Kuntoilijan illasta eväitä älylaitteiden ja datan hyödyntämiseen harjoittelussa– Iivo Niskanen luottaa omaan testiprotokollaansa
Iivon haastattelu ja älylaitteiden hyödyntäminen kiinnostivat kuntoilusta ja urheilusta innostuneita kuulijoita. Paikan päälle Tampere-taloon saapui lähes neljäsataa kuulijaa. Lisäksi striimilähetys keräsi kuulijoita lähes tuplasti lisää ympäri Suomen.
Kuntoilijan illoissa on vuosien varrella tarjoiltu asiantuntijaluentoja polvivammojen hoitamisesta, voima- ja kestävyysharjoittelusta, henkisestä ja fyysisestä kuormituksesta, palautumisesta sekä nuorten urheilijoiden arjen hallinnasta ja jaksamisesta.
11.10. järjestetystä Kuntoilijan illasta haettiin tällä kertaa vastauksia kysymyksiin: Mitä kaikkea kuntoilijat ja urheilijat voivat nykypäivänä mitata ja mitä kannattaa mitata? Onko älylaitteista apua tavoitteelliselle kuntoilijalle? Entä mitä älylaitteiden informaatio tarkoittaa? Onko kuntotesteistä hyötyä? Millainen on mittausten luotettavuus ja sovellettavuus harjoitteluun ja elämänhallintaan? Miten mittausdataa tulisi tulkita? Sairastumisen ja loukkaantumisen vaikutus suorituskykyyn? Terveysteknologian kehitys ja tilanne tänä päivänä, teknologia hyvät ja huonot ja puolet, mitä tulevaisuuden näköpiirissä?
- LähiTapiolan strategian ytimessä on auttaa omistaja-asiakkaitaan turvaamaan elämäänsä ja liiketoimintaansa. Talouden ja turvallisuuden näkökulmasta autamme varautumaan tarjoamalla oikeanlaista ja riittävää vakuutusturvaa sekä säästämisen ja sijoittamisen palveluita. Terveyden näkökulmasta teemme yhteistyötä hoitolaitoskumppaneidemme kanssa, jotta asiakkaamme pääsevät vakuutuksensa turvin nopeasti hyvään hoitoon. Haluamme vaikuttaa pirkanmaalaisten hyvinvointiin myös käytännön tekojen kautta. Tuemme paikallista urheilua, lahjoitamme lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja tuomme terveyteen ja liikuntaan liittyvää asiantuntijatietoa kaikkien saataville tämänkaltaisten tapahtumien kautta, LähiTapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Minna Metsälä kertoo.
LähiTapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Minna Metsälä ja Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen avasivat Tampere-talossa 11.10. järjestetyn Kuntoilijan illan, joka oli jo seitsemäs yhteistyössä järjestetty tapahtuma. Tampere-talon Duetto-sali täyttyi tälläkin kertaa. Myös striimilähetys keräsi reilut 800 kuulijaa ympäri Suomen.
Asiantuntijapuheenvuoroista vinkkejä oman elämän hallinnasta terveystekijöiden huomioonottamiseen ja kuntoharjoittelun kehittämiseen
LähiTapiolan kehityksestä ja uudistumisesta vastaava johtaja Harri Aho nosti puheenvuorossaan esiin ihmisten huolen omasta terveydestään ja tarpeesta hallita omaa elämäänsä. Moni olisi valmis maksamaan siitä, että joku auttaa pitämään itseä terveenä, ja että hoitoon pääsee nopeasti ja vaivattomasti. Nämä ovat syitä myös sairauskuluvakuutuksen kasvavalle suosiolle samalla kun terveydenhuollon haasteet ja väestön terveysongelmat kuten ylipaino, kakkostyypin diabetes, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli ja nivelrikko tulevat lisääntymään. Tee siis yksi päätös, joka auttaa sinua viemään eteenpäin omaa terveyttä ja hyvinvointiasi.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen Pihlajalinnasta kertoi kuulijoille, mitä terveystekijöitä tulee ottaa huomioon, kun aloittaa tavoitteellisen liikunnan.
Urheilun tulee olla turvallista ja monipuolista arkiliikkumista hyödyntäen. Kuntoilua aloittaessa äkillinen raskas liikuntasuoritus lisää äkillisten sydäntapahtumien riskiä.
Liikunnan määrää olisi hyvä lisätä pikkuhiljaa totutellen, jotta vältytään rasitusvammoilta.
