Porin perinteinen juhannuskokko syttyy taas – Mutta tänä vuonna se muistuttaa paloturvallisuudesta
LähiTapiola Länsi-Suomi ja Porin VPK tuovat kokon tutulle paikalle Etelärantaan. Tempauksen taustalla on juhannustunnelman lisäksi muistutus paloturvallisuudesta, jossa on tuoreen kyselyn valossa Satakunnassa parantamisen varaa.
LähiTapiola Länsi-Suomi ja Porin VPK huolehtivat tänä vuonna siitä, että Porin perinteinen juhannuskokko leimahtaa liekkeihin juhannusaattona. Jos metsäpalovaroitukselta vältytään, kokko sytytetään tutulla paikalla Etelärannassa kello 22.
– Monelle kaupungissa juhannusta viettävälle kokko on tärkeä osa keskikesän juhlaa. Korviimme kantautui hiljattain useampikin harras toive päästä jälleen nauttimaan juhannustulista, ja päätimme tehdä sen minkä voimme. Onneksi tehtävään löytyi kaveriksi myös osaava kumppani, iloitsee LähiTapiola Länsi-Suomen riskienhallinnan asiantuntija Esa Nummi.
Kokon sytyttämisestä, turvallisesta polttamisesta ja jälkien siivoamisesta vastaavat vapaaehtoiset Porin VPK:sta, joka täydensi hiljattain vesipelastamisen välineistöään LähiTapiola Länsi-Suomen 21 000 euron lahjoituksella.
– Olemme LähiTapiola Länsi-Suomen kanssa tehneet ennenkin yhteistyötä, ja LähiTapiola on tukenut merkittävästi palokunnan oman vesipelastuskyvyn kehittämistä, kertoo Porin VPK:n päällikkö Joonas Kekki.
Joka kolmas satakuntalainen kokenut palovahingon – Yhtä moni laiminlyönyt ennaltaehkäisykeinoja
Kokon taustalla ei ole pelkästään juhannustunnelma, vaan sen myötä halutaan muistuttaa satakuntalaisia tulipalotilanteisiin varautumisesta ja niiden ennaltaehkäisystä. LähiTapiolan tuoreen kyselyn* valossa tähän on myös aihetta.
Kyselyyn vastanneista kolmasosa kertoo, että heillä on kokemuksia palovahingoista kotona tai mökillä. Samalla yhtä moni tunnustaa joskus toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa.
– Tulos on varsin synkkä näin mökkikauden kynnyksellä, ja myös tämän vuoden isot vahingot kertovat samaa tarinaa. Niistä valtaosa nimittäin on palovahinkoja, joiden yhteenlaskettu korvaussumma nousee reilusti yli miljoonaan euroon. Moni vahinko olisi vältettävissä yksinkertaisilla ennaltaehkäisytoimilla, peräänkuuluttaa riskienhallinnan asiantuntija Nummi.
Yhteensä yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että kotona tai mökillä on syttynyt pieni, omilla toimilla sammumaan saatu tulipalo. Yhtä moni kuitenkin kertoo, että paloa sammuttamaan on tarvittu palokuntaa.
– Meidänkin apuamme tarvitaan vuosittain noin 100–120 kiireellisellä pelastustoimen tehtävällä. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen kiireinen. Pelastustoimen tehtäviä on nimittäin kertynyt 75 kappaletta, joista toukokuussa yksin oli 31 tehtävää, kertoo Porin VPK:n Kekki.
Hän painottaa, että kiinteistöiden omistajien tulisi huolehtia kodeissa ja mökeillä alkusammutuskalustosta ja sen toimivuudesta.
– Sekä tietenkin siitä, että osaa sitä itse tarpeen vaatiessa käyttää. Tehokkaalla ja oikealla alkusammutuksella onnistutaan merkittävästi pienentämään vahinkoja tai kokonaan sammuttamaan tulipalo. Monesti kesämökit sijaitsevat hieman syrjässä paloasemilta, jolloin aika tehokkaan pelastustoiminnan käynnistämiseen kuluva aika on selkeästi pidempi kuin taajamaolosuhteissa. Tällöin alkusammutustaidosta ja alkusammuttimista on todellinen hyöty.
Tietämyksen puutteesta ei kyselyn valossa ole kyse, sillä satakuntalaiset nimeävät tärkeimmiksi ennaltaehkäisykeinoiksi muun muassa palovaroittimet ja avotulien valvomisen. Riskienhallinnan asiantuntija Nummen mukaan tärkeintä on oikeanlainen suhtautuminen.
– Vahinko sattuu yleensä henkilölle, jolle se ei ole koskaan ennen sattunut. Tuudittautuminen turvallisuuden tunteeseen on kohtalokasta erityisesti, jos se tehdään riittävien varotoimien kustannuksella. On aina parempi katsoa kuin katua.
Palovahinkojen ehkäisyn top 5 satakuntalaisten mukaan
1. Toimiva palovaroitin
2. Kynttilöiden ja muiden avotulien valvominen
3. Nopeasti saatavilla olevat sammutusvälineet
4. Tulisijan nuohous ja tuhkien paloturvallinen hävittäminen
5. Saunassa ei kuivateta vaatteita tai säilytetä mitään tavaroita
Listaus perustuu LähiTapiolan tuoreeseen Arjen katsaus -kyselyyn.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 4,2 prosenttiyksikköä.