Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Pohjoinen27.2.2024

Kissavideoilla voi muuttaa maailmaa – Lemmikkihoitolassa riskejä ennakoidaan ja vakuutetaan

Kempeleläinen lemmikkihoitolayrittäjä Simo Tolonen näkee työssään eläintenpidon monet puolet. Nimensä mukaisesti hoitolassa käy lemmikkejä lyhytaikaisessa hoidossa esimerkiksi omistajien lomamatkojen tai sairastumisten ajan, minkä lisäksi Tolonen vastaa myös suur-Oulun löytöeläinten vastaanotosta. Tutustu eläinvakuutukseen

Simo Tolosen Vierashuone-lemmikkihoitolassa on 17 hoitopaikkaa koirille ja neljä hoitopaikkaa kissoille. Löytöeläimille paikkoja on jopa 30. Työntekijöitä hoitolassa on Tolosen lisäksi kaksi osa-aikaista työtekijää.

– Otamme tänne vastaan erinäisistä syistä kiireellistä hoitoa vaativia eläimiä. Jos eläin jää hoidotta, se tulee tänne. Löytökissat tulevat meille, populaatiokissat ovat erikseen ja ne menevät yhdistyksille, Tolonen kertoo.

Vierashuone vastaa Oulun seudun löytöeläinten tilapäisestä hoidosta, lukuun ottamatta Hailuotoa, Kempelettä ja Oulunsaloa. Tolosen mukaan hänelle tulevien löytökissojen määrä on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta 300 kissasta noin 150 kissaan vuodessa. Hän arvelee, että valistustyö on tuottanut tulosta.

– Oulun seudulla on todella vastuullista eläintenpitoa, eikä täällä ole populaatio-ongelmia.

Somen söpöt lemmikkilivet valistuksen välineenä

Tolonen on aktiivinen sosiaalisen median kanavissaan ja lemmikkihoitolan somekanavilla onkin vankka seuraajakunta.

– Sosiaalisessa mediassa toimiessani voin vaikuttaa kissojen olojen parantamiseen valtakunnallisesti ja kertoa siitä, mitä vaaroja on, kun kissat kulkevat vapaasti. Etenkin löytöeläintoiminnassa haluan tuoda kaiken julki, sillä somesisällöt voivat saada yli li 300 000 näyttökertaa. Nähtyään videoitani moni kissanomistaja onkin ottanut yhteyttä, että meidän kissat pysyy sisällä, Tolonen jatkaa.

Tolonen kertoo videoissaan esimerkiksi monelle uutta tietoa kissojen tarttuvista taudeista. Monikaan ei ole hoksannut, että itsekseen ulkoileva kissa voi saada mahdollisesti ”kissa-aidsin”, eli kissan immuunikato FIV-taudin.

Työterveysvakuutus on tarpeen – matalalla kynnyksellä tarkistukseen


Lemmikkihoitolan arjessa yllättävimmät tilanteet liittyvät useimmiten arkojen löytöeläinten kanssa työskentelemiseen. Pelokas eläin voi puraista tai raapaista hoitajaansa nopeasti ja yllättäen. Tuttukin eläin voi olla arvaamaton, jos se joutuu epämiellyttävään tai vieraaseen tilanteeseen, tai kärsii kivuista.

Varsinkin löytöeläinten kohdalla on tärkeää, että niitä hoitavien ihmisten terveydestä huolehditaan. Tolonen reagoikin esimerkiksi kissojen aiheuttamiin puremiin vakavasti ja passittaa työntekijänsä suoraan lääkäriin haaverin jälkeen.

– Jos kissa on päässyt puraisemaan työntekijää, olemme hyödyntäneet vakuutuksiamme lääkärikäynneissä – työntekijä vain näyttää vakuutusnumeroa lääkärissä.

Myös erilaiset loiset voivat olla eläinten kanssa työskennellessä läsnä.

– Tälläkin hetkellä täällä on kissoja, joilla on sellaisia punkkeja, jotka voivat tarttua ihmiseen. Se on pirullinen vaiva, jos suoraan sanotaan.

Tolonen kertoo, että myös suolisto- ja sisäloiset voivat tarttua eläimiltä toisilleen, mutta myös ihmiselle.

– Tässä työssä hygieniapuoli on todella tärkeää ja sen suhteen on oltava eläinten välillä todella tarkkana.

Rokotukset kriteerinä

Eläinten kanssa työskentelyyn kuuluvat mahdolliset työtapaturmat voivat olla myös aivan arkisia. Työtapaturmiin kuuluu esimerkiksi liukastumiset, joita voi tulla vaikkapa talven liukkailla koiran vetäessä.

– Olen huomannut, että isojen koirien omistajat tuovat koiransa mielellään ammatti-ihmiselle hoitoon, Tolonen sanoo.

Lemmikkihoitolassa on hoidossa paljon isoja koiria: esimerkiksi saksanpaimenkoiria ja cane corsoja, joista jälkimmäinen voi painaa noin 40–50 kg.

– Minulla ei ole hoitoon tuleville koirille vaatimuksia, mutta en ota hoitoon aggressiivisiksi tiedettyjä koiria tai sellaisia, jotka ovat purreet ihmistä.

Toinenkin kriteeri hoitoon tuotaville lemmikeille on: lemmikin rokotusten tulee olla voimassa hoidon aikana.

Lähteet: Sey (Suomen eläinsuojelu) ja Eläinten hyvinvointikeskus.