Kotiseudun terveyspalvelut huolettavat Satakunnassa – Päämurheina hoitoon pääsy sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja avun saatavuus
Satakuntalaiset ovat selvästi keskivertosuomalaista enemmän huolissaan terveydenhuollon palveluiden siirtymisestä loitommas omalta asuinseudulta, selviää LähiTapiolan kyselystä. Useimmat pyrkivät varautumaan omilla elintavoilla ja vakuutuksilla.
Hyvinvointialueiden taloudellisesta tilanteesta on keskusteltu kuluvana vuonna vilkkaasti. Satakunnan hyvinvointialue julkisti lokakuun alussa
Hyvinvointialueuudistus on saanut myös Satakunnan asukkaat pohtimaan terveydenhuollon tilannetta omalla asuinalueellaan. LähiTapiolan toteuttaman Arjen katsaus -kyselyn* mukaan moni satakuntalainen on huolissaan terveyspalveluista.
Kyselyyn vastanneiden merkittävimmät huolet liittyvät hoidon pitkään odottamiseen (66 %), terveydenhuollon ammattilaisten palkkaamiseen (45 %) ja rahoituksen riittävyyteen alueellisen tai koko hyvinvointialueen terveyspalveluiden ylläpidossa (44 %). Huoli on suurinta naisten ja 45–54-vuotiaiden keskuudessa.
Selvästi muuta Suomea enemmän huolta satakuntalaisissa herättävät terveyspalveluiden etäisyyden kasvaminen (18 %), terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus (45 %) ja avun ehtiminen paikalle hätätilanteessa (27 %). Etäisyyden kasvu on eritysesti 25–34-vuotiaiden murhe, kun taas ammattilaisten saatavuutta pohtivat eniten yli 65-vuotiaat. Huoli avun paikalle ehtimisestä on suurinta 45–64-vuotiailla.
Vastuu varautumisesta on siirtymässä yksilölle, ja usein ratkaisu on vakuutus
Lähemmäs puolet kyselyyn vastanneista satakuntalaisista varautuu terveyspalveluihin liittyviin huoliin kiinnittämällä huomiota elintapoihin: pitämällä itsestään mahdollisimman hyvää huolta esimerkiksi liikkumalla tai oikeanlaisella ravinnolla.
Moni myös turvautuu henkilökohtaiseen (24 %) tai lapsen (16 %) sairaus- tai tapaturmavakuutukseen tai harkitsee sellaisen ottamista. Yhteensä 14 prosentilla työnantaja tarjoaa vastaavan vakuutuksen.
Henkivakuutuksen vakavan sairauden turvalle kertoo ottaneensa tai harkitsevansa 16 prosenttia vastaajista.
– Perinteisesti on ajateltu, että oman terveyden pystyy hoitamaan kaikenkattavasti ja ripeästi julkisessa terveydenhuollossa. Nyt tuo käsitys voi hyvinkin olla muuttumassa, arvioi LähiTapiola Länsi-Suomen henkilöasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Markus Suominen.
– Viimeaikaiset tapahtumat ovat varmasti saaneet pohtimaan, miten voi itse varmistaa nopean hoitoon pääsyn ja kattaa suuriksikin kasvavia hoitoon liittyviä kuluja, jotka muuten jäisivät itselle maksettaviksi. Tällaisessa tapauksessa sairaus- ja tapaturmavakuutus on hyvä täydennys julkisen terveydenhuollon turvaverkkoon, Suominen kertoo.
Varautuminen monelle taloudellisesti mahdotonta – Hoitokulujen nousu vaikuttaa myös vakuutusten hintaan
Vallitsevassa taloustilanteessa oman varautumisen kynnyskysymys on kuitenkin monilla raha.
Kyselyyn vastanneista satakuntalaisista 18 prosenttia käy omakustanteisesti yksityisessä terveydenhuollossa ja 17 prosenttia varautuu terveysriskeihin säästämällä. Samalla 19 prosenttia arvioi varautumisen olevan taloudellisesti mahdotonta, vaikka halua olisikin. Luku on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.
– Tulos ei ole yllättävä, sillä hoidon kustannukset ovat nousussa. Tämä puolestaan aiheuttaa väistämättä sen, että myös vakuutusyhtiöt joutuvat puntaroimaan omaa hintatasoaan. Jos kustannuksien kehitys jatkuu samansuuntaisena, yksilön omien elintapojen merkitys nousee ennaltaehkäisyn näkökulmasta ennennäkemättömän suureksi, Suominen arvioi.
Hän kannustaa taloudellisesta tilanteesta huolimatta käymään aktiivisesti keskusteluja oman vakuutusyhtiön kanssa.
– Omia vakuutuksia kannattaa tarkastella oman vakuutusyhtiön asiantuntijan kanssa kokonaisuutena. Näin on helpompaa pohtia, millaisilla ratkaisuilla oman terveyden turvaaminen onnistuisi omaan tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Pieniin vahinkoihin voi hyvin varautua säästämällä, mutta isommissa vakuutus usein pelastaa taloudellisilta ongelmilta.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 11.–26.5.2023 kaikkiaan 5 227 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 381. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,4 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,0 prosenttiyksikköä.