Liukastumistapaturmat yleistyvät - kenelle kuuluu vahingonkorvausvastuu?

Liukastumisiin liittyvien tapaturmien määrää ei kukaan tiedä tarkkaan, mutta siitä on esitetty arvioita. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) vuonna 2022 julkaisemassa tutkimuksessa arvioitiin, että liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtuu Suomessa kaikkiaan noin 125 000 vuosittain, ja näistä arviolta noin 60 prosenttia (75 000) liittyy talven liukastumisiin. Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannusten arvioidaan olevan jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset.

- LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan tammi-helmikuussa joinain viikkoina korvattujen kaatumistapaturmien määrä voi jopa kolminkertaistua normaalitasosta. Taustalla ovat hyvin liukkaat jalankulkukelit, kertoo LähiTapiola Pirkanmaan korvauksista ja liiketoiminnan tuesta vastaava johtaja Antti Määttänen.

Ilmastonmuutos lisää lämpötilan vaihtelua nollan molemmin puolin, jolloin maan pintaan syntyy kosteutta, joka uudelleen jäätyy. Tähän päälle voi sataa vettä, räntää tai lunta. ”Pääkallokelien” yleistyminen ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Sekä nuoret, keski-ikäiset että vanhat liukastelevat. Eniten liukastumis- ja kaatumistapaturmia tapahtuu 20–54-vuotiaille ja naisille miehiä useammin. Tyypillisiä liukastumisista seuraavia vammoja ovat luunmurtumat, venähdykset ja ruhjeet. Kaatuessa sattuu usein nilkkoihin, polviin, kylkiin sekä käsiin, joilla kaatuessa otetaan vastaan. Valtaosa hoitoa vaativista tapaturmista on lieviä. Kaatumisesta voi kuitenkin seurata myös vakava loukkaantuminen, tapaturmasta aiheutuva pysyvä haitta tai pahimmillaan kuolema. Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan. Tästä voi seurata esimerkiksi aivotärähdys tai kallonmurtuma. Kaikista kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa ja noin neljä prosenttia johtaa vakavaan loukkaantumiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi vuonna 2019, että noin 4 600 potilasta joutuu vuosittain vuodeosastohoitoon talviliukastumisen takia. Tästä syntyy arviolta noin 18 miljoonan euron hoitokustannukset. Kaikkiaan talven liukastumisista aiheutuu vuosittain arviolta noin 1,4 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Kustannuksia syntyy esimerkiksi hoitokuluista, kuntoutuksesta ja sairauspoissaoloista. Lisäksi kaatumisista aiheutuu paljon särkyä, huolta ja käytännön haasteita arjessa.

Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.

- Vahinkotilastoistamme näemme esimerkiksi Tampereella erinomaisen esimerkin kummassa päässä Hämeenkatua jalankulkijoiden liukastumisia tapahtuu enemmän. Toisessa päässä jalankulkureitti pysyy sulana lämmitetyn katuosuuden ansiosta, toisessa ei, kertoo Määttänen.

Pihat, kadut, jalkakäytävät ja muut yleiset alueet ovat pääsääntöisesti aina jonkun kunnossapitovastuulla. Vastuuta sääntelevät eri lait ja säännökset, ja vaadittu kunnossapidon taso voi vaihdella. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Käytännössä esimerkiksi kiinteistön omistajan tai tienpitäjän on täytynyt laiminlyödä asianmukainen liukkauden torjunta, kuten hiekoitus tai auraus.

- Tänä päivänä Suomen ilmastossa on mahdotonta pitää kaikkia kulkuväyliä sellaisessa kunnossa, ettei kukaan koskaan voisi liukastua. Äkkinäinen säänmuutos voi tehdä hiekoittamisen ja liukkauden torjunnan mahdottomaksi toteuttaa riittävän nopeasti, jolloin ulkopuolista korvausvastuuta ei välttämättä synny. Oma tapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja näissäkin tilanteissa. Jos luunmurtumilta ja murheilta haluaa välttyä, paras konsti on hankkia nastakengät tai liukuesteet omiin kenkiin, neuvoo Määttänen.

Jos satuttaa itsensä liukastuessa, vahingonkorvauksia kannattaa hakea alueen kunnossapidosta vastaavan tahon vastuuvakuutuksesta. Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä myös omaan vakuutusyhtiöön, jotta tapaturma tulee dokumentoiduksi.

Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2022 sattui 22 600 työmatkatapaturmaa, joista 18 300 oli kaatumisia.

Suurin osa tapaturmista sattuu jalankulkijoille ja toiseksi eniten pyöräilijöille. Vasta kolmanneksi eniten työmatkatapaturmia sattuu henkilöautoilijoille. Työmatkatapaturmien lukumääriin vaikuttaa suuresti sää. Vähintään lyhyitä liukkaita jaksoja on suuressa osassa maata tai alueellisesti tyypillisesti jo loppuvuodesta. Eniten työmatkatapaturmia sattuu, kun vuorokauden keskilämpötila on nollan asteen lähellä.

Asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet tapaturmat korvataan työtapaturmana, jos tapaturma sattuu matkaan liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa ja matka on tavanomainen työssäkäynnistä johtuva matka. Matkaan voi kuulua vähäinen poikkeaminen reitiltä esimerkiksi lapsen päivähoitoon viennin tai ruokakaupassa käynnin vuoksi. Työmatkalla sattuneista tapaturmista tulee ilmoittaa työnantajalle, joka ilmoittaa niistä työtapaturmavakuutusyhtiöön. Työtapaturmavakuutus on lakisääteinen vakuutus eli työnantaja on velvoitettu vakuuttamaan työntekijänsä sillä. Vakuutuksesta maksettavat korvaukset on määrätty laissa.

Monelle työntekijälle ja työnantajallekin tulee yllätyksenä, että etätöiden osalta työtapaturmavakuutus kattaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot. Työnantajan, jolla on runsaasti etätyötä tekeviä henkilöitä, kannattaa harkita lisäturvan ottamista etätyötä varten. Työtapaturmavakuutuksen liitännäinen vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutus on tähän hyvä vakuutus, minkä lisäksi se on hyvä henkilökuntaetu.

Lähde ja lisätietoa: LVM julkaisu 23.2.2022: Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Lisätietoa korvausvastuista: Fine: Opas liukastumisvahinkojen korvaamisesta