Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
Yhtiöt tiedottavatAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa15.12.2024Etelä-Pohjanmaalla lähes puolet toimii vastoin tuntemiaan palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoja – Pelastuspäällikkö antaa kuusi vinkkiä tulipalotilanteisiin ja niihin varautumiseenRuoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. Tuli voi karata myös kynttilästä tai ulkotulesta ja pahimmillaan aiheuttaa mittavia vahinkoja. Etelä-Pohjanmaalla erityispiirteenä ovat maatiloilla tapahtuvat kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmistä lähteneet tulipalot.
Pelastuslaitos on viime vuosina saanut hälytyksen Etelä-Pohjanmaan kunnista useimmin Seinäjoen, Kurikan ja Kauhavan alueilla syttyneistä rakennusten paloista. Pelastustoimen tilastojen mukaan Seinäjoella on ollut vuosina 2021–2024 noin 200 palo- tai palovaaratilannetta, Kurikassa 140, Kauhavalla 69 ja Kauhajoella 66. Kaikkiaan toiminta-alueen 17 kunnan alueella on viimeisen neljän vuoden aikana tapahtunut lähes tuhat palo- tai palovaaratilannetta, kertoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitokselta. - Yllättävän moni palovahinko alkaa hellalle jätetystä tavarasta, sille unohtuneesta ruokakattilasta tai muusta kokkailuvälineestä. Säännöllisesti vahinkoja aiheutuu myös terassilla tupakoinnista ja vaatteiden kuivattamisesta saunassa. Näin joulua lähestyttäessä on syytä olla varovainen sähkötoimisten valojen kanssa, samoin kuin kynttilöiden ja jätkänkynttilöiden polttamisessa, sillä niistäkin useita tulipaloja on syttynyt. Nämä ovat asioita, joihin jokainen pystyy vaikuttamaan omilla teoillaan ja huolellisuudellaan, toteaa korvauspalveluista vastaava kehitysjohtaja Pekka Puotinen LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta.- Meillä Etelä-Pohjanmaalla sattuu eriasteisia palovahinkoja keskimäärin parikymmentä joka kuukausi. Luku sisältää kaikki palovahingoksi luokiteltavat vahingot, ja niihin lasketaan myös ne, joissa ainakin savua noussut. Siksi keskimääräinen palovahinko LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalla onkin korvausmäärältään 17 000–18 000 €. Vuositasolla maksamme Etelä-Pohjanmaalla palovahingoista korvauksia 4–5 miljoonaa euroa. Rahallinen korvaus vahinkovakuutuksesta kattaa vakuutetun omaisuuden, mutta palovahingosta aiheutuu asiakkaalle aina myös monenlaista muuta harmia ja vahinkoa, jota rahalla ei voi korvata. Varsinkin silloin, kun vahinko sattuu omassa kodissa ja menetetään mitattavan omaisuuden lisäksi paljon tunnearvoa, kärsitään asumishaitoista ja muusta arjen hankaluudesta, kertoo Puotinen.- Palovahingoissa menetetään edelleen vuosittain myös ihmishenkiä, joten vakavasta asiasta on kyse, muistuttaa Puotinen.Lähes puolet eteläpohjalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa tulipaloonLähiTapiola selvitti teettämässään Arjen katsaus -kyselytutkimuksessa 223 eteläpohjalaisen kokemuksia palovahingoista, tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta*.Kyselyyn vastanneista lähes joka viides (18 %) kertoi, että kotona tai mökillä on sattunut vaaratilanne, jossa tulipalo oli lähellä. Kaksitoista (12) prosenttia vastaajista kertoo kotona syttyneen tulipalon, ja noin yhdellä kymmenestä (9 %) palon sammuttamiseen oli tarvittu palokuntaa.Tärkeimmiksi palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoiksi eteläpohjalaiset arvioivat palovaroittimet (81 %), avotulien valvomisen (72 %), sammutusvälineet (62 %), sekä tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen (57 %).Lähes puolet eteläpohjalaisista (48 %) vastaajista kertoo toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa. Esimerkiksi kuivattaneensa saunassa vaatteita, vaikka tiesi siihen liittyvän riskin. Eteläpohjalaisten riskinottohalu on 10 prosenttia suurempi, kuin kyselyn vastaajilla Suomessa keskimäärin.– Tulokset kertovat inhimillisyydestä: kukaan ei toimi aina fiksusti, edes eteläpohjalaiset. Toki tässä voisi hieman parantaa. Arjessa voi olla vaikea hahmottaa, miten suuri merkitys omalla toiminnalla on mahdolliseen onnettomuuteen. Todellisuudessa merkittävä osa vahingoista olisi kuitenkin vältettävissä sillä, että ihmiset ottaisivat harvemmin tietoisia riskejä, toteaa Puotinen.Kiinteän polttoaineen lämpökeskusten takapalojen aiheuttamat vahingot ovat yleisiä ja yleensä suuria. Niitä voidaan ehkäistä varmistamalla turvalaitteiden toimivuus säännöllisesti, sekä ohjeiden mukaisella huollolla ja käytöllä. Näitä lämpökeskuksia on monilla maatiloilla Etelä-Pohjanmaalla.– Olemme maatilojen lämpökeskuspalojen ennaltaehkäisyn osalta tehneet jo pidempään hyvää yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. He ovat muun muassa käyneet kouluttamassa meidän maatilaerikoistuneita myyntipäälliköitämme tunnistamaan riskejä maatiloilla. Mutta edelleen kiinteän polttoaineen lämpökeskuksissa syttyy tulipaloja. Uusin yhteistyön tulos on tänä keväänä valmistunut kiinteän polttoaineen lämpökeskusten paloturvallisuus -opas, joka on aivan kaikkien käytettävissä, kertoo Puotinen.Pelastuspäällikön kuusi vinkkiä tulipaloon varautumiseen ja mitä teet, kun tuli on irtiMeille pelastusalan ammattilaisille kiiruhtaminen palopaikalle heti hälytyksen saatuamme on työtämme. Jokainen tilanne on silti yksilöllinen. Usein toteamme palopaikalla asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Siksi on tärkeä kertoa siitä, miten tällaisiin tilanteisiin on tarpeen varautua. Moneen asiaan nimittäin voisi valmistautua. Tässä on muutamia neuvoja, jotka aivan jokainen voi ottaa käyttöön, lupaa Kangastie.
