Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen

Lappilaisissa kodeissa toista sataa paloa vuosittain – ladattavien laitteiden riskit hyvä ymmärtää

1.12.2021 - Lappi - Turvallisuus

Palovaroitin hälyttää

Ruoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös kodin ladattaviin laitteisiin liittyy vuosittain useita vaaratilanteita. Vain noin puolessa kotitalouksissa on vaihdettu palovaroittimen paristo suositusten mukaan, selviää kyselystä.

Pelastustoimen tietoon tulee vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa. Korona-aikana hälytysten määrässä on näkynyt hienoista laskua.

- Koronavuosi 2020 oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että kotien palovahinkojen määrä väheni tilastojen valossa edeltävistä vuosista. Yksi selitys tähän voi olla se, että vaikka vaaratilanteita ehkä sattui enemmän, ne saatettiin havaita nopeammin. Tällöin on mahdollista tehdä alkusammutus tai esimerkiksi havaita päälle unohtunut liesi tai silitysrauta riittävän ajoissa, sanoo korvausjohtaja Janne Koskela LähiTapiola Lapista.

Lapin kunnissa palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueilla syttyneistä asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloista. Myös matkailukunta Kittilä nousee tilastossa korkealle. Kaikkiaan Lapin 21 kunnan alueella on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut lähes 300 rakennuspaloa ja 400 palovaaratilannetta.

- On toki tärkeää muistaa, vaikka palovahinkojen määrässä näkyisi pientä laskua, niissä menetetään edelleen vuosittain kymmeniä ihmishenkiä, sanoo Koskela.

Pelastustoimen mukaan viime vuonna tulipaloissa menehtyi Suomessa 49 henkilöä, aivan kuten edeltävänä vuonna.

Ladattavien laitteiden riskit hyvä tiedostaa – akku voi turvota, kuumeta ja pahimmillaan syttyä

LähiTapiola korvaa kotivakuutuksesta vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot. Ladattaviin laitteisiin liittyvät paloriskit näkyvät LähiTapiolan vahinkotilastoissa, mutta niiden aiheuttamia paloja on onneksi edelleen verrattain harvoin.

- Kodeissa käytetään yhä enemmän litiumioniakulla toimivia laitteita, kuten puhelimia, läppäreitä, älykelloja ja partakoneita. Pääosin laitteet toimivat turvallisesti, mutta on hyvä tiedostaa, että esimerkiksi vioittunut akku voi aiheuttaa palovaaran. Jos puhelin tai tabletti syttyy yöllä ladatessa palamaan, voi tilanne olla hengenvaarallinen, jos tuli pääsee leviämään esimerkiksi tekstiilien tai pöytäpinnan kautta, sanoo Koskela.

Kova isku, kastuminen tai esimerkiksi korkea lämpötila saattavat käynnistää litiumioniakussa vikaprosessin, jossa se voi turvota, kuumeta, kärytä ja pahimmillaan syttyä. Myös esimerkiksi viallinen laturi tai liian korkea latausvirta saattavat aiheuttaa laitepalon.

- Tärkeää olisi, ettei viallisen laitteen käyttöä jatketa. Jos laite on esimerkiksi turvonnut, kuumenee ladatessa voimakkaasti tai pitää erikoista ääntä, ei se ole enää turvallinen, Koskela muistuttaa.

Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa

Tulipalo tulee lopulta aina yllätyksenä, mutta tilanteisiin voi yrittää varautua. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista. LähiTapiola Lapin toiminta-alueen asukkaista enemmistöllä (68 %) on sammutuspeite ja runsaalla kolmanneksella (40 %) myös käsisammutin.

Palovaroitin löytyy lähes joka kodissa. Noin 90 prosenttia vastaajista kertoo, että taloudessa on paristoilla toimiva ja pienellä osalla sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Paristolla toimivan palovaroittimen paristoa moni ei kuitenkaan ole vaihtanut pitkään aikaan.

