko yhteismetsä sinulle metsäomistamisen muodoksi. Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntösi täällä: https://www.lahitapiola.fi/henkilo/edut/palvelumme-metsanomistajille/yhteismetsa