Perusterveet ja sellaiset, joilla on pitkäaikaussairaus hyvässä hoitotasapainossa voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää lääkärintarkastusta.
Älylaitteet antavat systemaattisesti dataa, mikä auttaa tuntemaan itsensä paremmin, ja niin kauan kuin teknologia on apuväline omassa kehitysprosessissa, se on hyvänä tukena liikkumisessa.
Paras mittari kuitenkin on omat tuntemukset asteikolla 0-10. Pidä yllä harjoituspäiväkirjaa ja kirjaa aamuin illoin oma vireystilasi ja energisyytesi sekä kuinka kuormittavalta harjoitus tuntui.
Tuloskeskeisyyden sijaan intohimo oppimisprosessin etenemistä kohtaan johtaa parhaaseen lopputulokseen.
Urheilufysiologian johtava asiantuntija Ari Nummela Huippu-urheilun instituutti KIHU:sta kertoi, miksi dataa kannattaa hyödyntää ja kerätä. Urheilijan ja valmentajan näkökulmasta syitä ovat:
Harjoittelun toteutumisen seuranta reaaliaikaisesti ja seuraavan vuoden harjoittelun suunnitteleminen
Onnistumisten ja epäonnistumisten analysointi
Syiden etsiminen vammoihin ja ylikuormitukseen, kehittymiseen tai taantumiseen
Muistin tukeminen aikaisemmin tehdystä harjoittelusta
Vertaileminen muiden urheilijoiden harjoitteluun
Harjoituspäiväkirjasovelluksia on olemassa useita ja monenlaisia. Suurin osa valmentajista käyttää kuitenkin exceliä. Osa käyttää edelleenkin kynää ja ruutuvihkoa, ja sekin on hyvä tapa. Sydämen sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamiseen tarkoitettuja välineitä on useita. Suomessa olemme hyvässä asemassa, sillä iso osa sykemittarivalmistajista ovat suomalaisia. Kestävyysurheilijalla terveys on merkittävä kilpailusuoritukseen vaikuttava tekijä. Juoksijan kehittymisen kannalta oleellista on:
Maksimikestävyysharjoittelun riittävä määrä
Riittävän suuri kuormitus
Riittävä palautuminen
Stressitön elämä
Vähän juoksuharjoittelua estäviä vammoja
Liikuntafysiologi Jyrki Aho Pihlajalinnasta kertoi tilanteita, joissa urheilijoilla on ollut tuntemuksia, että ei vaan kulje samalla tavalla kuin aiemmin. Miten sitten ennaltaehkäistä näitä tilanteita? Datan kerääminen, tallentaminen ja seuraaminen auttaa tässä. On myös tiedustettava altistavia tilanteita kuten sairasteluita, paikan muutoksia ja muita elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, harjoittelussa ja mahdollisesti ruokavaliossa tapahtuvia muutoksia. Omaa suorituskykyä kannattaa myös säännöllisesti seurata testien avulla. On myös uskallettava kuormittaa harjoitusvaikutuksen syntymiseksi. Ellei kulje, parista poikkeavasta harjoituksesta ei kannata säikähtää, ellei sitten ole kyse selvästi poikkeavasta tuntemuksesta tai oireesta, jonka vuoksi tulee mennä lääkärin vastaanotolle. Parempi huilata ja palautella viikko ja kokeilla oliko vaikutus myönteinen.
Iivo luottaa harjoittelussaan omaan testiprotokollaansa – ”Silmälläkin näkee, että osaa hiihtää”
Illan päätähdet maajoukkuehiihtäjä Iivo Niskanen ja maastohiihdon päävalmentaja Teemu Pasanen kertoivat kuluneen kesän ja syksyn harjoittelusta ja kilpailukauden avauksesta. Pikkuhiljaa hiihtäjät alkavat siirtyä harjoittelemaan lumelle ja valmistautumaan reilu kuukauden päästä alkavaan kisakauteen. A-maajoukkueessa miehet ja naisten harjoittelevat 850 – 1 000 tuntia keskimäärin. Yli 80-90 prosenttia hiihtäjän harjoittelusta on peruskestävyysharjoittelua, tehoharjoittelun osuus noin 6-7 prosentin paikkeilla ja voimaharjoittelua on noin 5 prosenttia.
