Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä29.10.2024

Palkitsemisen merkitys yritysten menestyksessä korostuu

Yrityspäättäjät kertoivat LähiTapiolalle palkitsemisen näkemyksistään. Palkitsemisen tavoitteina ovat vetovoima, sitouttaminen ja motivointi yrityksissä. Ilmoittaudu webinaariin tästä

Nainen ja mies keskustelevat toimiston kahvilassa.

Yrityspäättäjät näkevät palkitsemisen olevan keskeistä, kun pyritään saavuttamaan yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita tulevaisuudessa, selviää Taloustutkimuksen LähiTapiolalle syksyllä 2024 toteuttamasta haastattelututkimuksesta. Haastattelujen kohderyhmänä olivat eri toimialoilta olevien keskisuurten ja suurten yritysten palkitsemisesta päättävät henkilöt.

Haastatteluiden mukaan palkitsemisella tavoiteltavat hyödyt vaihtelevat yrityksen mukaan. Osa yrityksistä keskittyy vain yhteen palkitsemisen keskeiseen osa-alueeseen, osassa taas palkitsemisella tavoitellaan useita erilaisia asioita.

LähiTapiola Palkitsemispalvelut -yhtiössä palkitsemisen konsultointipalveluista vastaavana johtajana toimiva Jaakko Hänninen sanoo tulosten heijastelevan, kuinka yritykset ovat palkitsemisen kehittämisen aikajanalla usein hieman erilaisissa vaiheissa.

– Se, mihin palkitsemisen kehittämisessä keskitytään, vaihtelee. Osa pohtii etuisuuksia, osa rahallista palkitsemista ja osa taas miettii parhaimmin sopivia ratkaisuja kokonaispalkitsemisen kautta, Hänninen sanoo.

Vaikka yrityspäättäjät nimesivät erilaisia palkitsemisen kautta saatavia hyötyjä, tietyt asiat toistuivat heidän vastauksissaan. Palkitsemisen koettiin olevan suorituksen johtamisen työkalu, sen nähtiin olevan yrityksen vetovoimatekijä ja lisäksi sen katsottiin olevan osa henkilöstöstä huolehtimista.

Hyvä palkitsemisratkaisu on aina vaikuttava

Hänninen sanoo olennaista olevan sen, että yritys pohtii, mitä palkitseminen juuri sille tarkoittaa, ja mitä se haluaa sillä tavoittaa. Pohjimmiltaan palkitsemisella yritykset tavoittelevat hänen mukaansa lisääntynyttä vetovoimaa ja parantunutta pitovoimaa. Lisäksi palkitsemisella halutaan motivoida työntekijöitä antamaan mahdollisimman hyvä työpanos yrityksen taloudellisen menestymisen eteen.

Hän muistuttaa, että sopiva palkitsemisratkaisu on aina vaikuttava.

– Miten työntekijät kokevat yrityksen tarjoamat palkitsemisen ratkaisut? Tuottaako palkitsemisen kokonaisuus sellaista vaikuttavuutta, jota yritys siltä haluaa? Nämä kysymykset tarjoavat palkitsemisen kehittämisen näkökulmasta mielenkiintoisen asetelman, hän sanoo.

Yrityksen määritellessä itselleen sopivaa kokonaispalkitsemisen rakennetta on olennaista tunnistaa, minkälainen palkitsemisen kokonaisuus olisi sille tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas. Hännisen mukaan kokonaispalkitsemisen rakenteen tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokuutta on mahdollista arvioida palkitsemisen vaikuttavuuden analyyttisella selvittämisellä. Siinä jokainen palkitsemisen yksittäinen elementti arvioidaan kehittämispotentiaalin näkökulmasta.

– Onko elementti sellainen, joka jo vaikuttaa hyvällä tasolla, voiko elementin vaikuttavuutta mahdollisesti parantaa palkitsemisen toimivuutta kehittämällä vai onko elementti ehkäpä sellainen, joka ei tuota vaikuttavuutta, mutta jonka ylläpitäminen kuitenkin sitoo samalla yrityksen resursseja. Myös elementtien sitouttavuutta ja motivoivaa vaikutusta on mahdollista tarkastella kokonaispalkitsemisen datapohjaisen analyysin avulla.

Henkilöstörahasto osana palkitsemis­järjestelmää

Palkitsemisjärjestelmään liitettävä henkilöstörahasto on yksi esimerkki keinosta, jolla yrityksen on mahdollista parantaa palkitsemisensa vaikuttavuutta ja palkitsemisen kustannustehokkuutta. Henkilöstörahastot tarjoavat rakenteen, johon palkitsemisjärjestelmän perusteella muodostuvat palkkiot voidaan ohjata erittäin kustannustehokkaasti.

Haastatteluista selvisi, että henkilöstörahastot palkitsemisen keinona yhdistyivät ensisijaisesti henkilöstön sitouttamiseen.

Henkilörahastot ovat olleet lisääntyvä osa suomalaisten yritysten palkitsemista jo vuosikymmeniä. Matkan varrella henkilöstörahastoihin liittyvä sääntely on läpikäynyt muutoksia, ja henkilöstörahastot tarjoavatkin nyt 2020-luvulla entistä enemmän joustavuutta ja räätälöintimahdollisuuksia. Erilaiset täydentävät palkkiojärjestelmät voivat tuottaa rahastoitavia eriä, rahastosta voi tehdä nostoja vuosittain ja myös rahastojen väliset siirrot ovat joustavammin mahdollisia.

Hänninen kertoo henkilöstörahaston tarjoavan lisämahdollisuuksia myös palkitsemiseen liittyvään viestintään, koska sen avulla palkitsemista on mahdollista tehdä entistä näkyvämmäksi. Hännisestä henkilöstörahasto on parhaimmillaan vaikuttava ja kustannustehokas yhdistelmä.

– Henkilöstörahasto tarjoaa nettotehokkuutta palkkioiden maksuun, sijoitustoiminnan tuottoa rahastoidulle pääomalle ja samalla henkilöstörahasto on kollektiivinen ja yhdenvertainen palkitsemisen tapa. Toimiakseen hyvin henkilöstörahasto tarvitsee kuitenkin hyvän palkkiojärjestelmän.

Palkitseminen suomalaisissa yrityksissä – LähiTapiolan tutkimus 2024 julkistetaan 27.11. Tule kuuntelemaan mitä suomalaiset työnantajat ja työntekijät ajattelevat palkitsemisesta, ja minkälaisia palkitsemisjärjestelmiä yrityksissä tyypillisesti käytetään – ja miksi. Ilmoittaudu tapahtumaan täältä.

Palveluntarjoajat

Palkitsemisen asiantuntijapalveluista ja kehittämishankkeista vastaa LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy, joka vastaa myös henkilöstörahastojen perustamisesta ja hallinnoinnista. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. LähiTapiola Varainhoito Oy toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä. Ryhmäeläkevakuutuksen myöntää LähiTapiola Henkivakuutusyhtiö.