LähiTapiola Kainuu-Koillismaa10.10.2024Paikallinen ja nopea palvelu on kilpailuetu – Koilliskuntain Lähivakuutusyhdistyksen työntekijä Esko Leskelän haastatteluLähiTapiola Kainuu-Koillismaan juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle, jolloin ensimmäiset vakuutusyhdistyksen säännöt hyväksyttiin yhteisessä kappelinkokouksessa. Nimekseen yhdistys sai ”Ristijärven Kappelin Palovakuutus –Seura”. Tässä juttusarjassa haastattelemme 160-vuotiaan LähiTapiola Kainuu-Koillismaan ja sitä edeltävien yhtiöiden työntekijöitä ja hallinnon jäseniä vuosien varrelta ja kirjoitamme samalla oman osamme yhtiön historiasta.

- Siitä on aikaa 40 vuotta tai niillä höyteillä, kun aloitin vakuutusalalla ja kuljettiin samoilla vakuutusyhdistyskursseilla Ulla Sipilän kanssa. Hänestä tuli myöhemmin LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toimitusjohtaja. Samoihin aikoihin Simo Castren palasi YK-hommista, tuli valtakunnallisen Vakuutusyhdistyksen johtajaksi ja laittoi tuulemaan. Pääpaikka oli alun pitäen Turussa ja muutti sittemmin Helsinkiin. Koko organisaatio laitettiin ihan uuteen uskoon. Vakuutusyhdistyksiä alkoi karsiutumaan pois, kun pieniä yhdistettiin isommiksi yksiköiksi, Esko Leskelä tiivistää.

Esko aloitti vuonna 1979 Koilliskuntain Vakuutusyhdistyksessä haettuaan vapaana ollutta työpaikkaa. Johtaja Matti Paloniemen puhelu oli tullut illalla hallituksen kokouksen jälkeen, että ”tulehan töihin” ja työt alkoivat heti seuraavana päivänä.

Kemijärven yhdistys liittyi Koilliskuntain Vakuutusyhdistykseen ja sellaisenaan se pysyi koko Eskon työskentelyajan. Esko aloitti vakuutusvirkailijana. Toiminta oli pienimuotoista. Yhdistys työllisti tuolloin viisi henkilöä: johtajan, johtajan vaimon, kaksi kenttämiestä ja vakuutusvirkailija Eskon. Mukaan tuli myös osa-aikainen toimistoapulainen, joka myöhemmin vakinaistettiin.

Koilliskuntain Lähivakuutusyhdistys alkoi kasvaa. Yhdistys osti Kuusamon Kitkantieltä huonekaluliikkeen tontteineen ja rakennutti tilalle uuden konttorin. Uudet tilat vihittiin käyttöön 1980-1990-lukujen taitteessa. Lähivakuutus sijaitsi yläkerrassa ja katutaso vuokrattiin kodinkoneliikkeelle. Uudella toimistolla oli seitsemän henkilökunnan jäsentä. Esko sai uuden nimityksen ja palkankorotuksen. Hänestä tuli konttoripäällikkö.

- Toimin esimiehenä. Työ oli siitä huolimatta leppoisaa. Nykyiseen menoon ei voi samana päivänäkään verrata. Pannu oli kuumana päivät päästään ja asiakkaat kävivät kahvilla. Silloin todella pidettiin yhteyttä asiakkaisiin.

Korvauskäsittely tapahtui reaaliajassa. Lähivakuutuksen asiakkaat saivat heti korvauksensa, joko käteisellä konttorilla tai pankkisiirrolla. Toimistolla oli kassakaappi.

- Asiakkaat todella arvostivat nopeaa korvauskäsittelyä. Sama juttu on LähiTapiolassa nykyäänkin. Olen sen asiakkaana omakohtaisesti kokenut koti-irtaimiston ja metsän vahingoissa. Rahat ovat olleet tilillä samana päivänä vahinkoilmoituksen tekemisestä, Esko kertoo.

Eskon aloittaessa Koilliskuntain Vakuutusyhdistyksessä ensivakuutuksen maksutulo oli pikkuisen päälle miljoona markkaa. Työuran päättyessä maksutulo oli suurin piirtein kymmenkertaistunut. Yhdistyksen toimialue oli laaja: Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Salla, Kemijärvi, Savukoski ja Pelkosenniemi.

- Kuusamon kaupunki oli vuonna 1979 virkeä pitäjä. Toimintaa oli paljon: meijeri, saha ja lukuisia pienempiä yrityksiä. Maatilat rehottivat hyvin. Ruotsista palasi väkeä Kuusamoon. Sittemmin väkiluku on pudonnut paljon, Esko kertoo.

Myöhemmin Esko sai vielä uuden nimityksen apulaisjohtajaksi, joka johti noin kymmentä asiamiestä toimialueen yläosissa ja hän toimi samalla varatoimitusjohtajana. Kemijärvellä oli konttori ja siellä Esko kävi joka toinen viikko. Tässä toimenkuvassa kului kymmenkunta vuotta.

