Syöpädiagnoosi pysäytti kolmekymppisen Katin elämän: ”Onneksi sairastuessa ei tarvinnut murehtia raha-asioita”
35-vuotias Kati meni muutama vuosi sitten gynekologin rutiinitarkastukseen, jonka lopputulos oli järkytys. Kohdunkaulan syöpä romutti haaveet yhteisestä lapsesta nykyisen puolison kanssa. ”Ajattelin, etten koskaan tarvitse vakavan sairauden turvaa.”
”Tämä ei voi tapahtua minulle.”
Se oli Katin ensimmäinen ajatus, kun puhelin soi ja gynekologi kertoi hänelle tutkimustulokset: Kohdunkaulalta oli löytynyt papilloomaviruksen aiheuttamia solumuutoksia, syövän esiasteita.
”Olin pakannut tavarat valmiiksi ja odotin, että mieheni tulee töistä kotiin. Olimme lähdössä juhannuksen viettoon. Kaikki meni uusiksi ja laukut jäivät eteiseen. Olin täysin poissa tolaltani, enkä saanut itkua loppumaan”, Kati sanoo.
Vapiseva ääni kertoo, että muisto on edelleen kipeä.
Juhannuksen alla oli mahdotonta päästä lisätutkimuksiin, joten Kati jäi pitkän viikonlopun ajaksi epätietoisuuden valtaan.
”Neljässä päivässä ehdin käydä mielessäni kaikki vaihtoehdot tuhat kertaa läpi. Miten tästä selvitään? Onko syöpä voinut levitä eri puolille kehoa? Voinko tulla enää raskaaksi?”
Kaikki alkoi vuosittaisesta rutiinitarkastuksesta. Koska oireita ei ollut, Kati ei ollut osannut epäillä mitään.
”Vaikka tilanne oli kauhea, kiitin itseäni siitä, että käyn säännöllisesti gynekologilla.”
Ystävä suositteli vakavan sairauden turvaa: ”Olen ikuisesti kiitollinen”
Juhannuksen jälkeisellä viikolla Kati pääsi erikoislääkärin lähetteellä sairaalaan jatkotutkimuksiin. Tilanne oli uusi ja pelottava, sillä hän oli ollut koko elämänsä perusterve.
”Vakavan sairauden turva toi mielenrauhaa. Sairastuessa helpotti, kun ei tarvinnut murehtia raha-asioita. Olen ikuisesti kiitollinen vakuutusta suositelleelle ystävälleni – olin nimittäin aivan varma, että perusterveenä kolmekymppisenä en tulisi sitä tarvitsemaan.”
Kati kuitenkin järkeili, että kahden lapsen perheen olisi hyvä hankkia turva pahan päivän varalle. Jos hän jäisi pitkälle sairauslomalle, puoliso joutuisi selviämään arjen kuluista ja laskuista yksin.
Huojentavaa oli, että sairaalan TT-kuvauksessa eli tietokonetomografiassa todettiin, ettei syöpä ollut levinnyt muualle kehoon. Mutta edessä oli silti leikkaus, joka on kohdunkaulan syövän ensisijainen hoitomuoto.
Koska Katilla oli toive tulla vielä raskaaksi, hän pääsi leikkaukseen, jossa säästettiin kohdun runko-osa. Kati oli toiveikas, sillä leikkaus meni hyvin.
”Kahden viikon jälkeen tuli tieto, ettei kaikkia solumuutoksia saatu pois. Jouduin toiseen leikkaukseen, jossa minulta poistettiin kohtu”.
”Kuka tahansa voi sairastua vakavasti”
Katilla on kaksi lasta aiemmasta avioliitosta, mutta hän oli haaveillut yhteisestä lapsesta uuden puolisonsa kanssa. Kohdunpoisto rikkoi parin yhteisen unelman.
”Syöpädiagnoosi ja kohdunpoisto ovat järkyttäneet maailmaani ja perusturvaani. Kävin alkuun syöpäkontrollissa puolen vuoden välein ja sitten vuoden välein – jokainen kerta on pelottanut. Entä jos jotain löytyy?”
Kohdunpoistosta tulee kuluneeksi pian kaksi vuotta, mutta Kati uskoo, että surutyö jatkuu vielä pitkään. He ovat puolisonsa kanssa saaneet tukea toisistaan. Myös vanhemmat ja läheiset ystävät ovat lohduttaneet ja kuunnelleet, kun Kati on tarvinnut juttukaveria.
”Asia on edelleen niin vaikea, etten ole kertonut siitä kuin aivan lähipiirille. Lapsetkin, tuolloin 5- ja 8-vuotiaat, tietävät vain sen, että äiti on ollut välillä kipeänä ja joutunut toimenpiteisiin sairaalaan. Katsomme tulevaisuuteen kuitenkin toiveikkaana. Emme voi saada biologista lasta puolisoni kanssa, mutta vaihtoehtoisia mahdollisuuksia lapsen saamiseksi on olemassa.”
”Vakuutus ei estä sairastumista, mutta voi helpottaa elämää”
LähiTapiola Pääkaupunkiseudun henkilöturvan asiantuntija Evelina Tinus ottaa päivittäin asiakkaidensa kanssa puheeksi vakavan sairauden turvan.
”Kuten Kati, myös moni muu terve ihminen saattaa ajatella, ettei sairastuminen voi osua juuri omalle kohdalle. Olen käynyt raskaita keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat vasta sairastumisen jälkeen halunneet vakuutuksen. Vakavan sairauden turvaa ei voida myöntää heti diagnoosin jälkeen, vaan vasta tapauskohtaisen karenssiajan päästä”, Evelina sanoo.
”Joskus kuulen sanottavan, että vakuutusyhtiöt pelottelevat ihmisiä ikävillä asioilla – itse en koe asiaa lainkaan näin. Meidän työtämme on nostaa kaikki näkymättömät ja raskailtakin tuntuvat riskit ihmisten tietoon ja auttaa varautumaan niihin. Vakuutus ei estä sairastumista, mutta se voi helpottaa elämää haastavassa tilanteessa.”
Asian arkaluonteisuuden vuoksi haastateltavan nimi on muutettu.