Moni huolissaan kodin paloriskeistä – ”lisääntyvä puulämmitys voi lisätä vaaratilanteita”
Merkittävä osa LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueella asuvista kokee tulipalon suurimmaksi kodin vahinkoriskiksi, selviää LähiTapiolan kyselystä. Energiakriisin myötä lisääntyvä puunpoltto voi lisätä vaaratilanteita, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Kaikkien kotoa ei kuitenkaan löydy esimerkiksi toimivaa palovaroitinta.
Tulipalot ja vuodot huolestuttavat laajalti LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueella* asuvia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. LähiTapiola Loimi-Hämeen alueen vastaajista 43 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta ja vajaat 41 prosenttia vuodosta tai muusta vesivahingosta. Tuloksissa tulipalot nousevat selvästi suuremmaksi koetuksi vahinkoriskiksi kuin esimerkiksi asuntomurto, varkaus tai myrskyn aiheuttamat vahingot.
LähiTapiola Loimi-Häme toimii Hämeenlinnan, Forssa, Loimaan ja Valkeakosken seuduilla kaikkiaan 14 kunnassa.
- Valtaosa kotivakuutuksesta korvaamistamme vahingoista on erilaisia irtaimistovahinkoja, mutta on tietysti täysin ymmärrettävää, että palot ja vuodot huolettavat ihmisiä eniten. Palovahingot ovat tänä vuonna lisääntyneet LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella. Olemme korvanneet syyskuun loppuun mennessä noin 80 palovahinkoa, kun aikaisempina vuosina palosta tai savusta aiheutuneita vahinkoja on sattunut saman verran koko vuoden aikana. Omalle kohdalle sattuessa esimerkiksi tulipalo voi olla kokemuksena hyvin raskas. Rakennuspaloista maksamamme kymmenien ja jopa satojen tuhansien eurojen korvaukset kertovat siitä, miten suurta vahinkoa tuli voi aiheuttaa. Palojen ehkäisy on tietysti tärkeintä ihmishenkien suojelemiseksi, sanoo korvauspäällikkö Hanna-Leena Ikonen LähiTapiola Loimi-Hämeestä.
- Aina kun tulen kanssa ollaan tekemisissä, on tulipalon mahdollisuus olemassa. Se kannattaa pitää mielessä etenkin nyt syksyn kylmetessä ja lämmityskauden alkaessa. Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskulut ovat saaneet monet hamstraamaan polttopuita ja lisäämään puunpolttoa. Onkin tärkeää tiedostaa tulisijan paloriskit, jotta vältymme lisääntyneiltä tulipaloilta.
Kestääkö takkasi kovaa lämmitystä? Nuohous auttaa ehkäisemään paloja
Jos ottaa pitkään pois käytöstä olleen tulisijan taas käyttöön, on hyvä muistaa muutama asia. Jos tulisija on ollut yli kolme vuotta käyttämättä, se tulee jo lainkin mukaan nuohota. Pelastuslain mukaan vakituisten asuntojen tulisijat tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-asuntojen vähintään kolmen vuoden välein.
Nuohooja poistaa tulisijaan ja hormeihin kertyneet noen, pien ja roskat, mikä ehkäisee nokipaloja. Samalla nuohooja myös tarkistaa tulisijan kunnon, jolloin voidaan havaita ajoissa palovaaraa aiheuttavat viat.
- Meillä LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella sattuu vuosittain muutamia hormeista lähteneitä paloja, joiden pahimpina seurauksina on ollut koko rakennuksen tuhoutuminen korjauskelvottomaksi, kertoo Ikonen.
Tärkeää on myös tuntea oma tulisijansa. Esimerkiksi monissa uudemmissa omakotitaloissa on kamiinatyylisiä ”tunnelmatakkoja”, joita ei ole tarkoitettu jatkuvaan lämmitykseen. Jos niitä nyt aletaan käyttää enemmän, saattaa esimerkiksi valmishormi ylikuumeta ja aiheuttaa syttymisriskin välipohjien tai katon läpivienneissä. Ennen lämmitystapojen muuttamista onkin turvallisinta kaivaa takan käyttöohje esiin ja varmistaa, kuinka suurta polttomäärää ja -tahtia tulisija kestää.
Malttia lämmityskauden alussa – kaikilla ei palovaroittimet kunnossa
Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.
- Vanhat hyvät turvallisuusvinkit pätevät edelleen: avaa tulisijan pellit ajoissa, polta vain kuivaa puuta ja seuraa, että hormi lähtee vetämään. Alussa tulipesää ei kannata latoa puita täyteen, vaan aloittaa esimerkiksi yhdellä kolmasosalla pesän tilavuudesta olevalla määrällä. Älä jätä tulisijaa valvomatta, sillä ilmalukko saattaa yllättää, vaikka tulisija näyttäisikin aluksi vetävän hyvin. Ilmalukoista aiheutuvia savuvahinkoja sattuu LähiTapiola Loimi-Hämeen asiakkaille etenkin syksyisin lämmityskauden alkaessa, sanoo Ikonen.
Tulipalojen ehkäisemiseksi lämmityskauden alussa kannattaa myös tarkistaa, että kodin palovaroittimet ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin tänä vuonna myös, kuinka suomalaiset ovat varautuneet kotona syttyvän tulipalon varalle.
LähiTapiola Loimi-Hämeen alueen asukkaista 86 prosenttia kertoo, että heillä on kotona toimiva palovaroitin. Kahdelta kolmasosalta löytyy sammutuspeite ja yhdeltä kolmasosalta käsisammutin – ja he myös arvioivat osaavansa niitä tarpeen tullen käyttää.
- Jos tulipalo syttyy, ensihetket ovat alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palonalun, vaikka ei itse olisi tilassa.
Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun
Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
Muista nuohous. Vuoden 2019 nuohousuudistuksesta sekä nuohoojan tilaamisesta voit lukea lisää esimerkiksi
sisäministeriön sivuilla . Nuohouksella voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.Oletko siirtynyt tekemään etätöitä mökiltä käsin? Tällöin vapaa-ajan asunnon tulisija voi olla tarve nuohota useammin kuin kolmen vuoden välein, jos tulia on pidetty paljon.
Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä kannattaa käsitellä varoen.
Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa ja sulje ne vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin estetään häkän ja pienhiukkasten pääsyä huonetilaan. Häkä eli hiilimonoksidi on suurissa määrin ihmiselle hengenvaarallinen kaasu, jota ei voi aistein havaita.
Varmista, että palo- ja mahdolliset häkävaroittimet toimivat.
*LähiTapiola Loimi-Häme toimii Kanta-Hämeessä, Etelä-Pirkanmaalla ja Itäisessä Lounais-Suomessa kaikkiaan 14 kunnan alueella. Toiminta-alueen suurimmat asutuskeskittymät ovat Hämeenlinna, Forssa, Loimaa ja Valkeakoski. Voit lukea lisää yhtiöstä
LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueelta vastaajia oli 325. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Länsi-Suomen alueella noin +/- 5,4 prosenttiyksikköä.