Uusimaa: Malttia lämmityskauden alussa – kaikilla ei palovaroittimet kunnossa
Merkittävä osa Uudenmaan seudulla asuvista kokee tulipalon suurimmaksi kodin vahinkoriskiksi, selviää LähiTapiolan kyselystä. Energiakriisin myötä lisääntyvä puunpoltto voi lisätä vaaratilanteita, mikä korostaa varautumisen merkitystä. Kaikkien kotoa ei kuitenkaan löydy esimerkiksi toimivaa palovaroitinta.
Tulipalot ja vuodot huolestuttavat laajalti Uudenmaan seudulla asuvia. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä selvitettiin suomalaisilta, mistä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvista vahingoista he ovat eniten huolissaan. LähiTapiola Uusimaan alueen* vastaajista 44 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta.
Pitkän tauon jälkeen tai lämmityskauden alkaessa tulisijan poltto kannattaa aina aloittaa maltilla. Äkillinen lämmitys tai liian suuri puumäärä voi vaurioittaa tulisijaa tai aiheuttaa ilmalukon, jolloin savu ei lähde virtaamaan ulos.
- Vanhat hyvät turvallisuusvinkit pätevät edelleen: avaa tulisijan pellit ajoissa, polta vain kuivaa puuta ja seuraa, että hormi lähtee vetämään. Alussa tulipesää ei kannata latoa puita täyteen, vaan aloittaa esimerkiksi yhdellä kolmasosalla pesän tilavuudesta olevalla määrällä, sanoo Göran Ahlgren LähiTapiola Uusimaan korvausjohtaja.
Tulipalojen ehkäisemiseksi lämmityskauden alussa kannattaa myös tarkistaa, että kodin palovaroittimet ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin tänä vuonna myös, kuinka suomalaiset ovat varautuneet kotona syttyvän tulipalon varalle.
LähiTapiola Uusimaan alueen asukkaista 87 prosenttia kertoo, että heillä on kotona toimiva palovaroitin. Vajaalta kahdelta kolmasosalta löytyy sammutuspeite ja yhdeltä kolmasosalta käsisammutin – ja he myös arvioivat osaavansa niitä tarpeen tullen käyttää.
- Jos tulipalo syttyy, ensihetket ovat alkusammutuksen kannalta ratkaisevat. Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palonalun, vaikka ei itse olisi tilassa, toteaa Ahlgren
Vinkkejä turvalliseen lämmityskauden alkuun
• Aloita kylmänä olleen tulisijan lämmitys varovasti. Liian nopea ja voimakas sytytys voi paitsi aiheuttaa savu- ja nokivahinkoja, myös vaurioittaa tulisijaa ja hormia.
• Polta kuivaa ja puhdasta puuta. Pienet klapit ovat alkuun hyviä. Älä polta tulisijassa roskia, sillä se voi vahingoittaa hormia ja synnyttää haitallisia pienhiukkasia.
• Muista nuohous. Vuoden 2019 nuohousuudistuksesta sekä nuohoojan tilaamisesta voit lukea lisää esimerkiksi sisäministeriön sivuilla. Nuohouksella voidaan ehkäistä nokipaloja ja havaita tulisijan vaurioita. Nuohoojan tehtäviin kuuluu myös tulisijan käyttöopastus.
• Oletko siirtynyt tekemään etätöitä mökiltä käsin? Tällöin vapaa-ajan asunnon tulisija voi olla tarve nuohota useammin kuin kolmen vuoden välein, jos tulia on pidetty paljon.
• Varaa tuhkaa varten palamaton, kannellinen astia. Tuhka saattaa joskus kyteä useita päiviä, joten sitä kannattaa käsitellä varoen.
• Huolehdi ilman kierrosta tulien pidon aikana. Avaa pellit ajoissa ja sulje ne vasta, kun hiillos on palanut täysin loppuun. Näin estetään häkän ja pienhiukkasten pääsyä huonetilaan. Häkä eli hiilimonoksidi on suurissa määrin ihmiselle hengenvaarallinen kaasu, jota ei voi aistein havaita.
• Varmista, että palo- ja mahdolliset häkävaroittimet toimivat.
Lisätietoja:
Göran Ahlgren, korvausjohtaja, LähiTapiola Uusimaa, 0400-711 562, goran.ahlgren@lahitapiola.fi
Christoffer Wickholm, markkinointipäällikkö, LähiTapiola Uusimaa, 040-500 6030, christoffer.wickholm@lahitapiola.fi