Kun Päivin isä kuoli, hän joutui ottamaan 60 000 euron lainan – vain perintöveron vuoksi

Perintöverossa verotetaan omaisuuden koko arvoa. Siksi se saattaa yllättää, koska verot voivat olla perinnön suuruudesta riippuen jopa kymmeniätuhansia.

Suomessa perinnöt ovat verovapaita 20 000 euroon asti, mutta sen ylittävät perinnöt ovat verotettavia. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi silloin, jos perii esimerkiksi asunnon tai metsää, mutta ei rahaa. Tätä perinnönjättäjä ei aina tule ehkä ajatelleeksi.

Uudellamaalla asuva viisikymppinen Päivi kertoo, ettei perintövero tullut hänelle varsinaisesti yllätyksenä. Hänen isänsä oli iäkäs, ja Päivi vanhempiensa ainoa lapsi, joten tiedossa oli, että hän tulisi perimään vanhempiensa kotitalon.

Kun perintöasia tuli ajankohtaiseksi, tilanne konkretisoitui.

– Minun piti ottaa perintöveron vuoksi lainaa, koska minulla ei ollut säästössä sellaista suurta summaa. Lainan kokoluokka oli 60 000 euroa, Päivi kertoo.

Asunnon myyminen olisi ollut vaikeaa, hän kertoo. Oli kyse vanhasta talosta, ja olisi ehkä vienyt aikaa, että se olisi mennyt kaupaksi. Oli kyse myös tunteista: Päivi ei halunnut luopua omien vanhempiensa kodista.

Onneksi Päivillä oli oma asunto, jonka hän pystyi laittamaan vakuudeksi ja joka näin mahdollisti tarvittavan lainan. Hän miettii, että jos ei olisi saanut lainaa tai myytyä asuntoa, tilanne olisi ollut vaikea, kun perintövero olisi kuitenkin pitänyt maksaa.

Nyt Päivillä ei ole enää lainaa, ja asiat ovat muutenkin järjestyneet parhain päin: Päivin tytär osti talon ja asuu siinä.

Jälkikäteen hän on miettinyt, miten tilanteeseen olisi voinut varautua. Olisi helpottanut, jos vanhemmat olisivat ennakoineet perintöveroja tai heidän kanssaan olisi yhdessä pohdittu, kuinka omaisuutta tulisi jakaa. Hän on myös miettinyt, olisiko jonkinlainen henkivakuutus voinut auttaa perintöveron maksamisessa.

Päivin isällä oli kuitenkin viimeisinä vuosinaan muistisairaus, joten tällaisia keskusteluja ei voinut enää käydä.

– En ollut koskaan edes ajatellut henkivakuutusta ennen kuin nämä asiat tulivat omalle kohdalle, Päivi sanoo.

Yhä useampi suomalainen pohtii, miten omaisuus kannattaa siirtää jälkipolville, sillä iäkkäillä suomalaisilla on nyt historiallisen paljon varallisuutta.

Tilastokeskuksen viimeisimmän, vuonna 2019 tehdyn, varallisuustutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaiden kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli noin 163 000 euroa. Summa oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

LähiTapiolan juristi Mika Lehto kertoo, että perintöveroihin varautuminen nousee esiin usein asiakkaiden vakuutusratkaisuista keskustellessa.

– Tyypillisesti asiakas havahtuu pohtimaan, kuinka kuolema aiheuttaa erilaisia kuluja perillisille, joista perintövero on yksi esimerkki. Ei ole tavatonta, että sitä varten joutuu turvautumaan lainalla, kuten Päivin tapauksessa, hän sanoo.

Syynä voi yksinkertaisesti olla se, että maksettavaksi tuleva vero voi perinnön suuruudesta riippuen olla jopa kymmeniätuhansia.

LähiTapiolan tekemän esimerkkilaskelman mukaan yli 400 000 euron omaisuudesta yhden rintaperillisen, kuten lapsen, perintöverojen määrä on noin 65 700 euroa. Perinnönsaaja voi maksaa perintöveronsa kahdessa erässä, mutta tästä huolimatta maksettavaa tulisi yli 30 000 euroa kerralla.

Sijoitusvakuutuksessa olevat varat maksetaan edunsaajille suoraan, jo ennen perinnönjakoa.

LähiTapiolan hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, että ikääntyvä suomalainen alkaa ajatella enenevässä määrin perintöasioitaan. Yli 75-vuotiaista perinnön jättämistä pohti peräti 61 prosenttia.

Varautumisen tavoiksi kerrottiin testamentti ja jo etukäteen annetut ennakkoperinnöt.

Osa kertoi hyödyntävänsä henki- tai sijoitusvakuutusta perintösuunnittelun apuna. Ne ovatkin yksi hyvä keino varautua perintöveroihin ja huolehtia, että perillinen saa rahaa myös verojen maksuun.

Jos haluaa helpon keinon varautua oman perinnön jättämiseen sekä mahdollisiin perintöveroihin, voi sijoitusvakuutus olla siihen toimiva ratkaisu.

Sijoitusvakuutuksessa yhdistyvät säästäminen ja sijoittaminen sekä henkivakuuttaminen. Se tarkoittaa, että säästöt ovat vakuutuksenottajan käytettävissä elinaikana, mutta kuolemantapauksen varalta hän nimeää sijoitusvakuutuksen varojen edunsaajat. Edunsaajaksi voi valita kenet tahansa.

Sijoitusvakuutuksen kautta on hyvä mahdollisuus ohjata varoja esimerkiksi lapsenlapsille ilman, että heidän on osallistuttava kuolinpesän asioiden selvittämiseen.

– Jos vakuutettu menehtyy, katsotaan kuolinpesän mahdolliset muut sijoitukset, kuten rahastot, kuolinpesän omaisuudeksi. Ne jaetaan perinnönjaossa lakimääräisen perimysjärjestyksen tai mahdollisen testamentin mukaisesti. Sijoitusvakuutukseen kertynyt säästö sen sijaan maksetaan suoraan valituille edunsaajille yleensä jo ennen muuta perinnönjakoa, Lehto sanoo.

Sijoitusvakuutuksessa olevat varat voivat tuoda helpotusta perintöverojen maksuun. Näin saatetaan välttyä esimerkiksi kiinteän omaisuuden tai omien sijoitusten realisoinnilta.

Lehto kertoo, että sijoitusvakuutus on yksinkertaisempi tapa määrätä omaisuudesta kuin testamentti.

– Kuolemantapauksessa varat eivät pääsääntöisesti kuulu kuolinpesälle, vaan ne maksetaan suoraan valituille edunsaajille. Näin säästöjä voi käyttää esimerkiksi perintöverojen tai jäljellä olevien lainojen maksamiseen.

Lehto kannustaa tutustumaan sijoitusvakuutuksen mahdollisuuksiin. Sijoitusvakuutuksella voi olla tärkeä rooli, kun pohditaan perillisten taloudellisen tilanteen helpottamista.

Juttu on julkaistu aiemmin kaupallisena sisältönä HS Visiossa.