<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Lappi Turvallisuus 21.4.2023

Pyöräily lisää suosiotaan – varo näitä pyöräilijän riskitilanteita

Pyöräkauppa käy edelleen vilkkaasti, sähköpyörät yleistyvät ja vanhatkin fillarit kaivetaan kevään tullen varastosta. Pyöräily on liikkumismuotona myötätuulessa, sillä se on paitsi edullinen, myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu samalla, kun sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi kohenevat pyörämatkan lomassa. Pyöräilyn yleistyessä myös vahingot lisääntyvät. Millaisissa tilanteissa pyöräilytapaturma voi sattua?

Satulaan ja menoksi! Kevään lämpö sulattaa kadut ja saa myös ne suomalaiset, jotka eivät pyöräile ympäri vuoden, kaivamaan pyörän varastosta. Vauhdin hurmassa moni riski voi kuitenkin jäädä huomiotta.

Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan viime vuonna liikenteessä menehtyi 18 pyöräilijää ja loukkaantui 517 polkupyörällä liikkunutta. Tähän viralliseen tilastoon päätyvät kuitenkin vain ne onnettomuudet, jotka ovat tulleet poliisin tietoon.

Liikenneturvan mukaan pyöräilytapaturmat ovat aliraportoituja ja loukkaantuneiden määrä todellisuudessa moninkertainen. Tästä antavat osviittaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairaalatilastot , joiden mukaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoilla hoidetaan vuosittain yli paria tuhatta pyöräilijää. Vielä useammin lieviä vammoja parannellaan yksittäisillä lääkärikäynneillä tai itse kotona.

- Pyöräilijöiden tapaturmia sattuu hyvin monenlaisissa tilanteissa, kertoo LähiTapiola Lapin korvausjohtaja Janne Koskela .

- Pyöräilijä voi kaatua yksin esimerkiksi tiellä olevan irtohiekan, esteen tai liikennetilanteesta johtuvan äkkijarrutuksen takia. Mitä suurempi vauhti kaatuessa on, sitä suurempi on vammaenergia eli vakavien vammojen todennäköisuus kasvaa. Korvaamme pyöräilijöiden tapaturmina usein esimerkiksi ruhjeita ja raajojen murtumia, ja valitettavasti silloin tällöin sattuu myös vakavia pään alueen vammoja. Pahimmillaan tapaturma voi edellyttää pitkää toipumisaikaa tai viedä jopa työkyvyn, kertoo Koskela.

Pyöräilyonnettomuudessa voi käydä pahastikin

Onnettomuustietoinstituutti on tutkinut vuosina 2016–2020 sattuneet polkupyöräilijän kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Kuolemaan johtaneissa 83 onnettomuudessa pyöräilijän taustariskit liittyivät tyypillisesti polkupyöräilijän tilaan tai toimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alaisena liikkuminen, liikennetilanteen ennakointiin liittyvät tekijät tai kypärän käyttämättömyys.

Tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa pyöräilyonnettomuuksissa 18 prosenttia mukana olleista pyöräilijöistä liikkui alkoholin vaikutuksen alaisena.

-On itsestään selvää, että alkoholi lisää riskejä myös pyörän ohjaustangossa. Humaltuneena pyörä kannattaa suosiolla jättää parkkiin niin oman kuin muiden tienkäyttäjienkin turvallisuuden vuoksi, Koskela muistuttaa.

Suurin riski pyöräilijän menehtymiseen liittyy edelleen törmäykseen ajoneuvon kanssa. Onnettomuustietoinstituutin mukaan 78 prosentissa tutkituista pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista toisena osapuolena oli jokin moottoriajoneuvo.

- Jos pyöräilijä ja ajoneuvo törmäävät, seuraukset ovat valitettavan usein vakavat. Pyöräilijän ja ajoneuvon yhteentörmäyksessä vammaenergia on usein sen verran merkittävä, että riski polkupyöräilijän vakavasta vammautumisesta on suuri, kertoo Koskela.

Miltei joka toisessa (47%) onnettomuudessa riskiä kasvatti liikennetilanteen ennakointiin liittyvät tekijät tai varomattomuus. Tyypillinen pyöräilijään sääntörikkomus on väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen tai moottoriajoneuvon eteen kääntyminen.

- Näin kesää kohti mentäessä meidän kaikkien kannattaa lisätä tarkkaavaisuutta liikenteessä – niin ratin ja ohjaustangon takana kuin muillakin kulkupeleillä. Ennakoidaan, hiljennetään vauhtia ja osoitetaan toisille vilkuin ja käden liikkein, minne olemme menossa. Autoilijan kannattaa myös muistaa riittävä turvaväli pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin ajoväylällä sivulta ohittaessa, neuvoo Koskela.

Kuusi pyöräilijän riskitilannetta

Vakuutusyhtiöt saavat vahinkoilmoitusten kautta tuntumaa siihen, millaisissa tilanteissa pyöräilijöitä loukkaantuu. Pyöräilijöiden lieviä tapaturmia sekä vakavampia vammoja korvataan esimerkiksi sairauskulu- ja tapaturmavakuutuksista sekä moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksesta.

  • Hiekkaa tiellä. Irtohiekka tai talvella ajoväylille levitetty sepeli voivat kevään tullen yllättää pyöräilijän. Pyörä voi lähteä alta esimerkiksi hiekkaisessa alamäen mutkassa, jolloin kuljettaja usein kaatuu kyljelleen.

  • Äkkiliike tai -jarrutus. Jos edellä menevä pyöräilijä tai jalankulkija tekee äkkiliikkeen, pyöräilijä voi joutua vetämään jarrut pohjaan. Äkkijarrutus voi johtaa esimerkiksi kaatumiseen ohjaustangon yli. Äkkijarrutuksia voi tulla muissakin liikennetilanteissa.

  • Törmäys esteeseen. Osuma kadun reunakivetykseen, irtonaiseen esineeseen tai esimerkiksi betoniporsaaseen voi viedä pyöräilijän tasapainon.

  • Törmäys ajoneuvon kanssa. Yhteentörmäyksessä auton kanssa seuraukset pyöräilijälle ovat usein vakavat, etenkin jos vauhtia on tilanteessa yhtään enemmän. Tarkkaavaisuutta kannattaa lisätä etenkin risteys- ja ohitustilanteissa.

  • Iskut kypärättä. Jos pyöräilijä törmäys- tai kaatumistilanteessa lyö päänsä esimerkiksi maahan tai ajoneuvoon, eikä sitä suojaa kypärä, loukkaantumisen ja asteeltaan vakavien vammojen riski kasvaa. Pyöräilykypärä voi myös pelastaa hengen: OTI:n pyöräilyraportin mukaan vuosina 2016–2020 sattuneissa pyöräilijöiden kuolemantapauksissa kypärän käyttö olisi voinut pelastaa yli puolet (26) kypärää käyttämättömistä.

  • Tankojuoppous. Alkoholi kasvattaa riskinottoa, heikentää tarkkaivaisuutta ja pidentää reaktioaikaa. Vahingonaiheuttajan päihtymys voi vaikuttaa myös vakuutuskorvaukseen omaisuusvahingoissa: jos päihteillä todetaan syy-yhteys vahinkoon, voidaan korvausta alentaa myötävaikutuksen perusteella.