Lappilaiset keskimääräistä huolestuneempia nuorten liikenneturvallisuudesta
Lähes neljä viidestä lappilaisesta on huolissaan kotiseutunsa nuorten liikenneturvallisuudesta, käy ilmi LähiTapiolan kyselystä. Yölliset ajelut, kuskin kokemattomuus, turhien riskien ottaminen ja riskialttiit ajoneuvot heikentävät nuorten liikenneturvallisuutta.
Liikenneonnettomuuteen voi joutua meistä kuka tahansa, mutta tilastojen valossa riskeissä on eroja ikäryhmittäin.
Nuorten liikenneturvallisuudesta kantavat huolta myös lappilaiset. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn* mukaan 76 prosenttia lappilaisista on hyvin tai jonkin verran huolissaan nuorten liikenneturvallisuudesta, kun vastaava luku koko maan osalta on selvästi vähemmän, yhteensä 69 %.
Liikenneturvan mukaan suurin riski vakavaan liikenneonnettomuuteen on
-Nuorten riskitekijöihin lukeutuu perinteisesti kokemattomuus olosuhteista, turha riskinotto, riskialttiit ajoneuvot ja humalassa ajo, mutta myös viikonloppujen yölliset ajelut huonosti nukkuneena ovat isossa roolissa. Pitkään valvominen vastaa helposti humalatilaa ja huonontaa kuljettajan havainnointi- ja reaktiokykyä, LähiTapiola Lapin vahinkotarkastaja Kalle Kiuru kertoo.
Riskialttiit ajoneuvot ja nuori ikä altistavina tekijöinä
Liikenteessä näkee nykyään paljon nuorilla kuljettajilla mönkijöitä, jotka sitten vaihtuvat autoihin, kun ikä riittää. Myös erittäin riskialttiit sähköpotkulaudat ja muut sähköiset liikkumisvälineet, kuten tasapainolaudat ovat nuorten keskuudessa suosittuja.
-Moni nuori on valinnut ajokikseen traktorimönkijän, koska usein sitä voi ajaa jo 15-vuotiaana traktori- tai mopoauton kortilla. Hytillinen mönkijä voi olla turvallisempi ajoneuvo, kuin esimerkiksi mopo tai mopoauto, mutta huomioitavaa kuitenkin on, etteivät ajo-ominaisuudet ja turvavarusteet ole vielä esimerkiksi auton veroisia. Liian suuri tilannenopeus ja äkkikäännökset voivat kaataa mönkijän helpostikin, Kiuru kertoo.
Lapin pitkät välimatkat ajavat nuoret rattiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2018 tulleen ajokorttilain uudistuksen myötä 17-vuotiaille henkilöauton ajokortin saamista varten myönnettävät ikäpoikkeusluvat lähtivät kasvuun.
-Lapin alueella välimatkat ovat pitkiä niin oppilaitoksiin kuin työpaikkoihinkin eikä julkista liikennettä ole tarjolla. Näin ollen ajokortin ja ajoneuvon hankinta nuorelle tulee ajankohtaiseksi usein varsin varhaisessa vaiheessa, Kiuru pohtii.
-Nuoria tiedetään olevan paljon liikenteessä omilla ajoneuvoilla, joten tämä varmasti selittää osaltaan kyselyssä ilmi tullutta huolta ja näkemystä nuorten liikenneturvallisuudesta, Kiuru lisää.
Kodin vastuusta liikennekasvatuksessa ollaan erittäin yksimielisiä
LähiTapiolan kyselyyn vastanneista lappilaisista 92 prosenttia kertoo, että vastuu liikenteestä ja sen riskeistä opettamisesta kuuluu nuoren omille perheenjäsenille. Kodin lisäksi vastaajat kertovat odottavansa liikennekasvatusta autokouluilta (58 %), kouluilta ja oppilaitoksilta (49 %) ja viranomaisilta kuten poliisilta (37 %).
Myös LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela näkee kodin roolin keskeisenä liikennekasvatuksessa.
-Kaikkien toimijoiden yhteistyötä tarvitaan. Asenteet ja toimintatavat omaksutaan oppimisen kautta. Vanhempien ja muiden tuttujen aikuisten rooli on ensiarvoisen tärkeässä asemassa, ja siihen meidän tulee kiinnittää erityisesti huomiota.
LähiTapiola selvitti tammikuussa 2023** lappilaisten ajotapojen riskitekijöitä. Yleisintä oli kyselyyn vastanneiden mukaan ohittaminen vaarallisessa paikassa esimerkiksi huonolla ajokelillä (60 %) ja pysähtymis-, suojatiemerkin tai liikennevalojen noudattamatta jättäminen (53 %).
-Mitä me aikuiset edellä, sitä nuoret perässä. Omien ajotapojen kriittisen tarkastelun lisäksi on tärkeää viettää aikaa nuoren kyydissä myös ajokortin saamisen jälkeen, erityisesti nyt kelien huonontuessa, Koskela summaa.
Lähde: LähiTapiola, Traficom ja Liikenneturva
* LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 11.–26.5.2023 kaikkiaan 5 227 suomalaista. LähiTapiola Lapin toiminta-alueelta vastaajia oli 181. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,4 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 7,2 prosenttiyksikköä.
** LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 kaikkiaan 5 567 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 182. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 7,2 prosenttiyksikköä.