- Myös palovaroitin on laite, joka ikääntyy ja jonka toimivuutta tulisi säännöllisesti testata. Lain mukaan meidän jokaisen kodista pitäisi löytyä riittävä määrä, yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohti, toimivia palovaroittimia, jotka tarvittaessa havaitsevat palon ja varoittavat asukkaita. Arjessa pientä laitetta katossa ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta palotilanteessa sen tarjoama lisäaika voi olla ratkaiseva pelastautumisen tai alkusammutuksen kannalta, sanoo LähiTapiola Lapin rakennusvahinkotarkastaja Pekka Rautio.

Kyselyn mukaan paristokäyttöisen palovaroittimen pariston on vaihtanut alle vuoden sisään 62 % LähiTapiola Lapin alueen asukkaista. Palovaroittimen paristo suositellaan vaihtamaan vuosittain. Palovaroittimen testausta taas suositellaan tätäkin useammin, jopa kerran kuukaudessa.

- Sekä paristoilla, että sähköverkossa toimiva palovaroitin pitäisi myös uusia noin kymmenen vuoden välein, Rautio muistuttaa.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Lapin toiminta-alueelta vastaajia oli 172. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Lapin alueella noin +/- 7,0 prosenttiyksikköä.


Näin voit ehkäistä ladattavien laitteiden paloriskejä

  • Pidä laitteista huolta. Käytä laitetta aina käyttöohjeen mukaan ja lataa vain sille tarkoitetulla, ehjällä laturilla. Varo kolhimasta akkua.
  • Älä käytä vaurioitunutta laitetta. Lopeta käyttö heti, jos laite alkaa merkittävästi kuumeta tai pullistua. Vaurioitunut litiumioniakku saattaa myös kärytä, vuotaa tai pitää erikoista ääntä.
  • Kiinnitä huomiota latauspaikkaan. Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa, jossa ympärillä ei ole syttymisherkkää materiaalia. Lataa vain tilassa, jossa on toimiva palovaroitin. Jos laite alkaa savuttaa tai syttyy, palovaroitin voi nopeasti havaita savun.
  • Riittävästi toimivia palovaroittimia. Lain mukaan asunnossa pitäisi olla palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Vaihda paristokäyttöisen palovaroittimen paristo vuosittain ja testaa toimivuutta säännöllisesti. Testaaminen onnistuu yleensä testinappia painamalla. Koko laite suositellaan uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein.
  • Vesi jäähdyttää, jos laite syttyy palamaan. Jos laite on latauksessa, pyri heti irrottamaan se. Litiumioniakkupalon sammuttamisessa tehokkain tapa on runsas vesi tai vaahtosammutin. Ne viilentävät akun sisäistä reaktiota. Sammutuspeitettä tai esimerkiksi patakintaita voi käyttää kuuman laitteen siirtämiseen veteen tai ulos.
  • Hätätilanteessa hälytä apua numerosta 112 ja varoita muita. Jos alkusammutus ei ole mahdollista, poistu palavasta tilasta ja sulje ovet perässäsi.
  • Viallisen laitteen tai akun voi viedä myyjäliikkeeseen tai SER-kierrätykseen. Kysy vastaanottajilta tarvittaessa neuvoa.

Lähteet: Tukes, SER-kierrätys, Kierrätysinfo-sivusto

Lisätietoja:

Janne Koskela, korvausjohtaja, LähiTapiola Lappi, puh. 040 563 5051, janne.koskela@lahitapiola.fi

Pekka Rautio, rakennusvahinkotarkastaja, LähiTapiola Lappi, puh. 040 485 6460, pekka.j.rautio@lahitapiola.fi

Lähde: Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmä, kuntakohtainen erittely saatu Pelastusopistolta

*Tilasto kattaa asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa tapahtuneet rakennuspalot ja -palovaarat, yksittäisiä pelastustoimen tehtävätietoja voi puuttua. Rakennuspalovaara viittaa tilanteisiin, joista olisi voinut kehittyä rakennuspalo, mutta tuli ei päässyt esim. sammutuksen ansiosta leviämään.

Taloudesta löytyvät paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineet

Lähde: Arjen katsaus -kysely 2021, LähiTapiola, Kantar TNS

Milloin asunnon palovaroittimen paristo viimeksi vaihdettu

Lähde: Arjen katsaus -kysely 2021, LähiTapiola, Kantar TNS