Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola LappiTurvallisuus1.8.2023

Koulut alkavat Lapissa - käy läpi vinkit turvalliseen koulutiehen

Lapissa lukukausi käynnistyy kunnasta riippuen 8.-10.8.2023. Koulujen alku edellyttää aikuisilta valpastumista, tähdentävät LähiTapiola Lappi ja Liikenneturva. Erityisesti autoilijoilla on vastuu lasten kouluteiden turvallisuudessa. Perheissä kannattaa tutustua koulumatkaan ennakolta ja kerrata turvalliset toimintatavat eri tilanteisiin. Näin myös mahdolliset vaaranpaikat tulee huomioitua.

Syyslukukausi käynnistyy Lapin kouluissa ensi viikolla, kunnasta riippuen 8.-10.8. Monessa kodissa on jo reppu hankittuna ja tulevalla koululaisella perhosia vatsassa. Kun lapsi aloittaa koulun, tapahtuu samaan aikaan monta itsenäistymisen askelta. Yksi niistä on uudenlainen rooli liikenteessä.

- Jokaisen koulumatka on erilainen ja riippuu täysin siitä, missä päin Lappia tai kuntaa sattuu asumaan. Yhdessä kodissa harjoitellaan kouluun kävelyä tai pyöräilyä, toisessa autolla siirtymistä, kolmannessa linja-autolla liikkumista. Koulureitti on joka tapauksessa hyvä käydä yhdessä läpi etukäteen. Liikennetilanteet ovat aina erilaisia, toteaa LähiTapiolan Lapin liiketoimintajohtaja Heli Kallio.

Myös Kallion perheessä koulumatkaa on harjoiteltu tulevan ekaluokkalaisen kanssa hyvissä ajoin. Perheen kuopus aloittaa tiistaina koulutaipaleensa Torniossa Kivirannan koulussa.

-Koulumatka taittuu pyörällä ja se on poljettu useaan kertaan läpi kesän aikana sekä yksin että yhdessä.

Lapsen liikennetaidot karttuvat parhaiten kulkemalla liikenteessä – ei auton takapenkiltä

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska korostaa, että reitti kannattaa kulkea lapsen kanssa yhdessä useaan kertaan. Lasta kannattaa kannustaa tekemään havaintoja ja toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Kun kulku sujuu, aikuinen voi heittäytyä matkustajaksi ja antaa lapsen johdattaa.

- Kun koulutietä kuljetaan yhdessä, turvalliset toimintatavat vastaan tulevissa tilanteissa, kuten vaikkapa tienylityksessä, jäävät lapsen mieleen. Harjoittelun jälkeen kannattaa myös rooleja vaihtaa niin, että lapsi johdattaa ja aikuinen seuraa turvallisen välimatkan päästä. Näin vanhempi voi varmistua lapsen osaamisesta.

Vaikka liikenteessä kulkemisen opetteluun on olemassa monenlaisia pelejä, leikkejä ja kirjoja, liikkumista kannattaa harjoitella mahdollisimman paljon myös oikeassa ympäristössä.

- Etenkin pienten lasten voi olla vaikea ymmärtää liikennesymbolien merkitystä tai muistaa liikennetermejä. Taidot eivät kartu takapenkillä istuessa vaan yhdessä liikenteessä liikkuessa, Niska kertaa.

Harjoittelusta huolimatta on hyvä silloin tällöin varmistaa, että lapsella on ohjeet vielä mielessä. Erityisesti, jos koulureitti syystä tai toisesta vaihtuu tai jos lapsi vaihtaa kulkutapaa kävelystä pyöräilyyn.

Ensimmäisiin koulupäiviin ja koulumatkaan voi valmistautua hyvin käytännön tasolla.

- Seuraavan koulupäivän rakentaminen alkaa jo illalla. Kun tavarat pakataan yhdessä valmiiksi ja puhutaan aamutoimista, voidaan ainakin näiltä osin välttää ylimääräistä jännitystä. Rutiinit auttavat jännityksen hallinnassa koulutiellä, Kallio vinkkaa.

Tien ylitykset monen koulutien vaaranpaikka

Tilastojen valossa alakouluikäisten loukkaantumiset liikenteessä ovat vähentyneet kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaarallisia paikkoja ovat edelleen tienylitykset ja risteykset, liikuttiinpa sitten jalan tai pyörällä. Kun lapsen koulureittiä suunnitellaan, mahdollisuuksien mukaan kannattaa valita reitti niin, että siinä on mahdollisimman vähän tienylityksiä.