- Minulla kesti suhteellisen kauan ennen kuin harjoittelumäärissä alettiin päästä näihin määrin. Kauan meni myös ennen kuin aloin pitää kunnolla kirjaa harjoittelustani, vasta lukioikäisenä. Ensimmäisessä mattotestissä kävin vasta 18-vuotiaana. Harjoittelua on tullut lisättyä portaittain, ja alkuaikoina haastetta toi, että pysyi terveenä. Viimeisten vuosien aikana on saanut tehdä riittävän määrän harjoittelua terveenä. Kestävyysurheilussa se on aina pitkän työn tulos, että pääsee niihin harjoitusvolyymeihin, joilla taistellaan absoluuttisella huipulla, Iivo kertoo uransa vaiheista.
Maajoukkuehiihtäjiä tekevät 2-3 kertaa vuodessa testipatterin, jossa on tasatyöntötesti rullamatolla, voimatestejä ja hyppytestejä ja toisena päivänä tehdään pitkä mattotesti rullahiihtämällä matolla. Lisäksi jokaisella hiihtäjällä on omia testejä. Lisäksi tehdään pikkukontrolleja pikkumatolla, jotta nähdään että harjoittelu on mennyt siihen suuntaan kuin on haluttu.
- Itselläni on oma testiprotokolla, jota tehdään henkilökohtaisen valmentajan Olli Ohtosen kanssa Vuokatissa. Kihulla käyn 1-2 kertaa vuodessa ja sen lisäksi teen harjoituskaudella kerran kuussa kunnon mattotestin perinteisellä tasatyöntäen. Joka kerta on esimerkiksi viikko ennen Rukan kisoja tehty testi. Tykkään tosi paljon verrata sitä missä mennään. Siitä saa myös omaan fiilikseen tosi paljon taustatukea. Pikkumattotestejä matolla juosten tulee tehtyä kymmeniä kertoja vuodessa, Iivo kertoo.
- Erilaisille älyhärpäkkeille, kelloille, sormuksille ja sovelluksille, olen skeptisimmästä päästä. Omien testien tueksi isoa kuvaa saan Polarin älykellosta, josta katson yöarvoja, miten tarkasti ne ikinä mittaavatkaan. Minulle se riittää kuitenkin hyvin. Valmentaja näkee ne heti, ja pystyy katsomaan myös treenien sykkeitä ja mihin maastonkohtiin oon tehnyt treeniä. En ole halunnut ottaa esimerkiksi liian tarkkoja yöseurantoja. Jos ottaisin liian tarkan seurannan, musta tulis liian varovainen harjoittelija. Kyllä valmentaja silmälläkin näkee, että osaa hiihtää, Iivo hauskuuttaa lopuksi yleisöä.
KATSO ALTA KOKO KUNTOILIJAN ILLAN TALLENNE
Urheilijoille ja kuntoilijoille suosittelemme sairauskuluvakuutusta tai laajennettua tapaturma- ja urheiluvakuutusta
LähiTapiola Pirkanmaa on ollut mukana kehittämässä yhdessä Pihlajalinnan urheilutapaturmiin erikoistuneiden lääkäreiden kanssa urheilijoille ja kuntoilijoille soveltuvan laajemman tapaturma- ja urheiluvakuutuksen. Yleisimpiä urheilussa sattuvia vammoja ovat mm. akillesjänteen ja polven nivelkierukan repeämät, rasitusmurtumat sekä erilaiset tulehdustilat, joiden hoito kuuluu laajennetun tapaturma- ja urheiluvakuutuksen piiriin.
LähiTapiolan laajennettu tapaturmavakuutus kattaa monia sellaisiakin urheilussa syntyviä vammoja ja sairausperäisiä tiloja, joita tavalliset tapaturmavakuutukset tai lisenssivakuutukset eivät korvaa ja se on saatavilla ilman terveysselvitystä. Myös kuntoliikkujat saavat hoidon samalla erikoislääkärillä kuin kuka tahansa huippu-urheilija.
Aktiiviurheilijoille suosittelemme kuitenkin ensisijaisesti sairauskuluvakuutuksen hankkimista, joka kattaa sellaistenkin urheilijoille tyypillisten sairauksien, kuten astman, hoitokuluja. Sairauskuluvakuutus myönnetään terveysselvityksen perusteella, joten se kannattaakin ottaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Lisätietoja LähiTapiolan tapaturma-, urheilu- ja sairauskuluvakuutuksista: