Ilmastonmuutoksen myötä kirjanpainajan tihutyöt voivat pian yleistyä Lapinkin metsissä
Hyönteistuhovahinkojen määrä on viisinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana koko Suomessa. Vaikka Lapin metsät näyttävät toistaiseksi säästyneen isoilta kirjanpainajatuhoilta, jokaisen metsänomistajan kannattaa ottaa tavaksi tarkistaa metsän kunto ja seurata kirjanpainajan jättämiä merkkejä keväisin ja kesän aikana.
Hyönteisten aiheuttamat metsätuhot ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti, mikä on havaittavissa myös ilmoitettujen vahinkojen määrästä. Kun vielä ennen vuosikymmenen vaihdetta LähiTapiolaan tuli ilmoituksia vuosittain sadasta kahteensataan, vuosina 2022 ja 2023 vahinkomäärät ovat olleet viiden ja seitsemänsadan välillä.
Pelkästään kirjanpainajan vuoksi on hakattu metsää tuhansia hehtaareita. Metsänomistajan kärsimä vahinko voi nousta suureksi, koska kirjanpainaja iskee varttuneisiin ja uudistuskypsiin kuusikoihin. Puut on hakattava pois mahdollisimman pian ja pahimmillaan vahingoittuneelle puulle jää energiapuun arvo.
Viime vuonna kirjanpainajan vuoksi tehtyjä hakkuita ilmoitettiin eniten Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnissa.
Kirjanpainajia tavataan kaikkialla Suomessa - myös Lapissa
Kirjanpainajat ovat pääasiassa olleet eteläisen Suomen ongelma, mutta viime vuosina kirjanpainajan aiheuttamia metsätuhoja on havaittu yhä pohjoisempana.
Asian vahvistaa myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja, hän tutkii työkseen kirjanpainajan sekä sen aiheuttamien tuhojen esiintymistä Suomen metsissä.
- Pohjoisimmat ilmoitukset kirjanpainajan aiheuttamista vahingoista ovat tulleet meille Meri-Lapin alueelta pari vuotta sitten. Ilmoitukset saatiin metsäammattilaiselta, joka oli huomannut kuusien kuolleisuutta kulkiessaan metsässä.
- Kirjanpainaja kuuluu suomalaiseen metsäbiotooppiin ja sitä tavataan joka puolella Suomea, myös Lapin metsissä. Kuoriainen ei siis varsinaisesti leviä uusille alueille vaan ilmastonmuutoksen tuomat pitkäaikaiset helteet ja kuivat sääjaksot lisäävät riskiä kirjanpainajatuhoille, koska se viihtyy ja lisääntyy runsaslukuisesti lämpimässä ja kuivassa ilmastossa.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn* perusteella lappilaiset ovat muuhun Suomeen verrattuna keskimääräistä huolettomampia sen suhteen, että ilmastonmuutos lisäisi metsiä vaurioittavien tuhohyönteisten määrää Lapin alueella. Kyselyn mukaan 38 prosenttia lappilaisista on huolestuneita metsien tuhohyönteisten lisääntymisestä. Muualla Suomessa vastaavasti 44 prosenttia kantaa asiasta huolta.
LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskelan mielestä kyselyn tulos voi kertoa siitä, että Lapissa ei nähdä ilmastonmuutoksen vaikuttavuutta omaan elinympäristöön vielä kovin merkittävänä asiana. Lisäksi, kun toistaiseksi hyönteistuhovahingoilta on Lapissa säästytty, hieman tuudittaudutaan ajatukseen, että asia ei lappilaisia metsiä koskisi.
- Toistaiseksi meille ei ole tehty yhtään ilmoitusta kirjanpainajan aiheuttamasta vahingosta. Syitä tähän voi olla esimerkiksi se, että sitä ei tunnisteta tai vahinkoja kärsinyttä metsää ei ole vakuutettu hyönteistuhojen varalta.
