<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa Elämänturva 20.1.2023

Ikäihmisten palvelut Etelä-Pohjanmaalla –seminaari 11.1.2023

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa järjesti ikäihmisten palveluita Etelä-Pohjanmaalla käsittelevän seminaarin Seinäjoella 11.1.2023. Tilaisuuteen ilmoittautui 170 aktiivista ikäihmistä, ikäihmisille palveluja tuottavia, sekä hoitoalan opiskelijoita. Osallistujilta tuli runsaasti kiitosta tilaisuuden puhujille ja kattavalle asiasisällölle.

Saako Maire Kalakoskelta samat palvelut kuin Veikko Seinäjoen ydinkeskustassa? Huoli ikäihmisten palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta Etelä-Pohjanmaalla koskettaa niin ikäihmisiä, kuin palveluiden tuottajia. Maakunnan muutoksesta ja palveluiden tuottamisen haasteista sekä mahdollisuuksista käytiin keskustelua Ikäihmisten palvelut Etelä-Pohjanmaalla -seminaarissa tammikuun puolivälissä.

Runsaan yleisön toivotti tervetulleeksi tilaisuuden juontaja VTM Esa Nieminen . Hän aloitti pohtimalla sitä, kuka on ikäihminen. Lainsäädännössä vanhuus alkaa eläkeiän täyttyessä, eli noin 65 vuoden iässä. Kansalaiset puolestaan kertovat vanhuuden alkavan noin 74-vuotiaana Vanhustyön Keskusliiton teettämässä gallupissa. Suomessa asuu noin 1,6 miljoona eläkeläistä. Etelä-Pohjanmaalla eläkeläisiä on noin 27 % maakunnan 190.000 asukkaasta ja luku kasvaa väkimäärän yhä vähentyessä. Ihmiset elävät eläkeiän täytyttyä vielä noin 20-30-vuotta. Alustuksessaan Nieminen kannusti yleisöä aktiivisesti käyttämään puheenvuoroja ja osallistuman äänestyksiin, joita oli luvassa jokaisen puheenvuoron päätteeksi.

Tukevatko 2020-luvun palvelut maakunnan elinvoimaisuutta?

Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Juha Antikainen . Puheenvuorossaan Antikainen pohti, tukevatko 2020-luvun palvelut maakunnan elinvoimaisuutta. Elinvoimaisuutta voidaan määritellä monin tavoin. Sitran mukaan elinvoima on kestävän uudistumisen ja menestymisen perusedellytys, joka syntyy yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta sekä verkostoista. Yrityksen tai maakunnalta menestys edellyttää uudistumista, nopeaa reagointikykyä ja muutosvalmiutta.

- LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa on keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka omistajia ovat vakuutuksenottajat. Sen juuret ovat syvällä maakunnassa jo yli 150 vuoden ajalta. Lähes joka toinen eteläpohjalainen on vakuutuspalvelujemme käyttäjä, ja siksi meillä on suuri vastuu niistä vakuutuspalveluista mitä maakunnassa tarjotaan, kertoo Antikainen.

- Palvelut vaativat kysyntää ja kysyntä vaatii oikein kohdennettuja palveluja. Riittävä kysynnän potentiaali tarvitaan. Potentiaalin muodostavat yhä useammin iäkkäämmät asiakkaat ja se on palveluissa otettava huomioon. Maakunnan asukkaista noin 2/3 asuu muualla kuin Seinäjoen alueella. Heistä yhä isompi osa on ikäihmisiä. Koko maakunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen on tärkeää. Palvelut eivät ratkaise elinvoimaisuuta, mutta mahdollistavat sen, toteaa Antikainen.

Maakunnan väki vähenee ja vanhenee. Onko hyvinvointialueella keinoja kääntää kehityksen suunta?

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki toi seminaariin vuoden alussa aloittaneen hyvinvointialueen näkökulmaa. Hyvinvointialue työllistää Etelä-Pohjanmaalla noin 10.000 henkilöä ja sen liikevaihto on vajaa miljardi euroa. Hyvinvointialueen budjetista noin 20 % kuluu ikäihmisten palveluihin. Hyvinvointialueen haasteina ovat talous, väestökehitys, sekä henkilöstö. Maakunnassa työikäisten ja nuorten osuus vähenee, tulotaso on matala ja eläketulot ovat maan pienimmät.

