Tarkkana liikenteessä ja kaskoa valitessa – Näin varmistat turvallisuutesi
Liikennesääntöjen tunteminen ja liikenteeseen keskittyminen ovat yksiä tärkeimpiä tekijöitä liikenneturvallisuudessa. Vaikka suojatien pitäisi suojata tien ylittäjiä, ovat Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan suojatiet valtakunnallista keskiarvoa vaarallisempia.
Liikennesääntöjen kertaamisesta ei ole haittaa kenellekään, sillä liikenneturvallisuus voidaan taata vain noudattamalla yhteisiä sääntöjä. Säännöt ovat luotu, jotta jokaisen olisi helpompaa ennakoida liikennettä ja luottaa esimerkiksi siihen, että tien voi ylittää turvallisesti.
Jalankulkijana vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä on joutunut niin valtakunnallisesti kuin Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla noin 30 % vastaajista, kertoo LähiTapiolan toteuttama kysely.* Suojateillä vaaratilanteeseen joutuneiden autoilijoiden osuus Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on 27 %, joka on hieman koko Suomen keskiarvoa (22 %) suurempi. Autoilijoilla onkin suuri vastuu liikenteen turvallisuudesta.
Tunne vastuusi ja tiedä, ketä väistää
Neljännes (25 %) pohjois- ja keskipohjalaisista kertoo joutuneensa vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen suojatiellä pyöräilijänä. Autoilijan on väistettävä pyöräilijää, kun
autoilija kääntyy, jolloin autoilijan tulee väistää risteävää tietä ylittäviä,
autoilija ajaa pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta tai muulta vastaavalta alueelta,
autoilija tulee väistämisvelvoitteesta kertovan liikennemerkin takaa. Näitä merkkejä ovat kärkikolmio ja stop-merkki sekä ”väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” -merkki.
pyöräilijä ylittää tietä autoilijan tullessa kärkikolmion takaa liikenneympyrään tai poistuessa liikenneympyrästä.
Pyöräilijänkin on tärkeä muistaa omat väistämisvelvollisuutensa ja pyöräilijä lasketaankin ajoneuvon kuljettajaksi. Pyöräilijää koskee samat säännöt kuin muitakin ajoradalla ajavia. Varminta on usein taluttaa pyörä suojatiellä, jolloin pyöräilijä rinnastetaan aina jalankulkijaan.
Kuvateksti: Jopa 29 % on joutunut vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen jalankulkijana suojatiellä. Autoilijoiden vastaava prosentti on 27 % ja pyöräilijöiden 25 %.
Autoilija, myös muilla on huonoja päiviä – Vältä vaarat liikenteessä
Rattiraivo on tavallinen, muttei hyväksyttävä ilmiö: Kaksi viidestä (40 %) keski- ja pohjoispohjalaisesta on todistanut liikenteessä esimerkiksi keskisormen näyttämistä tai nyrkin puimista.**
Kenties kiireen, väsymyksen ja turhautumisen vuoksi liikenteessä voi korostua oman edun tavoittelu ja jopa muiden liikkujien epäinhimillistäminen. LähiTapiolan kyselystä selviääkin, että vain puolet vastaajista luottaa jalankulkijana autoilijan väistävän suojatietä lähestyvää jalankulkijaa.
Yli 80 % on huolissaan lasten suojatieturvallisuudesta koulujen lähistöllä. Yksi keino lisätä turvallisuutta ja ymmärrystä muita kohtaan liikenteessä, on asettua toisen asemaan. Esimerkiksi lapsi ei välttämättä vielä muista joka tilanteessa liikennesääntöjä, vaikka ne olisikin hänelle opetettu.
Hajoaako arjen pakka ilman autoa? Valitse vakuutus, joka mahdollistaa sijaisauton
Kaskovakuutus täydentää pakollista liikennevakuutusta ja turvaa autoa erilaisten vahinkojen, kuten palon, varkauden, ilkivallan, eläintörmäyksen, parkkipaikkavahingon, ulosajon ja myös kolareiden varalta. Liikennevakuutus ei korvaa omalle autollesi sattuneita vahinkoja.
Kaskovakuutuksen laajuus kannattaa valita oman tarpeen ja tilanteen mukaan. Vakuutusten sisältöjä on hyvä vertailla keskenään ja huomioida, mitä vakuutuksesta korvataan vahinkotilanteessa.
Jos auto on elintärkeä osa omaa arkea ja sitä tarvitsee päivittäin, kannattaa kääntyä Loistokaskon puoleen, joka takaa sijaisauton vahingon osuessa omalle kohdalle. Laaja Kasko puolestaan korvaa tuulilasivahingot ja kolarointivahingot, mutta ei sisällä sijaisautoa. Vanhemmalle autolle voi riittää hyvinkin Osakasko, josta saa turvan esimerkiksi paloa, varkautta ja ilkivaltaa kohtaan.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Pohjoisen toiminta-alueelta vastaajia oli 389. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Pohjoisen alueella noin +/- 4,9 prosenttiyksikköä.
**Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 4. – 30.1.2023 välisenä aikana yhteensä 5.567 henkilöä ja alueella Pohjoinen 344 henkilöä. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Kyseessä on Kantar Publicin käyttämä vastaajapaneeli, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on LähiTapiola Pohjoisen osalta + 5,3 %.