Vahingoittunut puuaines on kirjanpainajan mieleen - vieraile metsässä säännöllisesti
Pitkäaikaisten helteiden lisäksi myös juurikääpä altistaa kirjapainajatuhoille. Mistä sitten voi tunnistaa mahdollisen kirjanpainajan iskeymän? LähiTapiola Lapin asiakkuusjohtaja Reino Keskitalo tietää, mistä tunnistaa mahdollisen kirjanpainajatuhon.
- Pystyyn kuivaneet kuuset voivat olla merkki kirjanpainajatuhosta. Jos vielä terveen näköisten puiden rungolla näkyy pieniä reikiä ja ruskeaa kahvinporon näköistä purua, voi olla melkoisen varma, että kyse on kirjanpainajan touhuista.
Tärkeintä tuhojen ehkäisyssä on metsänomistajan oma aktiivisuus. Asiantuntijat muistuttavat säännöllisen tarkastuskäynnin tärkeydestä, jotta korjaaviin toimiin voi tarttua ripeästi. Kevät tai alkukesä on parasta aikaa tarkkailla varttuneita kuusikoita, sillä silloin kuoriaiset ovat vielä puun sisällä.
- Samalla, kun keväällä käy tarkastamassa metsää vaikkapa tykkylumivahinkojen varalta, kannattaa tarkkailla kirjanpainajan mahdollisesti jättämiä jälkiä, Keskitalo kommentoi.
- Käynnit ovat metsäverotuksessa vähennettäviä matkakuluja, ja meno kannattaa ilmoittaa vaikka kyseiseltä vuodelta ei metsätalouden tuloa olisikaan, Koskela lisää.
Ennakointi avainasemassa hyönteistuhojenkin torjunnassa
Vaikka oikeaoppiset toimenpiteet tehtäisiin metsissä tuhojen ehkäisemiseksi, hyönteistuho voi jatkua pahimmillaan vielä vuosikaudet. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tehtävissä oleva tehdään, ja mieluiten ennakoivasti.
Kirjanpainajan aiheuttama tuhoriski tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä yhä enenevissä määrin ja siksi kannattaa huolehtia, että vakuutusturva on kunnossa. Tällä hetkellä LähiTapiola Lappi myöntää hyönteisturvaa. Vakuutuksesta korvataan vain välittömät vahingot, eli se puusto, jonka hyönteiset ovat tuhonneet.
- LähiTapiolan laajasta metsävakuutuksesta korvataan hyönteisten puustolle ja taimikolle aiheuttamat vahingot, Koskela lisää.
Näin voit ennaltaehkäistä ja vähentää kirjanpainajan aiheuttamia metsävahinkoja
Seuraa aktiivisesti metsäsi tilaa, jotta mahdolliset vahingot eivät ehdi levitä.
Tarkasta metsäpalstat keväisin ja korjaa mahdollisten lumivahinkojen synnyttämä puutavara pois maastosta. Yksittäiset lumenmurrot eivät aiheuta tuhoriskiä.
Korjaa tuulenkaadot mahdollisimman pian myrskyn jälkeen. Yksittäiset tuulenkaadot eivät aiheuta tuhoriskiä.
Älä jätä kuorellista kuusipuutavaraa metsäteiden varsiin. Pois vientipäivämäärät löytyvät myös Metsätuholaista.
Istuta jalostettuja taimia ja suosi sekametsiä.
Pyri välttämään paahteisten kuusikkometsänreunojen syntymistä uudistusaloja suunnitellessa.
Jätä lehtipuita kuusien joukkoon. Pyydä tarvittaessa metsäammattilaisen apua hoito- ja hakkuiden suunnitteluun.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Lapin toiminta-alueelta vastaajia oli 164. Kyselyn toteutti Verian (ent. Kantar Public). Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Lapin alueella noin +/- 7,6 prosenttiyksikköä.