<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Maa- ja metsätalous 31.8.2023

Kuivuripalojen riski on Länsi-Suomen maatiloilla nyt suurimmillaan: ”Kolmannes viljelijöistä luottaa hyvään tuuriin tänäkin vuonna”

LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan joka kymmenes maatilapalo syttyy viljankuivaamossa. Suurin riski ovat kuivurit, joita syttyy Länsi-Suomessakin yhdestä kahteen vuosittain. Vakuutusyhtiön maatila-asiantuntija korostaa ammattitaitoisen nuohouksen merkitystä.

Viljankuivureiden määrä on Länsi-Suomessa valtakunnan suurin, mutta siitä huolimatta kuivuripalot huolettavat vain harvoja. Tämä selviää LähiTapiolan Kantar TNS Agrilla teettämästä kyselytutkimuksesta*.

Kyselyn mukaan valtaosalla (73 %) länsisuomalaisista viljelijöistä on tilalla käytössä viljankuivuri. Tästä huolimatta lähes jokainen (86 %) kertoo olevansa vain vähän tai ei lainkaan huolissaan kuivurin paloturvallisuudesta.

LähiTapiola Länsi-Suomen maatila-asiantuntija ja itsekin viljelijänä vuosikymmeniä toiminut Tuomo Jaakkola pitää tilannetta huolestuttavana.

– On hämmästyttävää, miten turvallisin mielin kuivureiden paloturvallisuuden suhteen ollaan. Kuivuripaloja syttyy alueellamme yhdestä kahteen vuosittain, joista viimeisin aivan hiljattain. Vahingot nousevat kevyesti satoihin tuhansiin euroihin, ja siihen päälle tulevat vielä toiminnan keskeytymisestä aiheutuvat haitat.

LähiTapiola-ryhmän vahinkotilastojen mukaan Suomessa sattui vuosina 2016–2021 yhteensä 90 korvattua viljankuivaamon tulipalovahinkoa. Vahinkojen määrään vaikuttavat sadonkorjuun olosuhteet ja viljan tarvitseman kuivaamisen määrä.

– Tänä vuonna luvassa on Länsi-Suomessa paha syksy, sillä vilja tulee vaatimaan paljon kuivaamista ja kuivurit olemaan kovalla käytöllä, Jaakkola huomauttaa.

Länsi-Suomessa yhteensä reilut 9 000 maatilayrittäjää vakuuttaa LähiTapiolassa. Määrä on yli 70 prosenttia kaikista alueen maatilayrittäjistä.

– Alueemme on yksi Suomen vilja-aitoista, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään kuivaamoa saati isompaa osaa tilasta. Tähän on varsin tehokas konsti, ja se on ammattilaisella teetetty nuohous, Jaakkola peräänkuuluttaa.

Lähes kolmasosa ei tiedä, milloin kuivurin uuni on viimeksi nuohottu – nuohoojat kiven alla

LähiTapiolan kyselyn mukaan useimmat länsisuomalaiset viljelijät tietävät, miten usein kuivurin uuni tulisi nuohota. Tästä huolimatta vain harva teettää työn säännöllisesti ammattilaisella.

Kyselyyn vastanneista länsisuomalaisista 81 prosenttia kertoi, että kuivurin uuni tulisi nuohota vuosittain. Yhteensä 10 prosenttia kertoi, että ammattilainen on suorittanut nuohouksen yli kaksi vuotta sitten. Vastaajista jopa 29 prosenttia paljasti, ettei nuohousta ole tehty koskaan tai ei ole tietoa, milloin nuohous on viimeksi tehty.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että melkein kolmanneksella alueemme viljatiloista luotetaan tuuriin joka vuosi. Laissa nuohousväliä ei määritellä tarkalla tasolla, vaan riittävän usein tehtävä nuohous on kuivurin omistajan vastuulla. Vakuutusyhtiön näkökulmasta tämä tarkoittaa ammattilaisen kerran vuodessa tekemään nuohousta, sanoo Jaakkola.