- Oli melkoinen työmaa, mutta mieluisa komennus, kun konttorihommissa ehti olla jo niin monta vuotta. Oli kiva lähteä aina huitelemaan viikoksi reissun päälle, Esko naurahtaa.

Asiamiehet myivät koti-, palo- ja autovakuutuksia. Monet yhdistyksen hallinnon miehet olivat samalla asiamiehiä. Markkinointipuheet kulkivat suusta suuhun ja asiamiehet esittelivät pitäjissä omaa ”propagandaansa”. Esko hoiti maatila- ja yritysasiakkaat. Hän järjesti vuosittain eräänlaisen markkinointitempauksen, kun Käyläkosken tukinlaskukisoja sponsoroitiin. Hän pystytti joka vuosi katsomon vastarannalle Lähivakuutuksen mainoskyltin.

Kuusamon konttorilla pidettiin asiamieskoulutuksia vähintään viisi kertaa vuodessa. Järjestettiin sekä valtakunnallisia että paikallisia asiamieskilpailuja. Tavoitteet asetettiin ja jos sai myytyä tietyn määrän vakuutuksia, niin asiamies pääsi ulkomaan matkalle kerran vuodessa. Oli myös kylpylämatkoja ja linja-autoretkiä. Esko kulki palkintomatkoilla porukan mukana.

Suurin muutos Eskon työuran aikana oli digitaalinen kehitys.

- Ensimmäinen kännykkä oli kauhea moukari. Autossa oli vielä puhelin erikseen. Alkuun kirjoitettiin paperilomakkeita ja myöhemmin vakuutukset tehtiin tietokoneelle.

Esko hyppäsi kuusikymppisenä työuransa päätteeksi eläkeputkeen. Tarkka ajankohta on helppo muistaa. Yhdysvaltojen tuhoisimmassa terrori-iskussa WTC-tornit kaatuivat 11.9.2001. Esko avasi radion viimeisen asiakkaan luota lähdettyään. Maailman kirjat olivat sekaisin.

Lähivakuutusajoilta Esko jäi kaipaamaan leppoisaa meininkiä. Konttorilla kävi tuttuja armeijakavereista lähtien. Hörpättiin asiakkaiden kanssa kupponen kahvia ja juteltiin.

- Nykyään ihmiset ovat kauhean kiireisiä. Sitä henkeä jäin kaipaamaan – sellaista maailmaa ei enää ole. Viimeksi kuitenkin Kuusamon toimistolla vierailin, vaikka konttori oli kiinni. Soitin ovikelloa ja myyntipäällikkö Timo Nissi pökäsi sieltä, että ”mikä se Eskolla on? Tulehan tänne!”, Esko kertoo ja jatkaa, että ajanvarauksellahan sitä palveluja nykyään saa ja jonottamalla. On hyvä kilpailuetu, että LähiTapiola Kainuu-Koillismaalla on vielä oma toimisto Kuusamossa.


*******
Teksti ja kuva: Katja Tirkkonen.

Muita ajankohtaisia asioita

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa11.12.2024LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan lahjoituksen avulla taide on lähellä ja tuottaa hyvinvointia Suomenselän alueella, mutta myös laajemmin taide-elämyksiä vierailijoille ympäri SuomenLähiTapiola Etelä-Pohjanmaa lahjoitti tänä syksynä tehdyllä hallituksen päätöksellä 5.000 euroa Pirkanpohjasäätiölle Ähtäriin toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lahjoitus tehdään vakuutusyhtiön yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tarkoituksena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Lahjoituksen julkistamistilaisuus pidettiin joulukuun alussa Ähtärissä.LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä10.12.2024Palkitseminen suomalaisissa yrityksissä kaipaa kehitystä – LähiTapiolan asiantuntijat esittivät ratkaisujaLähiTapiolan toteuttamasta palkitsemistutkimuksesta selvisi suomalaisten olevan keskimäärin tyytyväisimpiä työympäristötekijöihin ja tyytymättömimpiä rahalliseen palkitsemiseen. Etujen osalta yritysten tarjoamat vakuutukset osoittautuivat tehokkaaksi keinoksi sitouttaa työntekijöitä.LähiTapiola Uusimaa10.12.2024LähiTapiola Uusimaa lahjoittaa 28 sydäniskuria Uudenmaan PelastusliitolleLähiTapiola Uusimaa on yhdessä LähiTapiola Vahinkovakuutuksen kanssa tehnyt 30 000 euron LähiLahjoituksen Uudenmaan Pelastusliitolle. Lahjoitussummalla hankitaan sydäniskureita paikallisille VPK:ille, jotka ovat usein ensimmäisinä paikalla auttamassa hätätilanteissa.

Katso lisää tiedotteita