Pyöräily lisää suosiotaan – varo näitä pyöräilijän riskitilanteita

Satulaan ja menoksi! Kevään lämpö sulattaa kadut ja saa myös ne suomalaiset, jotka eivät pyöräile ympäri vuoden, kaivamaan pyörän varastosta. Vauhdin hurmassa moni riski voi kuitenkin jäädä huomiotta.

Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan viime vuonna liikenteessä menehtyi 18 pyöräilijää ja loukkaantui 517 polkupyörällä liikkunutta. Tähän viralliseen tilastoon päätyvät kuitenkin vain ne onnettomuudet, jotka ovat tulleet poliisin tietoon.

Liikenneturvan mukaan pyöräilytapaturmat ovat aliraportoituja ja loukkaantuneiden määrä todellisuudessa moninkertainen. Tästä antavat osviittaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairaalatilastot, joiden mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoilla hoidetaan vuosittain yli paria tuhatta pyöräilijää. Vielä useammin lieviä vammoja parannellaan yksittäisillä lääkärikäynneillä tai itse kotona.

- Pyöräilijöiden tapaturmia sattuu hyvin monenlaisissa tilanteissa, kertoo LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela.

- Pyöräilijä voi kaatua yksin esimerkiksi tiellä olevan irtohiekan, esteen tai liikennetilanteesta johtuvan äkkijarrutuksen takia. Mitä suurempi vauhti kaatuessa on, sitä suurempi on vammaenergia eli vakavien vammojen todennäköisuus kasvaa. Korvaamme pyöräilijöiden tapaturmina usein esimerkiksi ruhjeita ja raajojen murtumia, ja valitettavasti silloin tällöin sattuu myös vakavia pään alueen vammoja. Pahimmillaan tapaturma voi edellyttää pitkää toipumisaikaa tai viedä jopa työkyvyn, kertoo Koskela.

Pyöräilyonnettomuudessa voi käydä pahastikin

Onnettomuustietoinstituutti on tutkinut vuosina 2016–2020 sattuneet polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Kuolemaan johtaneissa 83 onnettomuudessa pyöräilijän taustariskit liittyivät tyypillisesti polkupyöräilijän tilaan tai toimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena liikkuminen, liikennetilanteen ennakointiin liittyvät tekijät tai kypärän käyttämättömyys.

Tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa pyöräilyonnettomuuksissa 18 prosenttia mukana olleista pyöräilijöistä liikkui alkoholin vaikutuksen alaisena.

-On itsestään selvää, että alkoholi lisää riskejä myös pyörän ohjaustangossa. Humaltuneena pyörä kannattaa suosiolla jättää parkkiin niin oman kuin muiden tienkäyttäjienkin turvallisuuden vuoksi, Koskela muistuttaa.

Suurin riski pyöräilijän menehtymiseen liittyy edelleen törmäykseen ajoneuvon kanssa. Onnettomuustietoinstituutin mukaan 78 prosentissa tutkituista pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista toisena osapuolena oli jokin moottoriajoneuvo.

- Jos pyöräilijä ja ajoneuvo törmäävät, seuraukset ovat valitettavan usein vakavat. Pyöräilijän ja ajoneuvon yhteentörmäyksessä vammaenergia on usein sen verran merkittävä, että riski polkupyöräilijän vakavasta vammautumisesta on suuri, kertoo Koskela.

Miltei joka toisessa (47%) onnettomuudessa riskiä kasvatti liikennetilanteen ennakointiin liittyvät tekijät tai varomattomuus. Tyypillinen pyöräilijään sääntörikkomus on väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen tai moottoriajoneuvon eteen kääntyminen.

- Näin kesää kohti mentäessä meidän kaikkien kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta liikenteessä – niin ratin ja ohjaustangon takana kuin muillakin kulkupeleillä. Ennakoidaan, hiljennetään vauhtia ja osoitetaan toisille vilkuin ja käden liikkein, minne olemme menossa. Autoilijan kannattaa myös muistaa riittävä turvaväli pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin ajoväylällä sivulta ohittaessa, neuvoo Koskela.

Kuusi pyöräilijän riskitilannetta

Vakuutusyhtiöt saavat vahinkoilmoitusten kautta tuntumaa siihen, millaisissa tilanteissa pyöräilijöitä loukkaantuu. Pyöräilijöiden lieviä tapaturmia sekä vakavampia vammoja korvataan esimerkiksi sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksista sekä moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksesta.