Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola HenkiyhtiöTyöelämä2.1.2025Henkilöstörahastojen yleistyminen jatkuu: 500. rahasto perustettu SuomessaHenkilöstörahastot ovat kehittyneet merkittävästi vuoden 1990 lainsäädännön voimaantulon jälkeen. Vuoden 2011 lakiuudistus antoi uutta virtaa rahastojen yleistymiselle, ja nyt on saavutettu 500:n perustetun henkilöstörahaston raja. Henkilöstörahastojen rooli on toimia palkkioiden maksukanavina sekä kustannustehokkaina säästämisen ja sijoittamisen välineinä.
Palkitsemisen ratkaisut yrityksissä
Kaikki alkoi henkilöstörahastojen osalta vuonna 1990, kun henkilöstörahastolaki astui voimaan. Lainsäädännölle otettiin tuolloin mallia Ruotsissa käytössä olevista järjestelmistä, jotka edistivät henkilöstön taloudellista osallistamista. Alkuinnostus rahastojen perustamisessa painottui suuriin yhtiöihin, mutta tiukat lainsäädännön vaatimukset ja palveluntarjoajien vähäisyys hidastivat rahastojen yleistymistä. Vuoteen 2004 asti hallinnointipalvelut olivat yhden toimijan käsissä, mikä rajoitti tietoisuuden leviämistä.Lainsäädäntöön tehtiin vuosien saatossa kosmeettisia muutoksia. Merkittävin muutos oli mahdollisuus määritellä palkkioiden rahastointi vapaaehtoiseksi. Henkilöstörahastot eivät kuitenkaan yleistyneet toivotulla tavalla, ja ratkaisuksi nähtiin lainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistunut henkilöstörahastolaki astui voimaan vuoden 2011 alussa. Tuolloin maahamme oli perustettu vuosien 1990–2010 välisenä aikana yhteensä 87 henkilöstörahastoa, joista yli puolet oli jo ehtinyt purkautua lainsäädännön kankeuden vuoksi.Kokonaisuudistuksesta vauhtia rahastojen yleistymiseenLainsäädännön kokonaisuudistus antoi uutta virtaa rahastojen yleistymiselle, vaikka tietoisuuden ja ymmärryksen leviäminen veikin muutaman vuoden. Lainsäädännön muuttuessa sallivammaksi, myös palvelutarjonta henkilöstörahastoille kehittyi.– Henkilöstörahastojen parissa yli 20 vuotta työskenneltyäni on tullut asetettua rahastojen yleistymiseen liittyviä tavoitteita, joista 500:n perustetun henkilöstörahaston raja on tuntunut varsin etäiseltä ja kunnianhimoiseltakin. Nyt tämä tavoite on kuitenkin saavutettu, ja Suomen 500:s henkilöstörahasto on juuri rekisteröity ja aloittamassa toimintaansa, toteaa LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkinen. Henkilöstörahastojen luonne on muuttunut lainsäädännön kehittyessäHenkilöstörahastot ovat tänä päivänä kovin erilaisia kuin toiminnan ensimmäisinä vuosikymmeninä. Henkilöstörahasto tulee ymmärtää palkkioiden maksukanavana, ei palkitsemisjärjestelmänä itsessään. Ennen vuoden 2011 lakiuudistusta kollektiivinen voittopalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto muodostivat erottamattoman parin, minkä johdosta rahastot miellettiin tavoiksi palkita henkilöstöä. Sittemmin rahastoista on muodostunut vapaaehtoisuuteen perustuvia, erilaisin perustein ja eri sykleillä muodostuvien palkkioerien maksukanavia sekä kustannustehokkaita säästämisen ja sijoittamisen välineitä.Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja henkilöstörahastoista käytetään myös termiä palkkiorahasto. Yksi ja sama henkilöstörahastolaki ohjaa niiden toimintaa, luoden selkeät pelisäännöt alan toimijoille ja rahastoille itselleen. Palveluiden kehittymiseen on viime vuosina liittynyt paljon innovatiivisuutta, useimmiten lainsäädännön sallivuuden ja sen tarkoituksen mukaista, toisinaan myös sen sallivuutta koettelevaa. Viimeisin alan yleisiä pelisääntöjä kirkastava uudistus nähtiin lokakuussa 2024, kun Verohallinto antoi ohjeet henkilöstörahastoihin maksettavien palkkioiden verokohtelusta. Jatkossa onkin lyhyen epävarmuusjakson jälkeen varsin yksiselitteistä, millä edellytyksillä henkilöstörahastoihin liittyvät veroporkkanat säilyvät ennallaan. – Me LähiTapiolassa teemme parhaamme, että henkilöstörahastojen muodostamat edut tavoittavat jatkossa yhä suuremman osan suomalaisten yritysten henkilöstöä ja että henkilöstörahastojen toiminnassa säilyy se vastuullinen tarkoitusperä, jota varten lainsäädäntöä on ylipäätään luotu, Mäkinen toteaa. Palkitsemisjärjestelmään kannattaa liittää henkilöstörahastoPalkitsemisjärjestelmiin liitettävät henkilöstörahastot ovat välineitä, joilla yritysten on mahdollista parantaa rahallisen palkitsemisen vaikuttavuutta. LähiTapiolan syksyllä 2024 toteuttamasta palkitsemistutkimuksesta selvisi suomalaisten olevan keskimäärin tyytymättömimpiä rahalliseen palkitsemiseen. Laaja palkitsemisen tutkimus selvensi, mitä suomalaiset työntekijät ja työnantajat ajattelevat esimerkiksi täydentävistä palkkioista, henkilöstörahastosta, eläkeratkaisuista, vakuutuksista sekä myös työssä kehittymiseen ja työympäristöön liittyvistä asioista. Tutkimus osoittaa, että henkilöstörahastot koetaan motivointia ja sitouttamista edistäväksi välineeksi ja arvostetuksi kokonaispalkitsemisen osaksi. Tiedot rekisteröidyistä henkilöstörahastoista työ- ja elinkeinoministeriöstä. PalveluntarjoajatPalkitsemisen asiantuntijapalveluista ja kehittämishankkeista vastaa LähiTapiola Palkitsemispalvelut Oy, joka vastaa myös henkilöstörahastojen perustamisesta ja hallinnoinnista. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. LähiTapiola Varainhoito Oy toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä.
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Pohjanmaa20.3.2025Kiveniskemät tuulilaseihin ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti Pohjanmaalla – monet selviävät korjauksella.Pohjanmaalla auton tuulilasin vauriot lisääntyivät yli 31 prosenttia vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Kun verrataan tammi- ja helmikuuta vuonna 2025 vuoteen 2024, kiveniskemät lisääntyivät 65 prosenttia. Samalla yhä useammat hyödyntävät mahdollisuuden korjata vaurion, mikä on mahdollista, jos toimii oikein ja nopeasti.LähiTapiola Keski-Suomi19.3.2025Mitä jokaisen akullisen kulkupelin omistajan tulisi tietää – Vältä paloriskit ja varmista vakuutusturvaAkullisten sähkölaitteiden, kuten skuuttien ja sähköpyörien, aiheuttamat palot ovat yleistyneet, mikä on herättänyt huolta paloturvallisuudesta. Monet eivät tiedä, mitä akkupalojen aiheuttamia vahinkoja eri vakuutukset korvaavat ja millaisia vakuutuksia tarvitaan. LähiTapiola Keski-Suomen korvauspäällikkö Maiju Matilainen kertoo, miten suojautua paloriskeiltä ja varmistaa oikea vakuutusturva.LähiTapiola Pääkaupunkiseutu18.3.2025Kesärenkaiden vaihto edessä – tarkasta ensin nämä asiatKevät on loistavaa aikaa kesärenkaiden kunnon tarkistamiseen. Renkaasta on hyvä tarkistaa ikä, kuluminen, urasyvyys ja ilmanpaine.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetHenkilöstörahastojen yleistyminen jatkuu: 500. rahasto perustettu SuomessaHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn