LähiTapiola Länsi-Suomi10.1.2025Kysely: Nuoret nousemassa taloudellisen varautumisen kärkikastiin Länsi-SuomessaViidesosa yli 25-vuotiaista länsisuomalaisista ei varaudu taloudellisesti tulevaan millään tavalla, selviää LähiTapiolan kyselystä. Alle 25-vuotiaista varautumatta ei enää jätä yksikään, vaikka vuonna 2022 niin teki heistä peräti neljäsosa. Haastavimmassa tilanteessa ovat 35–44-vuotiaat.

LähiTapiola selvitti vuonna 2024 teettämässään kyselyssä* sitä, miten länsisuomalaiset varautuvat tulevaan taloudellisesti. Vakuutusyhtiö on tätä ennen selvittänyt asiaa viimeksi vuonna 2022**.Vuoden 2024 kyselyssä joka viides (18 %) länsisuomalainen kertoo, ettei varaudu tulevaan taloudellisesti millään tavalla. Osuus on pysynyt vuoden 2022 tasolla (20 %).LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Pasi Aakula pitää tuloksia huolestuttavina.– Jokaisen oman varautumisen merkitys on syystäkin noussut viime aikoina korostetusti esiin. Keskustelussa on kuitenkin jäänyt liian vähälle huomiolle taloudellisen varautumisen näkökulma, joka on kuluttajahintojen ja elinkustannusten noustessa vähintään yhtä keskeinen. Tutun 72 tunnin kotivaran lisäksi myös 72 vuoden kotivara alkaa olla nyky-yhteiskunnassa välttämättömyys, mutta osalle myös mahdottomuus.Varautuminen hankaloitumassa 35–44-vuotiailla – ”Pienikin turva kannattaa”Taloudellisen varautumisen kasvavat haasteet näkyvät erityisesti 35–44-vuotiailla.Ikäryhmässä kokonaan varautumattomia on ollut molempina tutkimusvuosina yksi neljästä. Vuonna 2022 taloudellisesti varautumattomia oli 5 prosenttiyksikköä vastaajien keskiarvoa enemmän. Vuoden 2024 kyselyssä ero kasvoi 8 prosenttiyksikköön.– Erityisesti lapsiperheille vallitseva taloustilanne voi olla poikkeuksellisen haastava. Monilla rahahuolet korostuvat nyt vuodenvaihteen jälkeen, kun takana ovat juhlapyhät lahjoineen ja tarjoiluineen. Aletaan olla tilanteessa, jossa aiemmat kuukausisäästösummat eivät enää riitä ja joudutaan pohtimaan mahdollisia karsimisen paikkoja, Aakula sanoo.

Hän korostaa, että samankaltaisessa tilanteessa ovat tällä hetkellä myös monet muiden ikäryhmien edustajat. Hankalan tilanteen kanssa kamppaileville viesti on kannustava.– Jos rahat ovat tiukilla, voi taloudellisen varautumisen pohtiminen yksin tuntua ylitsepääsemättömän hankalalta. Juuri siksi kannattaa mennä matalalla kynnyksellä asiantuntijan juttusille, oli kyse sitten vakuutuksista, sijoittamisesta tai muunlaisesta varautumisesta. Pienikin turva on parempi kuin ei turvaa lainkaan.Nuoret nousemassa varautumisen mestareiksi – ”Tästä voisimme kaikki ottaa oppia”Merkittävin kahdessa vuodessa tapahtunut taloudellisen varautumisen muutos liittyy länsisuomalaisiin nuoriin. Vuonna 2022 alle 25-vuotiaista kokonaan taloudellisesti varautumattomien osuus oli 25 prosenttia. Vuoden 2024 kyselyssä osuus on kutistunut nollaan.– Näitä tuloksia kelpaa kyllä katsella, ja tästä voisimme me kaikki muiden ikäryhmien edustajat ottaa oppia. Alueemme nuoret selkeästi seuraavat taloustilanteen kehittymistä ja pyrkivät varautumaan tulevaan taloudellisesti pidemmälläkin aikavälillä, Aakula kehuu.

Tulokset eivät kuitenkaan täysin päässeet yllättämään pitkän uran finanssialalla tehnyttä toimitusjohtajaa.– Monet toimijat eri puolilla Suomea ovat tehneet nuorten talousosaamisen eteen erinomaista työtä jo pitkään. Yksi hieno esimerkki omalta alueeltamme on Porissa vuoden 2023 lopulla aloittanut Yrityskylä, jonka taloustaitoja kehittävät menetelmät ovat herättäneet kiinnostusta myös kansainvälisesti.LähiTapiola Länsi-Suomi lähti vuonna 2023 mukaan perustamaan Poriin kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattua Yrityskylää, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten talous-, työelämä ja yrittäjyystaitoja. Tähän mennessä Yrityskylässä on vieraillut yli 4 000 satakuntalaista ala- ja yläkoululaista.Näihin asioihin länsisuomalaiset varautuvat nyt taloudellisesti – tai jättävät varautumatta

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 549. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella +/- 4,2 prosenttiyksikköä.**LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 388. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella +/- 5,0 prosenttiyksikköä.

Muita ajankohtaisia asioita

LähiTapiola Savo-Karjala14.3.2025Varautumisen voima -seminaari kokosi asiantuntijat ja yrittäjät yhteenLähiTapiola Savo-Karjala mahdollisti 5 000 euron käyttörahastolahjoituksella Etelä-Savon yrittäjien järjestämää Varautumisen voima -seminaaria. Seminaari tarjosi yrittäjille arvokasta tietoa riskienhallinnasta, varautumisesta ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. LähiTapiola Pohjoinen13.3.2025”Iskä, miksi valot räpsii ja poksuu?” - Lukiolainen pelasti oululaisen perheen kodin tulipaloltaTiesitkö, että sähköpalot ovat yksi yleisin syy kotien tulipaloihin? Sähköpalo voi aiheutua sähkölaitteen viasta, asennusvirheestä, väärästä tai huolimattomasta käytöstä tai puutteista kunnossapidossa. Näin vähennät tulipalon riskiä ja tunnistat alkavan sähköpalon. LähiTapiola Loimi-Häme13.3.2025Kevät on tuulilasivahinkojen sesonkiaikaa – pieniä säröjä on nopea korjataTuulilasivahinkoja tapahtuu eniten keväällä teiden sulaessa. Tuulilasiin osunut kivi tai talvirenkaasta irronnut nasta ovat yleisin syy tuulilasivahingoissa. Pieni iskemä tuulilasissa kannattaa korjauttaa nopeasti, ettei se ehdi levitä isoksi halkeamaksi.

Katso lisää tiedotteita