<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Kainuu-Koillismaa Turvallisuus 15.9.2022

Kysely: Yli puolet Kainuu-Koillismaan alueella asuvista huolissaan vuotovahingoista – lämmityksestä säästäminen lisää putkirikkojen riskiä

Kainuussa ja Koillismaalla asuvat kokevat suurimmaksi kotiinsa kohdistuvaksi vahinkoriskiksi vuodot ja muut vesivahingot, selviää LähiTapiolan kyselystä. Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 170 miljoonan euron arvosta vuotovahinkoja. Kallis energian hinta houkuttaa säästämään rakennusten lämmityksestä, mutta samalla putkirikot voivat lisääntyä.

Etenkin vuodot ja tulipalot saavat suomalaiset mietteliäiksi. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä tiedusteltiin suomalaisilta, mitkä kotitalouteen mahdollisesti kohdistuvat vahingot heitä eniten huolettavat. Kyselyn mukaan 42 prosenttia suomalaisista on huolissaan tulipalosta tai muusta palovahingosta ja 39 prosenttia vuodosta tai muusta vesivahingosta. Nämä huolenaiheet nousevat yleisemmiksi kuin esimerkiksi kodinkoneiden rikkoutuminen (34 %) tai asuntomurto (17 %).

Kainuu-Koillismaan alueella suurimmaksi huolenaiheeksi nousevat vuodot. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueella* asuvista vastaajista 52 prosenttia kertoo olevansa huolissaan kodin vuoto- tai muusta vesivahingosta.

- Jopa noin 80 prosenttia LähiTapiolan kotivakuutuksesta maksetuista rakennusvahinkojen korvauksista liittyy vuotoihin ja tulipaloihin. Se kertoo siitä, että ne aiheuttavat usein mittavia remontteja ja sotkevat arkea. Pahimmillaan palo voi vaatia myös ihmishenkiä. Vuodot ja palot ovat kuitenkin sellaisia, joita voimme varovaisuudella ja kiinteistöstä huolta pitämällä ehkäistä, sanoo LähiTapiola Kainuu-Koillismaan korvausjohtaja Jari Komulainen .

Finanssiala ry:n tilastojen mukaan vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 35 000 kotitalouksille tai yrityksille sattunutta vuotovahinkoa. Näistä noin kaksi kolmesta on korvattu kotivakuutuksesta, eli ne ovat sattuneet esimerkiksi kotona tai mökillä. Viime vuosina vakuutusyhtiöiden maksamat vuotovahinkokorvaukset ovat nousseet noin 170 miljoonaan euroon vuosittain.

- Yksi vuotojen riskiä lisäävä tekijä ovat vanheneva rakennuskanta ja putkistot. Näin talvea vasten onkin hyvä miettiä, kuinka esimerkiksi kodin tai mökin vesiputkia voi suojata pakkaselta.

LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan rakennusten vuotovahingot lisääntyvät tyypillisesti talven kylminä kuukausina. Pakkanen ja nopeat lämpötilan muutokset laittavat käyttö- ja viemäriputket koville. Vesivahinko voi aiheutua esimerkiksi jäätyneen putken halkeamisesta tai liitosten aukeamisesta. Usein putkirikko tapahtuu ja vuoto saa alkunsa, kun jää lämpölaajenee pakkasen lauhtuessa.

Kallistuneet sähkö- ja muut lämmityskustannukset saavat monet nyt miettimään lämmityksestä säästämistä. Siinä missä asuintilojen lämpötilan lasku muutamalla asteella on hyvä energiansäästökeino, suuremmissa lämpötilan laskuissa on hyvä muistaa myös vesivahingon riski.

- Jos yleensä lämpimänä pidetyn mökin tai varastorakennuksen jättää nyt talveksi kylmilleen, tulee katkaista rakennuksen vedet ja tyhjentää putkisto talveksi. Tämä ehkäisee jäätymisvahinkoja, jos mökillä ei käydä pitkään aikaan, Komulainen muistuttaa.

Erityistä huomioita kannattaa kotonakin kiinnittää ulkoseinän läheisyydessä oleviin putkiin. Rakennuksessa tulisi koko ajan pitää riittävä peruslämpö, jotta jäätymisiltä vältytään. Lämpimän ilman kiertoa sisätiloissa voi parantaa esimerkiksi pitämällä väliovia auki tai siirtämällä kalusteita seiniin koteloitujen putkien edestä.

- Vakuutuksesta korvataan kyllä äkillisen putkirikon aiheuttamia vesivahinkoja, mutta on hyvä muistaa, että vuodon sattuessa koti voi olla pitkään asuinkelvoton ja vaatia isoja remontteja. Siksi säästökohteita hakiessa kannattaa miettiä kokonaiskuvaa. Riittävä lämmitys ja ilmankierto ehkäisevät kotona niin putkirikkoja kuin kosteuden kertymistä.

  • Ilman päivittäistä valvontaa olevissa kiinteistöissä veden pääsulun voi sulkea joko piha-alueen sulkuventtiilistä tai katkaista oman vesijärjestelmän vesipumpun syöttövirta.

  • Seuraa erityisesti ulkoseinien läheisyyteen asennettujen putkistojen lämpötiloja säännöllisesti. Jos rakennuksen vesiä ei ole katkaistu, muista pitää yllä peruslämpöä. LähiTapiolan suojeluohjeen mukaan huonetiloissa tulisi olla vähintään 12 astetta lämmintä.

  • Lisää lämmityksen valvontaa pakkasten kiristyessä ja säädä tarvittaessa lämmitystä.

  • Jätä väliovet auki eri huonetiloihin lämmön tasaamiseksi mahdollisten yksittäisten patteri- tai sulakerikkojen varalle.

  • Jos putkistojen läheisyydessä on esimerkiksi erillinen varastotila, huolehdi sen lämpötilan riittävyydestä.

  • Muista pitää ulko-ovet kiinni.

  • Virtaava vesi jäätyy seisovaa vettä hitaammin. Kovien pakkasten aikana käyttövesiputkiston jäätymistä voi estää jättämällä vesi tiputtamaan hieman hanasta yön yli.

  • Jäätyneiden putkistojen sulatuksessa kannattaa turvautua alan ammattilaisten apuun, jotta ei satuta itseään tai aiheuta lisävahinkoja omalla toiminnallaan.

L ähiTapiol an teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 5.–26.1.2022 kaikkiaan 5 796 suomalaista. LähiTapiola Kainuu-Koillismaan toiminta-alueelta vastaajia oli 122. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Kainuu-Koillismaan alueella noin +/- 8,7 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:
Jari Komulainen, korvausjohtaja, LähiTapiola Kainuu-Koillismaa, p. 040 057 2987, jari.komulainen@lahitapiola.fi


Suomalaisissa kotitalouksissa eniten huolettavat vahingot

Lähde: Arjen katsaus -kysely 2022, LähiTapiola, Kantar TNS