Lehtimäki nosti esille työolosuhteiden parantamisen ja paremman palkkauksen ratkaisuksi työvoimapulaan. Taloutta taas pyritään parantamaan monin keinoin, kuten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä ja ennaltaehkäisemällä sairauksia.

- Tarvitaan selkeä suunnitelma tulevaisuudesta. Yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä. Teknologiset ratkaisut ja digi ovat osana ratkaisua, mutta eivät koko ratkaisu. Kotiin tuotavat palvelut ovat kustannustehokkaita. Asukaslukua pitää kasvattaa! Väestökehitykseen voidaan osaltaan vaikuttaa maahanmuuttoa lisäämällä, hoitoalalle esimerkiksi tarvitaan lisää tekijöitä. Perheille tarvitaan tukea, että lapsimäärä voisi kasvaa. Löytyykö verotuksellisia keinoja tukea lapsiperheitä, kysyy Lehtimäki.

Helsingin Yliopiston tutkimuskeskus Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto toi seminaariin ajallisen näkökulman maaseudun palvelurakenteen kehitykseen. Humoristisesti hän aluksi totesi, että professorina hänellä oli melkoinen haaste joutuessaan tiivistämään kaksi 45 minuutin esitystä 10 minuuttiin.

- Elävien kylien historia on lyhyt, totesi Riukulehto. Vuosisatojen ajan kaikki maaseudun asukkaat työskentelivät alkutuotannon parissa. Ainoa palveluntarjoaja oli seurakunta. Sääntelyn myötä 1800-luvun puolivälistä eteenpäin tähän tuli muutos. Vuosina 1880–1920 tapahtui suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synty, joka mahdollisti palvelujen kehittymisen myös maaseudulle.

- Maaseudulla syntyvyys oli koko ajan suurempaa kuin kuolleisuus. Ylijäämä muutti kaupunkeihin, Amerikkaan, sekä Ruotsiin. Liikaväestöä asutettiin järjestelmällisesti maaseudulle. Asutustoiminnan päätyttyä 1960-luvulle tultaessa maaseudun väkiluku kääntyi laskuun ja vaikutukset näkyivät nopeasti maaseudun palveluissa: ensimmäinen koulujen lakkauttamisaalto 1960-luvulla, kuntaliitokset 1967–1977.

Riukulehto kertoi havaintoja tuoreesta Järviseudulla tehdystä maaseudun asumiskokemusta koskevasta tutkimuksesta:

- Kolmannessa iässä ihminen kokee huolta ja epäilyjä. Vanhenevan maalaisen elämä ei ole mukavaa. Edessä on luopumista. Koti tai mökki joudutaan kenties myymään, kun kunto heikkenee. Omatoimisuus on kuitenkin tärkeää. Itse hoidetaan remontit ja lumityöt. Päätös muuttamisesta on tehtävä ajoissa, kannustaa Riukulehto. Neljännessä iässä ostopalveluja pidetään jo mahdollisina, mutta kalliina. Vanhuudesta piirtyy kuva rahan kautta. Se on kallista itselle ja muille. Vanhus kokee olevansa epätoivottu taakka. Yksinjäämisen, itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden menettämisen pelot kalvavat. Elämä maaseudulla koetaan kuitenkin parempana kuin kaupungissa. ”Kaupungissahan voi olla viikkokausia kuolleena asunnossa, eikä kukaan sitä huomaa!”, totesi eräs haastatelluista. Hoitolaitos on kauhuelokuvan veroinen tulevaisuuskuva JOKAISESSA keskustelussa. Ihannetilanteessa saisi ikääntyä omassa kodissaan tuttujen ihmisten, tavaroiden ja maiseman keskellä.

- Hyvinvointialueet ovat elinvoiman kannalta erittäin tärkeitä, totesi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Anne Niemi . Sote-alan yrityksiä on Suomessa noin 18 200. Peräti neljä viidestä sote-alan yrityksestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Lisäksi tuhannet tukipalveluja tuottavat yritykset saavat leipänsä uusilta hyvinvointialueilta. Viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen myötä sosiaali- ja terveysalasta on tullut suurempi työllistäjä kuin teollisuudesta. Yksityisen sektorin rooli sote-markkinasta on merkittävä, noin 40 %. Etelä-Pohjanmaalla se on jopa 70 % lasten ja perheiden palveluista.

