LähiTapiola Pohjoinen4.9.2024Suomalaisen ruoantuotannon turvaaminen on yhteinen asia Viime vuosina poikkeusolosuhteet ovat nousseet puheenaiheeksi, joka herättää sekä tunteita että kysymyksiä. Yksilönä jokainen voi varautua yllättäviin tilanteisiin erilaisin keinoin, mutta varautumisen pohja luodaan yhteiskunnallisella tasolla. Sen yksi tärkeimmistä osa-alueista on Suomen omavaraisuuden ylläpitäminen, mihin kotimaiset ruoantuottajat tekevät oman osansa. Lue lisää turvallisuuskartoituksesta

Yhteiskunnan toimintakykyä voivat uhata mm. laajat luonnononnettomuudet, ympäristökatastrofit, konfliktit sekä väestön terveyden tai toimintakyvyn vaarantuminen. Valtioiden ollessa riippuvaisia toisistaan esimerkiksi poliittiset tilanteet voivat aiheuttaa uhkaa myös Suomen huoltovarmuudelle.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan uhka on vakavimmillaan silloin, kun mahdollisuus tuottaa tai hankkia kriittisiä elintarvikkeita on vaikeutunut. Omavaraisuuden ylläpitäminen on tärkeää niin ympäristö- kuin huoltovarmuusnäkökulmasta. Raahelainen maidontuottaja Tuomo Tamminen on laittanut merkille, kuinka yhä useampaa mietityttää Suomen selviytyminen erilaisista uhkakuvista.

– Ilmapiiri yhteiskunnassa on muuttunut, ja moni pohtii aiempaa enemmän huoltovarmuusasioita. Jos Suomella tulisi konflikti Venäjän kanssa, olisimme täällä aivan “pussin perällä” ja tavaran olisi vaikeaa liikkua Suomeen Itämeren ylitse tai maayhteyksin Ruotsin kautta, Tamminen miettii.

Suomalaisen ruoan tuotanto on jatkuvassa muutoksessa ja myös lisääntynyttä kiinnostusta kotimaisen ruoan tuotantoon ja kuluttamiseen nähdään. Esimerkiksi vuoden 2022 viljasato oli 3,6 miljardia kiloa, mikä on miljardi kiloa suurempi kuin sitä edeltävänä vuonna. Moni suosii suomalaista ruokaa myös ideologisista syistä ja halusta tukea kotimaista työtä. Tammiselle perustelu ruoantuottamiselle löytyy perusasioista.

– Ruoka on elämisen perusedellytys. Moni puhuu maisema-arvosta ja luonnonhoidosta, mitkä ovat toki tärkeitä asioita. Pääpaino maanviljelyssä pitää kuitenkin olla ruoan tuottamisessa.
Maailman muuttuessa myös maanviljelijän kohtaamat riskit kasvavat
Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin koko maapallolla, ja vuoden 2024 kolme ensimmäistä kuukautta olivat maailmanlaajuisesti yli 1,5 astetta esiteollista aikaa lämpimämpiä. Myös Tammisen tilalla seurataan ilmaston kehittymistä ja säätiloja tarkasti. Tammiselta löytyy vuonna 1955 aloitettu sääpäiväkirja, jonka muistiinpanoihin on palattu usein. Sääolosuhteiden vaihtelu on aiempaa arvaamattomampaa.

– Muistan kun kouluaikoina oli syyskuussa aika viileitä kelejä. Ei silloin tehty kolmea rehusatoa, kuten nyt. Toisaalta kun mietin tätä vuotta, toukokuun alussa oli vielä lunta maassa. Lopulta kun lämpeni, niin lämpeni hurjaa vauhtia.

Tamminen on samoilla jäljillä LähiTapiolan teettämän kyselyn kanssa, sillä sen mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä on sitä mieltä, että sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Kysely on osa PIISA-tutkimushanketta , jossa LähiTapiola on mukana 11 muun eurooppalaisen toimijan kanssa ja jota koordinoi Ilmatieteen laitos. Kyselyyn vastasi yli 600 suomalaista viljelijää. Suuri enemmistö (72 %) viljelijöistä on sitä mieltä, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia ja innovatiivisia vakuutustuotteita.

Ilmastonmuutos lisää maanviljelyn riskejä. LähiTapiolan teettämän tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta viljelijästä ajattelee, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät pysty tällä hetkellä suojautumaan. Parhaillaan pohditaan uusien riskienhallintamenetelmien mahdollisuuksia, jotta muuttuvaan ilmastoon voidaan sopeutua ja huoltovarmuus säilyttää.

LähiTapiola Pohjoisen maatila-asiantuntijat auttavat sinua riskien hallitsemisessa:
Urpo Heikkinen, Ari Kivimaa, Jari Leskinen, Juha Maijala ja Kimmo Pennanen. Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

Lähteet:
LähiTapiola, Tilastokeskus, Huoltovarmuuskeskus, Ruokatieto ry

Turvallisempi tila, vähemmän vahinkojaMaatilan riskienhallinnassa ja vahinkojen torjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisy.

Lue lisää turvallisuuskartoituksesta

Muita ajankohtaisia asioita

LähiTapiola Länsi-Suomi12.12.2024Maakunnan ahkerin heijastinliivien lahjoittaja varoittaa: Suunniteltu liikenteeseen, ei pihaleikkeihinLähiTapiola Länsi-Suomi on vuosien varrella lahjoittanut yli 10 000 heijastinliiviä, joista valtaosan alueen lapsille. Yhtiön vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija peräänkuuluttaa, että liivit kuuluvat vain liikennekäyttöön.LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa11.12.2024LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan lahjoituksen avulla taide on lähellä ja tuottaa hyvinvointia Suomenselän alueella, mutta myös laajemmin taide-elämyksiä vierailijoille ympäri SuomenLähiTapiola Etelä-Pohjanmaa lahjoitti tänä syksynä tehdyllä hallituksen päätöksellä 5.000 euroa Pirkanpohjasäätiölle Ähtäriin toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lahjoitus tehdään vakuutusyhtiön yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tarkoituksena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Lahjoituksen julkistamistilaisuus pidettiin joulukuun alussa Ähtärissä.LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä10.12.2024Palkitseminen suomalaisissa yrityksissä kaipaa kehitystä – LähiTapiolan asiantuntijat esittivät ratkaisujaLähiTapiolan toteuttamasta palkitsemistutkimuksesta selvisi suomalaisten olevan keskimäärin tyytyväisimpiä työympäristötekijöihin ja tyytymättömimpiä rahalliseen palkitsemiseen. Etujen osalta yritysten tarjoamat vakuutukset osoittautuivat tehokkaaksi keinoksi sitouttaa työntekijöitä.

Katso lisää tiedotteita