Niska muistuttaa, että aikuisilla on kuitenkin viime kädessä vastuu lasten koulutien turvallisuudesta. Erityisesti suojateillä.

-Suojatieviivojen tulisi aina toimia herätteenä meille aikuisille ratin takana. Kun ajetaan koulujen lähistöllä tai alueilla, joissa on paljon suojateitä, unohdetaan oma kiire ja tiputetaan vauhtia. Nopeuden vähentäminen on yksiselitteisesti paras tapa lisätä havainnointiaikaa ja saada auto pysähtymään ennen suojatietä kuten kuuluu, Niska korostaa.

Aikuiset ovat mitä suurimmissa määrin myös roolimalleja – tai huonoja esimerkkejä. Vanhempien kannattaakin käyttäytyä liikenteessä mahdollisimman esimerkillisesti ja huolehtia myös itse turvalaitteiden, kuten pyöräillessä kypärän ja syksyn pimeiden saavuttua heijastimien käytöstä.

- On vaikea perustella lapselle, miksi tämän tulisi toimia toisin, jos itse tuijottaa kävellessä kännykkää tai pyöräilee ilman kypärää, Kallio sanoo.

Vinkkejä koulutien opetteluun

  • Koulutie tutuksi. Jos ette ole vielä kulkeneet yhdessä koulumatkaa, käykää se läpi. Miettikää, mikä on varmasti turvallinen reitti. Paras reitti ei välttämättä ole se kaikkein lyhin, vaan saattaa kiertää esimerkiksi tien ylitykseen alikulun kautta.

  • Pohtikaa vaaranpaikkoja. Onko koulureitillä sellaisia kohtia, joissa on huono näkyvyys? Mistä kuljetaankaan tien yli? Mitä tehtiinkään aina ennen tien ylittämistä? Vinkki harjoitteluun: ottakaa koulumatkan vaikeista paikoista kuvia ja kerratkaa liikennetilanteita niiden avulla kotona.

  • Kertausta, tarvittaessa neuvoja. Harva oppi jää päähän ensimmäisestä kerrasta. Lapsi saattaa myös toimia oikein yhden suojatien kohdalla, mutta unohtaa opit seuraavassa risteyksessä. Seuraa lapsen itsenäisiä ratkaisuja, muistuttele ja neuvo tarvittaessa.

  • Kaveriporukalle yhteiset säännöt? Jos tunnet muiden samaa koulureittiä kulkevien lasten vanhempia, voisitteko sopia koulutielle yhteisiä pelisääntöjä? Esimerkiksi juokseminen tien yli tai kännykän käyttö kävellessä voivat olla kiellettyjä.

  • Sovi kännykän käytöstä. Moni lapsi saa ensimmäisen puhelimensa tai älykellonsa koulun alkaessa yhteydenpitoa varten. Jutelkaa kännykän käytöstä liikenteessä. Voitte esimerkiksi sopia, että kännykkä pidetään repussa aina kävellessä ja jos sitä tarvitsee käyttää, pysähdytään ensin. Laitteet vievät helposti lapsen huomion.

Kun kouluarki pääsee käyntiin

  • Ruuhkaa koulun luona. Kun koulut ja päiväkodit alkavat, on niiden ympäristössä paljon liikennettä. Jos viet lasta autolla kouluun, pyri pysähtymään vähän loitommas, jotta koululainen itsekin voi vähän kävellä eikä muille jalan tai pyörällä kulkeville aiheudu vaaraa.

  • Kuulumisia koulumatkalta. Lapsen liikkumisesta koulumatkalla kannattaa jutella ja kysellä kokemuksista. Oliko joitain jännittäviä tilanteita tai jäikö jokin ihmetyttämään? Tämä korostuu, kun koululainen alkaa kulkea matkoja itse tai kavereiden kanssa.

  • Uudet opit vuodenajan vaihtuessa. Syksyn mittaan liikenneympäristö muuttuu sitä mukaa kun säät ja keli muuttuvat. Syysaamuina voi olla jo hyvin pimeää ja talven tullen liukasta. Jutelkaa, kuinka tämä vaikuttaa liikenteeseen ja sen riskeihin. Lumipenkka voi peittää näkyvyyttä, ja heijastin on hyvin tärkeä.

Lisätietoja:

Petri Niska, yhteyspäällikkö, Liikenneturva, 0400 921 464, petri.niska@liikenneturva.fi

Heli Kallio, liiketoimintajohtaja, LähiTapiola Lappi, 044 060 3046, heli.kallio@lahitapiola.fi