  1. 1.
    Varmista, että toimivia palovaroittimia on riittävästi (jokaisessa makuuhuoneessa, jossa nukutaan ja poistumisreitillä). Tällä varmistat, että heräät ja ehdit turvallisesti pelastautua ja aloittaa alkusammutuksen.
  2. 2.
    Hanki alkusammuttimia (neste /jauhe) ja huolehdi, että ne ovat helposti saatavilla ja toimintakuntoisia. Opettele myös käyttämään niitä.
  3. 3.
    Tarkista, että poistumistiet ovat kunnossa, myös yläkerrassa. Esimerkiksi, että poistumistieikkunassa on kiintopainike, se on nopea avata, ja voit päästä hätäpoistumistietikkaiden kautta turvallisesti maanpinnalle.
  4. 4.
    Sammuta palo alkusammuttimella (sammutuspeitto, jauhe- tai nestesammutin), jos näet mikä palaa ja pystyt sen tekemään turvallisesti (palovaroittimen hälyttäessä, palo on yleensä pieni).
  5. 5.
    Jos palo on iso, tai kiinni olevan oven välistä tulee paineella savua, älä avaa ovea, vaan rajoita paloa sulkemalle ovet ja pelastaudu ulos itse ja huolehdi myös mahdolliset muut henkilöt ulos.
  6. 6.
    Soita 112 puhelu turvallisesta paikasta ja kerro mitä on tapahtunut ja opasta pelastusyksikkö kohteeseen.
Tiesithän, että 112 Suomi - sovellus kertoo sijaintisi ja saat sen avulla myös vaaratiedotteet? Varsinkin maaseudulla tämä on todella tärkeää. Joulunpyhiksi on hyvä huolehtia palovaroittimet kuntoon ja ladata 112-sovellus ihan koko perheen puhelimiin, kehottaa Kangastie.*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 17.4.–13.5.2024 kaikkiaan 6 030 suomalaista. LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan toiminta-alueelta vastaajia oli 223. Haastattelut kerättiin Kantar Media Finlandin Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan alueella noin +/- 6,5 prosenttiyksikköä.Lähteet: Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos (Pronto), SPEKLiitteet:
Etelä-Pohjanmaalla rekisteröidyt rakennuspalot ja rakennuspalovaarat 2021–2024 (Pronto)
LähiTapiolan Arjen Katsaus kyselytutkimuksen grafiikat
Linkki sähköiseen kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmän paloturvallisuusoppaaseen, pdf
Muita ajankohtaisia asioita
LähiTapiola Savo-Karjala14.3.2025Varautumisen voima -seminaari kokosi asiantuntijat ja yrittäjät yhteenLähiTapiola Savo-Karjala mahdollisti 5 000 euron käyttörahastolahjoituksella Etelä-Savon yrittäjien järjestämää Varautumisen voima -seminaaria. Seminaari tarjosi yrittäjille arvokasta tietoa riskienhallinnasta, varautumisesta ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. LähiTapiola Pohjoinen13.3.2025”Iskä, miksi valot räpsii ja poksuu?” - Lukiolainen pelasti oululaisen perheen kodin tulipaloltaTiesitkö, että sähköpalot ovat yksi yleisin syy kotien tulipaloihin? Sähköpalo voi aiheutua sähkölaitteen viasta, asennusvirheestä, väärästä tai huolimattomasta käytöstä tai puutteista kunnossapidossa. Näin vähennät tulipalon riskiä ja tunnistat alkavan sähköpalon. LähiTapiola Loimi-Häme13.3.2025Kevät on tuulilasivahinkojen sesonkiaikaa – pieniä säröjä on nopea korjataTuulilasivahinkoja tapahtuu eniten keväällä teiden sulaessa. Tuulilasiin osunut kivi tai talvirenkaasta irronnut nasta ovat yleisin syy tuulilasivahingoissa. Pieni iskemä tuulilasissa kannattaa korjauttaa nopeasti, ettei se ehdi levitä isoksi halkeamaksi.
Katso lisää tiedotteita
UutishuoneTiedotteetEtelä-Pohjanmaalla lähes puolet toimii vastoin tuntemiaan palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoja – Pelastuspäällikkö antaa kuusi vinkkiä tulipalotilanteisiin ja niihin varautumiseenHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn