<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Turvallisuus 14.6.2023

Joka kymmenes länsisuomalainen joutunut tulipalotilanteeseen ulkona – Helle ja huolimattomuus kasvattavat nyt maastopaloriskiä

Maastopalojen riski on Satakunnassa tällä hetkellä korkeimmillaan. Asiantuntijan mukaan huolellisuus tulenteossa voi säästää satoja tuhansia euroja ja jopa ihmishenkiä.

Satakunnassa syttyi viime vuonna 128 maastopaloa, selviää Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmästä . Paloista jopa kaksi kolmasosaa ajoittui touko–kesäkuulle. Kuluvana vuonna sää on pysynyt edellisvuotta viileämpänä ja maastopaloja on tilastoitu Satakunnassa tähän mennessä 51 kappaletta.

Parhaillaan koko läntisessä Suomessa on kuitenkin voimassa metsäpalovaroitus. Loppuviikolle ennustetut helteet ja kuivuus kasvattavat maastopalojen riskiä alueella entisestään, mutta merkittävin riskitekijä ei liity säähän. Yleisin maastopalon aiheuttaja on Pelastustoimen tilastojen mukaan ihmisen toiminta.

Länsi-Suomen ulkopaloissa korostuvat miehet ja omakotiasujat

LähiTapiolan tuoreen kyselyn* mukaan erilaiset tulipalotilanteet ovat länsisuomalaisille tuttuja, sillä vastaajista kaikkiaan 37 prosenttia kertoo joskus joutuneensa sellaiseen. Lähes kymmenen prosenttia kertoo palon saaneen alkunsa ulkotiloissa esimerkiksi nuotiosta, grillistä tai risujen poltosta. Ulkotulipalojen kanssa ovat useimmiten tekemisissä satakuntalaismiehet. Ulkona syttyneet tulipalot korostuvat omakotiasujilla erityisesti viljelystilalla.

LähiTapiola Länsi-Suomen vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntija Esa Nummi pitää tuloksia hyvänä muistutuksena ensimmäisten hellekelien lähestyessä.

– Kesä tuli tänä vuonna Länsi-Suomeen normaalia myöhemmin, mutta nyt grilli-, veneily- ja retkeilykaudet on viimeistään virallisesti avattu. Avotulien määrän kasvun lisäksi tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että palamaan tulee muutakin kuin makkara.

Arkipäiväisiltä tuntuvat avotuletkin voivat huolimattomasti käsiteltyinä johtaa kuivina aikoina mittaviin vahinkoihin.

– Alueeltamme on tiedossa tapauksia, joissa pihagrillillä grillaus tai risujen poltto on aiheuttanut terassin tai koko talon palamisen. Tällöin vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin ja vaarassa ovat pahimmillaan myös ihmishenget, Nummi kertoo.

”Mieluummin överit kuin vajarit” – Asiantuntijan vinkit maastopalojen ehkäisemiseksi

Kokosimme vahinkojen ennaltaehkäisyn asiantuntijan neljä vinkkiä ulkona syttyvien tulipalojen välttämiseksi.

1. Ennen kuin mietit miten sytytät, mieti miten sammutat.

– Ennen tulen sytyttämistä on aina varmistettava, että saatavilla on riittävät sammutusvälineet. Vaikka käytössä olisi pienin mahdollinen retkikeitin, pitää siitäkin aikansa saanut palo pystyä tarvittaessa sammuttamaan vaikkapa pullollisella vettä, Nummi ohjeistaa.

2. Minimoi riskit varautumalla niihin riittävästi.

– Valitettavasti pihagrillikin voi polttaa talon. Siksi ei ole lainkaan ylimitoitettua esimerkiksi kastella maata vesiletkulla hiiligrillin ympäriltä ennen tulen sytyttämistä tai varautua kaasugrillin rasvapaloihin käsisammuttimella. Varautumisessa överit ovat paremmat kuin vajarit, Nummi lataa.

3. Seuraa ja noudata ehdottomasti metsäpalovaroituksia.

– Ennen kuin teet avotulta, ota selvää metsäpalovaroituksista Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Jos varoitus on alueella voimassa, noudata aina ohjeita ja jätä avotuli tekemättä. On syytä muistaa, että myös kertakäyttögrilli ja risukeitin ovat avotulia, Nummi kertoo.

4. Lataa puhelimeesi 112-sovellus ja opettele käyttämään sitä.

– Tilanteen niin vaatiessa on pystyttävä hälyttämään apua nopeasti oikeaan paikkaan. Sovelluksella on helppo varmistaa, että apu löytää perille tarvittaessa myös vaikkapa tuttavan tai sukulaisen mökille, joihin voi olla olemassa vain ajo-ohje, Nummi summaa.


*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–30.1.2023 kaikkiaan 5 567 suomalaista. LähiTapiola Länsi-Suomen toiminta-alueelta vastaajia oli 342. Kyselyn toteutti Kantar Public. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,3 prosenttiyksikköä.