Porissa palaa useimmin, Eurassa kalleimmin – ”Kun palovaroitin hälyttää, on ennaltaehkäisy jo epäonnistunut”
Vuosina 2022–2024 länsisuomalaisille on sattunut palovahinkoja yli 6 miljoonan euron edestä. Silti LähiTapiolan kyselyn mukaan joka kolmas laiminlyö ennaltaehkäisyn tietoisesti. Asiantuntija muistuttaa, että ennaltaehkäisy ei voi keskittyä vain palon rajoittamiseen.
Viilennyt ja kosteammaksi muuttunut sää on saanut monen länsisuomalaisen ajatukset kääntymään puulämmityskauden aloittamiseen. Lämmittämisen lisääntyessä kasvaa myös palovahingon riski.
Pelastuslaitos
– Pakkasia emme vielä ole alueelle juuri saaneet, joten toistaiseksi meille asti ei ole kantautunut kuin muutamia savuvahinkoja. Ennen kiivainta lämmityskautta onkin syytä käyttää aikaa palojen ennaltaehkäisyyn panostamiseen. Näin säästyy omaisuutta ja parhaimmillaan ihmishenkiä, ohjeistaa LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi.
Tilastot kertovat: Porissa, Raumalla ja U:gissa palaa useimmin – Eurassa suurimmat vahingot
Palovahingot ovat länsisuomalaisille tuttuja myös vakuutusyhtiön tilastojen valossa. LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastojen mukaan yhtiön asiakkaille maksettiin korvauksia lähes 450 palovahingosta vuosina 2022–2024*. Korvaussummat nousivat lähes 6,4 miljoonaan euroon.
Vajaan kolmen vuoden tarkastelujaksolla eniten palovahinkoja sattui Porissa (89), Raumalla (53) ja Uudessakaupungissa (30). Vahingoista maksettuja korvauksia tarkasteltaessa kolmen kärkeen sijoittuivat Eura (1,7 miljoonaa euroa), Pori (1,1 miljoonaa euroa) ja Kokemäki (0,8 miljoonaa euroa).
1. Pori – 89 kpl
2. Rauma – 53 kpl
3. Uusikaupunki – 30 kpl
4. Huittinen – 29 kpl
5. Eura – 27 kpl
6. Laitila – 25 kpl
7. Kankaanpää – 22 kpl
8. Eurajoki – 20 kpl
9. Ulvila – 20 kpl
10. Kokemäki – 18 kpl
Listaus perustuu LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastoihin vuosilta 2022–2024.
Nummen mukaan tilastot kuvaavat erityisen hyvin palovahinkojen luonnetta.
– Yksikin on liikaa ja pienimmistä ei meille välttämättä tule ilmoitusta, mutta määrällisesti palovahinkoja sattuu muunlaisiin vahinkoihin verrattuna varsin vähän. Mutta silloin kun sattuu, on kyseessä iso, kallis ja pahimmillaan hengenvaarallinen vahinko. Kodin palaessa menetetään usein myös paljon sellaista, joka ei ole korvattavissa rahalla tai vakuutuksella.
Yhtiön tilastojen mukaan vuosina 2022–2024 yksittäisestä palovahingosta maksettiin korvauksia keskimäärin yli 26 000 euroa. Finanssialan
1. Eura – 1,7 miljoonaa euroa
2. Pori – 1,1 miljoonaa euroa
3. Kokemäki – 0,8 miljoonaa euroa
4. Laitila – 0,7 miljoonaa euroa
5. Uusikaupunki – 0,5 miljoonaa euroa
6. Rauma – 0,5 miljoonaa euroa
7. Kankaanpää – 0,4 miljoonaa euroa
8. Huittinen – 0,3 miljoonaa euroa
9. Ulvila – 0,3 miljoonaa euroa
10. Eurajoki – 0,2 miljoonaa euroa
Listaus perustuu LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastoihin vuosilta 2022–2024.
Joka kolmas laiminlyö tietoisesti ennaltaehkäisyn – ”Kun palovaroitin hälyttää, on jo epäonnistuttu”
LähiTapiola selvitti aiemmin tänä vuonna kyselyllä** länsisuomalaisten näkemyksiä palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta.
Vastaajat nostivat kolmen tärkeimmän ennaltaehkäisykeinon joukkoon toimivat palovaroittimet (89 % vastaajista), kynttilöiden ja muiden avotulien valvomisen (77 %) ja nopeasti saatavilla olevat sammutusvälineet (68 %). Kolmen tärkeimmän listan ulkopuolelle jäi muun muassa tulisijojen nuohous ja tuhkien paloturvallinen hävittäminen, vaikka sen osuus olikin muun Suomen keskiarvoa korkeampi.
Nummi pitää palovaroittimia ja sammutusvälineitä ensisijaisen tärkeinä, mutta suhtautuu tuloksiin ristiriitaisin ajatuksin.
– Kun palovaroitin hälyttää tai sammutusvälineitä tarvitaan, on ennaltaehkäisyssä jo monilta osin epäonnistuttu. Siksi listan kärjessä pitäisi olla kaikki ne toimenpiteet, joilla jokainen voi omalla toiminnalla välttää vahingon kokonaan. Juuri nyt nämä toimenpiteet liittyvät tulisijoihin ja tuhkiin.
Ennaltaehkäisykeinojen tunnistamisen ja käytännön toiminnan välillä on usein eroa, mikä kävi ilmi myös LähiTapiolan kyselyssä. Kolmasosa (33 %) vastaajista kertoi joskus toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.
– Sanotaan, että palovaroitin on niitä halvimpia omaisuus- ja henkivakuutuksia. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että oma toiminta tulee aina olemaan ylivoimaisesti halvin, Nummi muistuttaa.
Asiantuntijan vinkit lämmityskauden palovahinkojen ennaltaehkäisyyn
Muista nuohous. Sillä voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia ja säilytä sitä palamattomalla alustalla. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä on käsiteltävä varoen. Hyvän metallisen tuhkaämpärin saa muutamalla kympillä.
Älä säilytä polttopuita tai muuta syttyvää materiaalia tulisijan välittömässä läheisyydessä. Tulisijasta lentävät kipinät voivat saada nopeasti aikaan voimakkaan tulipalon.
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa, tarvittaessa avaa ikkuna tai pienennä liesituulettimen tehoa riittävän vedon aikaansaamiseksi ja syttymisen helpottamiseksi. Sulje pellit vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin voit varmistaa, että häkä ja pienhiukkaset eivät pääse huoneeseen.
Anna hormin jäähtyä riittävästi lämmityskertojen välissä. Hormin läpi kulkevat savukaasut nostavat lämpötilan satoihin asteisiin ja voivat liian kovan lämmittämisen myötä aiheuttaa tulipalon.
*LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastot vuosilta 2022–2024. Vuoden 2024 osalta tilastot ajalta 1.1.2024–25.9.2024
**LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 4,2 prosenttiyksikköä.