LähiTapiola Länsi-Suomi24.9.2024Kolme neljästä länsisuomalaisesta huolissaan terveyspalvelujen saatavuudestaLänsisuomalaisten terveyspalveluihin liittyvät huolet ovat valtakunnan kärkitasoa, selviää LähiTapiolan kyselyistä. LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Pasi Aakula povaa terveellisten elintapojen nousevan vakuutuksia tai julkista terveydenhuoltoa keskeisemmäksi ennaltaehkäisykeinoksi.

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on viime vuodesta alkaen ollut säännöllinen keskustelunaihe niin valtakunnallisesti kuin maakunnissakin. Satakunnassa suunnitteilla on useamman terveyskeskuksen ja -aseman sulkeminen. Tuoreeltaan keskustelussa ovat olleet muun muassa Rauman kiirevastaanoton aukioloajat.Muutokset ovat saaneet myös Länsi-Suomen asukkaat pohtimaan terveydenhuollon tilannetta omalla asuinalueellaan. LähiTapiolan toteuttamien Arjen katsaus -kyselyiden (2/2024* ja 5/2023**) mukaan moni länsisuomalainen on huolissaan terveyspalveluista.Vuoden 2024 kyselyyn vastanneet länsisuomalaiset nostivat oman kotiseudun tulevaisuuden kannalta kriittisimmäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden. Vastaajista 75 prosenttia kertoi, että kyseisiin palveluihin tulisi panostaa nykyistä enemmän. Luku on selvästi valtakunnan keskiarvoa korkeampi.– Julkisen terveydenhuollon kriisi on tosiasia erityisesti meidän alueellamme. Asukkaiden huoli julkisten terveyspalveluiden toimivuudesta heijastuu myös suoraan meihin, sillä turvaa haetaan nyt aiempaa enemmän vapaaehtoisista henkilövakuutuksista, sanoo LähiTapiola Länsi-Suomen toimitusjohtaja Pasi Aakula.Vuonna 2023 toteutettuun kyselyyn vastanneiden merkittävimmät huolet liittyvät hoidon pitkään odottamiseen (66 %), terveydenhuollon ammattilaisten palkkaamiseen (45 %) ja rahoituksen riittävyyteen alueellisen tai koko hyvinvointialueen terveyspalveluiden ylläpidossa (44 %). Huoli on suurinta naisten ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa.Selvästi muuta Suomea enemmän huolta länsisuomalaisissa herättävät terveyspalveluiden etäisyyden kasvaminen (18 %), terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus (45 %) ja avun ehtiminen paikalle hätätilanteessa (27 %). Etäisyyden kasvu on eritysesti 25–34-vuotiaiden murhe, kun taas ammattilaisten saatavuutta pohtivat eniten yli 65-vuotiaat. Huoli avun paikalle ehtimisestä on suurinta 45–64-vuotiailla.Vastuu varautumisesta on siirtymässä yksilölle, ja usein ratkaisu on vakuutusLähemmäs puolet vuoden 2023 kyselyyn vastanneista länsisuomalaisista varautuu terveyspalveluihin liittyviin huoliin kiinnittämällä huomiota elintapoihin: pitämällä itsestään mahdollisimman hyvää huolta esimerkiksi liikkumalla tai oikeanlaisella ravinnolla.Moni myös turvautuu henkilökohtaiseen (24 %) tai lapsen (16 %) sairaus- tai tapaturmavakuutukseen tai harkitsee sellaisen ottamista. Yhteensä 14 prosentilla työnantaja tarjoaa vastaavan vakuutuksen. Henkivakuutuksen vakavan sairauden turvalle kertoo ottaneensa tai harkitsevansa 16 prosenttia vastaajista.– Perinteisesti on ajateltu, että oman terveyden pystyy hoitamaan kaikenkattavasti ja ripeästi julkisessa terveydenhuollossa. Viime vuonna muutos tässä käsityksessä oli alkamassa, ja nyt se on jo totisinta totta, Aakula sanoo.Toimitusjohtajan näkemystä tukee tuore LähiTapiolan palvelututkimus***, jonka mukaan 49 prosenttia länsisuomalaisista ei luota julkiseen terveydenhuoltoon tapaturman tai sairauden yllättäessä. Nopea hoitoon pääsy on tutkimuksessa merkittävin syy ottaa itselle tai perheelle lisäturvaa vakuutuksesta.Aakula näkee omaehtoisen varautumisen muuttuneen hyvästä lisästä välttämättömyydeksi.– Mureneva julkinen turvaverkko on saanut ihmiset pohtimaan, miten voi itse varmistaa nopean hoitoon pääsyn ja kattaa suuriksikin kasvavia hoitoon liittyviä kuluja, jotka muuten jäisivät itselle maksettaviksi. Tällaisessa tapauksessa sairaus- ja tapaturmavakuutus alkaa olla jo pakollinen lisäturva.Näin on myös LähiTapiolan palvelututkimuksen valossa. Vastaajista 87 prosenttia kertoi, että terveysvakuutus on heidän mielestään hyvä keino täydentää julkista terveydenhuoltoa.Varautuminen monelle taloudellisesti mahdotonta – Hoitokulujen nousu vaikuttaa myös vakuutusten hintaanVallitsevassa taloustilanteessa oman varautumisen kynnyskysymys on monilla raha.Vuoden 2023 kyselyyn vastanneista länsisuomalaisista 18 prosenttia käy omakustanteisesti yksityisessä terveydenhuollossa ja 17 prosenttia varautuu terveysriskeihin säästämällä. Samalla 19 prosenttia arvioi varautumisen olevan taloudellisesti mahdotonta, vaikka halua olisikin. Luku on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.– Tulos ei ole yllättävä, sillä hoidon kustannukset ovat nousussa. Tämä puolestaan aiheuttaa väistämättä sen, että myös me joudumme puntaroimaan omaa hintatasoamme. Jos kustannuksien kehitys jatkuu samansuuntaisena, yksilön omien elintapojen merkitys nousee ennaltaehkäisyn näkökulmasta julkista terveydenhuoltoa ja vakuutuksia keskeisemmäksi ennaltaehkäisykeinoksi, Aakula povaa.*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 11.1.–13.2.2024 kaikkiaan 5 470 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 377. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.**LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 11.–26.5.2023 kaikkiaan 5 227 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 381. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,4 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.***LähiTapiolan toteuttamaan terveyden palvelututkimukseen vastasi toukokuussa 2024 yhteensä 319 LähiTapiola Länsi-Suomen asiakasta. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on +/- 5,0 prosenttiyksikköä.

