Itse viritetyt savustimet aiheuttavat paloja Savossa
Käytettyihin jääkaappeihin viritetyt kylmäsavustuskaapit ovat aiheuttaneet useita tulipaloja viimeisen vuoden aikana. Itä-Suomessa on kalaisat vedet ja paljon harrastajia, joten siitä syystä voi olla, että meille sattuu näitä enemmän.
LähiTapiola, pelastustoimi ja Tukes nostivat jo vuonna 2020 esiin jääkaappeihin liittyvän savustusilmiön. Aihe on edelleen vallalla Savossakin ja viimeisen vuoden aikana on ollut useita kotitekoisista savustimista johtuvia tulipaloja, joista pahimmat ovat johtaneet koko kodin tuhoutumiseen.
Vakuutusyhtiön ja pelastuslatoksen tietoon on viime vuosina tullut useita suurpaloja, joiden syttymissyyksi paljastui palontutkinnassa vanhaan kodinkoneeseen viritetty savustin. Tyypillisesti sähkökäyttöinen tai muuten lämpiävä savunkehitin oli asennettu vanhaan jääkaappiin.
- Vanhaa kodinkonetta ei ole missään nimessä tarkoitettu savustamiseen, ja toivoisin, että tämän ilmiön riskeihin taas herättäisiin. Mukaan on saattanut esimerkiksi tulla uusia savustusharrastajia, joita aiempi varoittelu ei ole tavoittanut. Jos omakotitalon tai mökin terassilla oleva savustin syttyy palamaan ja tuli leviää siitä rakennukseen, ovat niin ihmiset, lemmikit kuin omaisuus erittäin suuressa vaarassa, sanoo LähiTapiola Savon korvausjohtaja Risto Rissanen.
Riskialttiiksi havaitut kylmäsavustusjärjestelmät perustuvat tiiviiseen kaappiin, johon pohjalle viedään savunkehitin ja lisäksi yleensä puukiekko tai puupuruja. Savustettava ruoka, kuten kala, on niiden päällä. Viranomaisten keväällä 2021 tekemissä
Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö
- Kotivakuutuksen rajoitusehdoissa on kielletty kodinkoneen ohjeiden vastainen käyttö. Jääkaapin käyttäminen savustuksessa voi johtaa vakuutuskorvauksen alentamiseen tai jopa sen kokonaan eväämiseen, muistuttaa Rissanen.
- Älkää uskoko vaarallisia virittelyvinkkejä. Jos jääkaappi syttyy palamaan, sen palokuorma on hyvin suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että laite sytyttää lähellä olevan rakennuksen, isonkin, todella nopeasti. Näkemistämme palojäljistä havaitaan, että palo voi olla hyvin voimakas, kertoi Lepistö. Lepistö kehoitti käyttämään sähkölaitteita aina niiden omaan käyttötarkoitukseen ja vain laitteen omien käyttöohjeiden mukaisesti.
- Esimerkiksi jääkaappi ja savustin voivat olla ihan turvalliset itsenäisinä, mutta ei niitä tule yhdistää. Suosittelen käyttämään savustamiseen vain turvallisia laitteita, ja niidenkin kunto ja puhtaus on hyvä tarkistaa välillä. Esimerkiksi kalasta irronnut rasva voi edistää palon kehittymistä.
Lähti palo sitten savustimesta tai mistä tahansa muusta lähteestä, onnistunut alkusammutus voi auttaa ehkäisemään vahinkoja ja jopa pelastaa ihmishenkilä.
Alkusammutuksen merkityksen puolesta puhuvat myös pelastustoimen tiedot, joiden mukaan vuosittain alkusammutukseen turvaudutaan noin 2000 rakennuspalossa Suomessa. Aina ei kuitenkaan olla ihan varmoja, miten usein esimerkiksi käsisammutin on syytä tarkistaa.
- Olemme merkittävä kotien vakuuttaja ja riskien tuntija: noin kolmannes savolaisista on vakuuttanut meillä kotinsa tai mökkinsä. Palovahingot ovat asiakkaillemme raskaita ja usein korvaussummat nousevat kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin, kertoo Rissanen.
Riskien ennaltaehkäisijänä LähiTapiolan tehtävänä on turvata omistaja-asiakkaiden elämää riskien varalta, mutta sen lisäksi auttaa myös ennaltaehkäisemään vahinkoja. Vuosittain tarjottavat maksuttomat sammutintarkastukset ovat olleet vilkkaita päiviä.
- Tarkastimme tänäkin keväänä toista tuhatta sammutinta ympäri maakuntaa. Sammuttimen toimivuus on tärkeää palon uhatessa, koska siihen on voitava luottaa onnettomuustilanteessa - paras sammutin on se, joka on lähellä hädän hetkellä. On tärkeää, että sammutin on tarkastettu ja hyvin merkitty, Rissanen muistuttaa.
Milloin käsisammutin pitää tarkastaa?
Käsisammutin on tarkastettava vähintään vuoden välein, jos sammutinta säilytetään alttiina kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle.
Tai kahden vuoden välein, jos sammutinta säilytetään kodin kuivissa ja tasalämpöisissä sisätiloissa.
Palosammuttimien säännöllisten tarkastusten tehtävä on varmistaa, että hätätilanteessa sammutin toimii. Lämpötilan vaihtelun vuoksi sammutin on saattanut menettää painetta tai sammutejauhe on saattanut paakkuuntua, mikä vaikuttaa ratkaisevasti sen toimintakykyyn.
Tarkastuksessa sammutinliike katsoo sammuttimen toimintakunnon, ja tarvittaessa se huolletaan tai vaihdetaan uuteen. Säännöllisillä tarkastuksilla pyritään havaitsemaan ennalta mahdolliset viat, jotta sammutin todella toimisi tarvittaessa. Oman sammuttimen seuraavan tarkastusajan näkee sen kylkeen liimatusta tarrasta.
Tulipalojen ehkäisemiseksi kannattaa myös tarkistaa, että myös kodin palovaroittimet ja muut alkusammutusvälineet ovat kunnossa.
Jos tulipalo syttyy, ensihetket ovat alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palonalun, vaikka ei itse olisi tilassa.
Jos käsisammutin ei ole ennalta tuttu väline, sen käyttöön kannattaa perehtyä. Käsisammutin toimii kerrallaan noin 5–20 sekuntia, jolloin sammutteen oikein suuntaaminen on tärkeää.
Jos palon syttyminen huomataan heti, sitä voi yrittää sammuttaa. Alkusammutusvälineitä ovat esimerkiksi käsisammuttimet, sammutuspeitteet ja pikapalopostit. Sammuta palon alku, jos voit, mutta älä vaaranna turvallisuuttasi.
Alkusammutusvälineitä kannattaa sijoittaa näkyviin paikkoihin, josta ne tarvittaessa saa helposti käyttöön. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon ja antaa aikaa toimia.
Käsisammuttimia on erityyppisiä. Ne voidaan sammutteen mukaan jakaa jauhesammuttimiin, hiilidioksidisammuttimiin ja nestesammuttimiin. Jauhesammuttimet ovat yleisimpiä.
Pyri tarkistamaan ennalta, mihin paloihin sammutin soveltuu ja tutustu sen kyljessä olevaan käyttöohjeeseen.
Lisätietoja
Risto Rissanen, LähiTapiola Savon korvausjohtaja
p. 050 492 0850, risto.rissanen@lahitapiola.fi