- Etelä-Pohjanmaa on yrittäjyysmaakunta. Yksityisen palvelutuotannon osuus on kuitenkin vain noin 22 % hoivakotipalveluissa. Yksityisellä puolella olisi halu olla mukana tuottamassa hoivapalveluita. Yhteistyötä tehden päästään ratkaisemaan palveluntuotannon haasteita, kuten hoivapaikkojen turvaaminen. Yksityisiä hoivapaikkoja on nyt tyhjinä, johtuen hoitajamitoituksesta, kertoo Niemi.

- Etelä-Pohjanmaalla yritykset ovat usein pieniä ja paikallisia. Ne ovat paikkakuntasidonnaisia ja lähiympäristöstään huolta kantavia. Paikallinen yrittäjä on usein se tuttu ja turvallinen. Apteekkarit, optikot, fysioterapeutit, hierojat, kampaajat, jalkahoitajat, kotiin tuotavat palvelut, kotikuntoutus, kaupan alan yritykset, lvi-ja rakennusalan yritykset, luettelee Niemi.

- Yle uutisoi taannoin, että hyvinvointialueet tarvitsevat jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensivuodelle. Liikkumattomuuden kulut ovat Suomessa 3,2 miljardia vuosittain. Paikallaanolon kustannukset puolestaan 1,5 miljardia euroa. Näiden kustannusten ennaltaehkäisemiseen tehtävät toimet tuovat merkittävän säästön. Elintapa- ja liikuntaohjaus, liikunnan ja liikkumisen lisääminen. Yrityksillä on merkittävä rooli myös tällä sektorilla, kertoo Niemi.

Median murros ja sen vaikutukset tiedon saamiseen ja kuluttamiseen voivat johtaa siihen, että osa Suomalaisista jää sivuun yhteiskunnallisesta keskustelusta. Maassamme on erään tutkimuksen mukaan jopa puoli miljoonaa 65-vuotta täyttänyttä, jotka eivät käytä digipalveluja, kertoo Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila .

- Sanomalehdet tavoittavat hyvin suuren osan väestöstä. Iäkkäät käyttävät eniten paperista mediaa. Paperisen median eroosio jatkuu, on jatkunut jo 20 vuotta. Kolmannes levikistä on hävinnyt. On vaara, että huomattava osa väestöstä jää yhteiskunnallisesta keskustelusta ulos. Heidän maailmansa kaventuu ja vaikuttamismahdollisuus vähenee. Tästä seuraa, että demokraattinen päätöksenteko vääristyy. Tietyn väestöosan ääni ei kuulu. Syntyy kasvava tunne epäoikeudenmukaisuudesta, joka voi aiheuttaa yhteiskunnallisen vakauden heikkenemisen. Kansakunta alkaa hiipumaan, kuvailee Mantila.

- Digitalisaatio ei pysähdy. Uutisetkin ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon. Niitä luetaan diginä tableteilla ja mobiililaitteilla. Kuinka pidetään iäkkäämpikin väki mukana kehityksessä? Henkiset esteet käytölle voivat olla isojakin. Tarvitaan tuotekehitystä ja valistusta. Yhtäkään Suomalaista ei pidä unohtaa. Palveluja yksinkertaistamalla voidaan digipalvelujen käyttöä lisätä, toteaa Mantila.

LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan suunnittelija Niina Ryyppö avasi yleisölle ikäihmisten vakuutuspalveluiden näkymiä nyt ja tulevaisuudessa.

- Tarjoamme paikallista palvelua lähellä asiakasta, myös digitaalisesti, esteettömästi ja saavutettavasti, lupaa Ryyppö. Ikäihmisten palveluiden kehittämistyötä on tehty alueyhtiössä jo pitkään. Kuten Ryyppö totesi, ikäystävällinen palvelu on hyvää palvelua myös kaikille muille asiakasryhmille. Asiakaspalautteita seurataan LähiTapiolassa tarkasti ja niihin reagoidaan. Aidot asiakaspalautteet olivatkin Ryypön puheenvuorossa keskeisessä roolissa.

Puheenvuorojen jälkeen pidettyyn paneelikeskusteluun osallistuivat kaikki seminaarin alustajat. Keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia palveluiden parantamisesta työstettiin juontaja Esa Niemisen johdolla.

Ikäihmisten palvelut Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin keskiviikkona 11.1.2023 Seinäjoen kampusalueella, Frami B:n auditoriossa. Seminaarin järjesti LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa.