Kysely: Länsisuomalaiset joutuvat tulipalotilanteisiin useammin kuin muut – Pori, Rauma ja Eura vakuutusyhtiön tilastojen kärjessä
Lähes 40 prosenttia Porin ja Rauman seudulla asuvista on joutunut tulipalotilanteeseen, selviää LähiTapiolan kyselystä. Rakennus-, ajoneuvo- ja ulkotilatulipaloihin päädytään selvästi useammin kuin muualla Suomessa keskimäärin. Lämmitys- ja kynttiläkauden alussa paloturvallisuuden merkitys korostuu.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* selvitettiin suomalaisilta, millaisiin tulipalotilanteisiin he ovat elämänsä aikana joutuneet. Satakunnan seudulla asuvilta löytyy kokemuksia tulipaloista selvästi maan keskiarvoa enemmän.
LähiTapiola Länsi-Suomen toimialueen vastaajista 38 prosenttia kertoo joskus joutuneensa tulipalotilanteeseen. Ajoneuvopalossa on ollut mukana 12 prosenttia länsisuomalaisista vastaajista, kun koko Suomen keskiarvo on 7 prosenttia. Kotona, mökillä tai tuttavan luona tulipalotilanteeseen kertoo joutuneensa 11 prosenttia länsisuomalaisista (8 % kaikista vastaajista), muuhun rakennuspaloon puolestaan 10 prosenttia (6 prosenttia kaikista vastaajista).
– Tulipalotilanteessa on aina ainekset vakavampaan vahinkoon, sattui se missä tahansa. Rakennuspaloissa tilanne on yleensä ikävin, sillä yksittäisen palon aineelliset vahingot saattavat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Rakennuksen tai irtaimiston tunnearvoa, saati sitten menetettyä ihmishenkeä ei kuitenkaan pysty mikään vakuutus korvaamaan. Siksi tulipalojen ennaltaehkäisy omalla toiminnalla on ensiarvoisen tärkeää, peräänkuuluttaa LähiTapiola Länsi-Suomen korvausjohtaja Ville Sampolahti.
Vakuutusyhtiön tilastot 2021–2023: Lähes 500 palovahinkoa Satakunnassa
LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkotilastojen mukaan Satakunnan seudulla ilmoitettiin vuosina 2021–2022 yhteensä 369 palovahingosta. Vuonna 2021 kirjattiin 193 palovahinkoa, ja seuraavana vuonna määrä putosi 176:een. Vuonna 2023 palovahinkoja on tähän mennessä kertynyt 124 kappaletta.
Määrällisesti eniten palovahinkoja on sattunut porilaisille (109), raumalaisille (60), euralaisille (36) ja uusikaupunkilaisille (36). Väkilukuun suhteutettuna vahinkojen määrä puolestaan on suurin euralaisilla, laitilalaisilla (26) ja huittislaisilla (30).
– Positiivista ehdottomasti on, että palovahinkojen kokonaismäärä on ollut parina viime vuotena laskussa. Tämän vuoden osalta olemme myöhemmin viisaampia, sillä tilastojen valossa riski kasvaa loppuvuotta kohden. Kappalemäärän sijaan suurempi merkitys on kuitenkin sillä, moneltako isolta ja seurauksiltaan vakavalta rakennuspalolta pystytään välttymään, Sampolahti summaa.
Tulisijasta tai hormista alkunsa saa
Nuohous, polttomaltti ja kynttiläturvallisuus keskiössä – palovaroittimesta puhumattakaan
Sekä pitkään pois käytöstä olleen tulisijan käyttöönoton että vakituisessa käytössä olevan tulisijan tärkein turvallisuustoimenpide on nokipaloja ehkäisevä nuohous. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.
– Tärkeintä on muistaa, että kiinteistön omistajan tulee itse huolehtia nuohouksen tilaamisesta kotiin, mökille tai vuokralla olevaan lomakiinteistöön. On hyvä myös itse pitää kirjaa siitä, milloin tulisija on viimeksi nuohottu, vinkkaa LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi.
Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.
– Ylivoimaisesti yleisin tulisijaan liittyvä vahinko Satakunnassa on savuvahinko, joka johtuu pitkään kylmillään olleen tulisijan liian nopeasta lämmittämisestä. Tilanne yllättää monet, sillä hormi saattaa aluksi vetää hyvin ja sen jälkeen puskea kaikki savut sisälle. Siksi erittäin pienet puumäärät ja klapit ovat ensilämmityksessä valttia, Nummi kertoo.
Tulisijojen käyttäjien lisäksi Nummella on muistutus innokkaille kynttilöiden polttajille. Kynttilät nimittäin aiheuttavat
– Moni tulipalo voitaisiin välttää huolellisella kynttilän poltolla. Palava kynttilä on avotuli, eikä sitä saa jättää valvomatta. Hyvä muistisääntö on, että jos et näe kynttilää, olet siitä liian kaukana.
Tulipalotilanne voi yllättää kenet tahansa varautumisen tasosta riippumatta. Tällöin toimiva palovaroitin on elintärkeä:
– Palovaroittimen pakollisuus on kirjattu lakiin hyvästä syystä, sillä se kuuluu halvimpien henkivakuutusten joukkoon. Mutta vain jos se toimii, joten omien varoittimien toiminta on syytä testata kuukausittain. Erityisesti puulämmittäjien kannattaa myös harkita häkävaroittimien hankkimista, Nummi kertoo.
Vinkkejä turvalliseen lämmitys- ja kynttiläkauden alkuun
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Muista nuohous. Sillä voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä kannattaa käsitellä varoen.
Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa ja sulje ne vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin voit varmistaa, että häkä ja pienhiukkaset eivät pääse huoneeseen.
Älä jätä kynttilää palamaan valvomatta. Sijoita kynttilä palamattomalle alustalle ja huolehdi, etteivät lapset tai lemmikit ulotu kynttilään.
Varmista, että palo- ja mahdolliset häkävaroittimet toimivat.
Hanki tarvittavat sammutusvälineet ja opettele toimimaan tulipalotilanteessa. Lisätietoa löydät esimerkiksi pelastustoimen verkkosivuilta.
*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 kaikkiaan 5 567 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 342. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,3 prosenttiyksikköä.