Hän nostaa esiin myös nuohoamiseen Länsi-Suomessa liittyviä haasteita.

– Valitettava tosiasia on, että kuivureiden nuohoamiseen tarvittavaa erityisosaamista ei ole meidän alueellamme riittävästi. Siksi nuohouksen kanssa on kuivureiden kohdalla oltava liikkeellä erityisen varhaisessa vaiheessa, Jaakkola muistuttaa.

Palo saa usein alkunsa ilmakanavan epäpuhtauksista – ”Nuohous ei ole vain rassaamista”

Ammattilaisen suorittaman nuohouksen tarkoituksena on varsinaisen nuohoamisen lisäksi myös kartoittaa kuivurin uunin turvallisuutta laajemmin.

– Monesti ajatellaan, että nuohous on pelkästään uunin puhdistusta, vaikka se on vain yksi asia pitkällä listalla. Tulipintojen lisäksi on erityisen tärkeää tarkastaa ulkona olevat ritilät, kuivurin uunille menevä puhallusputki ja kuivurista lähtevä piippu. Kyse on kokonaisuudesta, jolla varmistetaan kuivurin paloturvallisuus. Sitä pitää myös osata vaatia nuohoojalta, muistuttaa euralaisen Nokipojat Lehtimäen nuohoojamestari Tapio Lehtimäki .

Kuivuriuunien yleisin paloriski liittyy sekä LähiTapiolan tilastojen että Lehtimäen mukaan epäpuhtauksiin uunin kuumenevissa osissa.

– Uuni tuottaa lämmön, mutta palo syttyy useimmiten esimerkiksi puhallusputkessa olevasta viljasta tai herneestä sekä muista epäpuhtauksista. Kuivurin eri osien ja kuivuritilan puhtaanapitoa ei voi riittävästi korostaa, ja siinä tarvitaan sekä viljelijää että nuohoojaa.

LähiTapiolan Jaakkola sai itse hiljattain asiasta käytännön esimerkin omassa viljankuivaamossaan, jossa käytössä on muutaman vuosikymmenen palvellut kuivuriuuni.

– Avasin piipun luukun, ja samalla syliin valahti melkoisesti tavaraa, joka todennäköisesti oli metallin hilsettä. Lisäksi puhallusputkesta löytyi viljaa. Tämä oli itselle ja toivon mukaan myös muille erinomainen muistutus siitä, miten tärkeää kuivurin vuosittainen huolto on.

Katso videolta nuohoojamestarin kommentit Tuomon kuivurista >

Näin huolehdit kuivuriuunin paloturvallisuudesta:

  • Varmista, että kuivureihin erikoistunut ammattilainen nuohoaa kuivurisi uunin joka vuosi. Varaa nuohooja hyvissä ajoin, sillä kuivureiden erikoisosaajia on Länsi-Suomessa vähän.

  • Avaa kuivuriuunin luukut ja tarkista uunin kunto joka vuosi. Käytä apunasi valoa ja kiinnitä huomiosi erityisesti reikiin ja vääntymiin. Tarkista myös luukkujen tiivisteet ja uusi ne, jotta savukaasut eivät pääse ulos.

  • Puhdista kuivuri säännöllisesti, vähintään vuosittain. Tarkista puhallusputki, piippu ja tila, jossa kuivuri sijaitsee.

  • Koekäytä kuivuria aina ennen vuoden ensimmäistä käyttöönottoa.

*LähiTapiolan paloturvallisuusaiheisia kysymyksiä kysyttiin maatilayrittäjiltä Kantar Agrin verkkopaneelissa 21.1-8.2.2022. Tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 %-yks. Kysymyksiin vastasi 1 002 vastaajaa. Tulokset on painotettu suuralueen, tuotantosuunnan ja peltoalan mukaan.