Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Uusimaa: Rakennuspaloja eniten Porvoossa, Keravalla ja Tuusulassa - monen kodin palovaroitin ei välttämättä toimi

1.12.2021 - Turvallisuus

Ruoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. LähiTapiolan kyselyn mukaan vain noin puolessa kotitalouksista on vaihdettu palovaroittimen paristo suositusten mukaisesti. Taloyhtiössä olisi mahdollista lisätä asukkaiden turvallisuutta ottamalla asuntojen palovaroittimien hankinta ja huolto yhteiseksi tehtäväksi.

Pelastustoimen tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa.

LähiTapiola Uusimaan toiminta-alueen kunnissa palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Siuntion, Sipoon ja Loviisan alueilla syttyneisiin asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloihin. Pelastustoimen tilastojen mukaan näissä kunnissa oli vuosina 2016–2020 noin 70-110 palo- tai palovaaratilannetta. Kaikkiaan toiminta-alueen 16 kunnassa on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut runsaat kolmesataa asuinrakennusten paloa.

- Jos tuli tai savu tekee tuhoa, tilanteesta selvitään harvoin ilman säikähdystä. Onneksi valtaosa korvaamistamme palovahingoista on verrattain pieniä, eli ne rajoittuvat esimerkiksi johonkin osaan kiinteistöä tai irtaimistoa. Valitettavasti silloin tällöin tapahtuu kuitenkin myös mittavia rakennuspaloja, joissa vähintään puhutaan isoista remonteista tai asumisen haitasta ja pahimmillaan henkilövahingoista, kertoo korvausjohtaja Göran Ahlgren LähiTapiola Uusimaasta.

LähiTapiolan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot.

- Jos tuli aiheuttaa mittavaa vahinkoa, ei tarkka syttymissyy välttämättä selviä. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa asukkaat ovat ajoissa havainneet palon alun, on usein myös ehditty tehdä alkusammutusta ja rajata paloa, kertoo Ahlgren.

Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa

Jos kotona syttyy tulipalo, palovaroitin, alkusammutusvälineet ja -taito ovat usein ratkaisevia seurausten kannalta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista.

LähiTapiola Uusiumaan toiminta-alueen asukkaista valtaosa (85 %) kertoo, että taloudessa on paristolla toimiva palovaroitin, ja noin joka viides (21 %) on sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Kotitalouteen voi asunnon lisäksi kuulua myös esimerkiksi mökki. Enemmistöllä alueen asukkaista (73 %) löytyy taloudesta sammutuspeite ja runsaalla kolmanneksella (40 %) on myös käsisammutin.
Palovaroittimen pariston vaihtamisesta on kuitenkin saattanut vierähtää pitkä aika. Paristolla toimivan palovaroittimen patteri suositellaan vaihtamaan vuosittain, jotta laite varmasti toimii tulipalon syttyessä.

LähiTapiola Uusimaan alueen asukkaista noin puolet (57 %) kertoo vaihtaneensa palovaroittimen pariston viimeisen vuoden aikana, ja noin 40 prosentilla on vaihdosta vähintään vuosi tai tätä pidempi aika.

- Katon rajassa olevaa pientä laitetta ei useinkaan tule ajatelleeksi arjessa, mutta tulipalotilanteessa se voi tarjota juuri sen lisäajan, joka voi olla ratkaiseva alkusammutuksen tai pelastautumisen kannalta. Hälytys voi herättää myös nukkuvan tai havahduttaa naapurit kerrostalossa. On hyvä muistaa, että myös palovaroitin on laite, jonka toimivuus voi heiketä iän myötä, joten siitä kannattaa pitää huolta, sanoo Ahlgren.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on tutkimuksissaan havainnut, että palovaroittimen savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä vuosien myötä. Laite suositellaankin uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein ja testaamaan säännöllisesti.

Taloyhtiössä voitaisiin yhdessä lisätä kaikkien turvallisuutta
Lain mukaan jokaisessa asunnossa tulee olla toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 nelimetriä kohti. Asuinrakennuksissa, jotka on rakennettu noin vuoden 2010 jälkeen, on sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, joista hankinta- ja kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä. Tätä vanhemmissa kerros- ja rivitaloissa palovaroittimet ovat siis pääsääntöisesti kokonaan asukkaan vastuulla. Asukkaan tulee myös aina testata ja varmistaa palovaroittimen toimintakunto.

- Meissä kenen tahansa naapurissa voi asua henkilö, joka ei esimerkiksi iän, sairauden tai liikuntarajoitteiden takia pysty pitämään huolta asuntonsa palovaroittimista. Palovaroittimen hankinta voi myös unohtua ihan keneltä tahansa tai katon rajaan asentaminen tuntua vaivalloiselta. Koska yhdessä asunnossa syttyvä palo on riski kaikille asukkaille, taloyhtiöissä voitaisiin harkita palovaroittimien hankkimista ja asentamista kaikkiin asuntoihin. Se voisi lisätä kaikkien turvallisuutta, sanoo Ahlgren.

- Asukkaille voidaan myös tarjota apua esimerkiksi pariston vaihtamisessa, lisää Ahlgren.

Palovaroitin auttaa havaitsemaan palon – tietoa taloyhtiöille
• Pelastuslain mukaan asunnossa tulee olla riittävästi palovaroittimia, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon. Lain minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 m2 kohti joka kerroksessa. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet tulee olla asuinrakennuksissa, jotka ovat saaneet rakennusluvan 1.2.2009 jälkeen.
• Pelastustoimen tilastojen mukaan taloyhtiöissä vuosina 2016–2020 tapahtuneissa asuntopaloissa palovaroitin puuttui, ei toiminut tai oli ilman paristoa noin puolessa tapauksista. Tilasto kattaa rakennuspalot, joista on tieto palovaroittimen toiminnasta, ja kahden tai useamman asunnon talot.
• Yhdestä asunnosta alkava palo voi levitä rakennuksessa esimerkiksi porraskäytävien kautta. Tulen lisäksi vahinkoa muille asunnoille voi tulla myös savusta ja sammutusvedestä.
• Tutustu uusiin Paloturvallinen taloyhtiö -sivuihin. Ne tarjoavat taloyhtiöiden asukkaille ja osakkaille paljon käytännön tietoa ja neuvoja palovaroittimista. Sivut ovat julkaisseet yhdessä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, LähiTapiola, Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Uusimaan toiminta-alueelta vastaajia oli 319. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Uusimaan alueella noin +/- 5,5 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:
Göran Ahlgren, korvausjohtaja, LähiTapiola Uusimaa, 0400-711 562, goran.ahlgren@lahitapiola.fi
Christoffer Wickholm, markkinointipäällikkö, LähiTapiola Uusimaa, 040-500 6030, christoffer.wickholm@lahitapiola.fi