Muita ajankohtaisia asioita

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa11.12.2024LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan lahjoituksen avulla taide on lähellä ja tuottaa hyvinvointia Suomenselän alueella, mutta myös laajemmin taide-elämyksiä vierailijoille ympäri SuomenLähiTapiola Etelä-Pohjanmaa lahjoitti tänä syksynä tehdyllä hallituksen päätöksellä 5.000 euroa Pirkanpohjasäätiölle Ähtäriin toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Lahjoitus tehdään vakuutusyhtiön yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tarkoituksena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Lahjoituksen julkistamistilaisuus pidettiin joulukuun alussa Ähtärissä.LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä10.12.2024Palkitseminen suomalaisissa yrityksissä kaipaa kehitystä – LähiTapiolan asiantuntijat esittivät ratkaisujaLähiTapiolan toteuttamasta palkitsemistutkimuksesta selvisi suomalaisten olevan keskimäärin tyytyväisimpiä työympäristötekijöihin ja tyytymättömimpiä rahalliseen palkitsemiseen. Etujen osalta yritysten tarjoamat vakuutukset osoittautuivat tehokkaaksi keinoksi sitouttaa työntekijöitä.LähiTapiola Uusimaa10.12.2024LähiTapiola Uusimaa lahjoittaa 28 sydäniskuria Uudenmaan PelastusliitolleLähiTapiola Uusimaa on yhdessä LähiTapiola Vahinkovakuutuksen kanssa tehnyt 30 000 euron LähiLahjoituksen Uudenmaan Pelastusliitolle. Lahjoitussummalla hankitaan sydäniskureita paikallisille VPK:ille, jotka ovat usein ensimmäisinä paikalla auttamassa hätätilanteissa.

Katso lisää tiedotteita