<link rel="stylesheet" href="/cs/chat/stylesheets/lahitapiola-chat.css"/>
Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
LähiTapiola Loimi-Häme Turvallisuus 9.12.2021

LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueella palaa kymmenissä kodeissa vuosittain – ladattavien laitteiden riskit hyvä ymmärtää

Ruoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös kodin ladattaviin laitteisiin liittyy vuosittain useita vaaratilanteita. Vain noin puolessa kotitalouksissa on vaihdettu palovaroittimen paristo suositusten mukaan, selviää kyselystä.

Pelastustoimen tietoon tulee vuosittain noin 3 000 asuin- ja vapaa-ajanrakennusten palo- tai palovaaratilannetta. Näistä noin joka kolmas kehittyy rakennuspaloksi, joka tuhoaa laajemmin kiinteistöä tai irtaimistoa. Korona-aikana hälytysten määrässä on näkynyt pientä laskua.

- Koronavuosi 2020 oli poikkeuksellinen myös siinä suhteessa, että kotien palovahinkojen määrä väheni tilastojen valossa edeltävistä vuosista. Tämä näkyi myös meillä vakuutusyhtiössä, vaikka ihmiset viettivät paljon enemmän aikaa kotona. Yksi selitys tähän voi olla se, että vaikka vaaratilanteita ehkä sattui enemmän, ne saatettiin havaita nopeammin. Tällöin on mahdollista tehdä alkusammutus tai esimerkiksi havaita päälle unohtunut liesi tai silitysrauta riittävän ajoissa, sanoo liiketoimintajohtaja Marko Sinkkonen LähiTapiola Loimi-Hämeestä.

LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueen kunnissa palokunta on viime vuosina saanut hälytyksen useimmin Hämeenlinnan, Loimaan ja Valkeakosken alueilla syttyneistä asuin- ja vapaa-ajan rakennusten paloista. Myös Forssa nousee tilastoissa korkealle. Pelastustoimen tilastojen mukaan 14 kunnan alueella on viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut runsaat 200 asuinrakennusten paloa sekä 380 palovaaratilannetta.

- On toki tärkeää muistaa, vaikka palovahinkojen määrässä näkyisi pientä laskua, niissä menetetään edelleen vuosittain kymmeniä ihmishenkiä, sanoo Sinkkonen.

Pelastustoimen mukaan viime vuonna tulipaloissa menehtyi Suomessa 49 henkilöä, aivan kuten edeltävänä vuonna.

Ladattavien laitteiden riskit hyvä tiedostaa – akku voi turvota, kuumeta ja pahimmillaan syttyä


LähiTapiola korvaa kotivakuutuksesta vuosittain kymmenien miljoonien eurojen arvosta tulen, savun ja noen aiheuttamia palovahinkoja. Asuinrakennuksissa yleisimmät syttymissyyt ovat pelastustoimen mukaan ruoanlaitto sekä sähkölaitteista, koneista ja tulisijoista lähteneet palot. Ladattaviin laitteisiin liittyvät paloriskit näkyvät LähiTapiolan vahinkotilastoissa, mutta niiden aiheuttamia paloja on onneksi edelleen verrattain harvoin.

- Kodeissa käytetään yhä enemmän litiumioniakulla toimivia laitteita, kuten puhelimia, läppäreitä, älykelloja ja partakoneita. Pääosin laitteet toimivat turvallisesti, mutta on hyvä tiedostaa, että esimerkiksi vioittunut akku voi aiheuttaa palovaaran. Jos puhelin tai tabletti syttyy yöllä ladatessa palamaan, voi tilanne olla hengenvaarallinen, jos tuli pääsee leviämään esimerkiksi tekstiilien tai pöytäpinnan kautta, sanoo Sinkkonen.

Kova isku, kastuminen tai esimerkiksi korkea lämpötila saattavat käynnistää litiumioniakussa vikaprosessin, jossa se voi turvota, kuumeta, kärytä ja pahimmillaan syttyä. Myös esimerkiksi viallinen laturi tai liian korkea latausvirta saattavat aiheuttaa laitepalon.

- Tärkeää olisi, ettei viallisen laitteen käyttöä jatketa. Jos laite on esimerkiksi turvonnut, kuumenee ladatessa voimakkaasti tai pitää erikoista ääntä, ei se ole enää turvallinen, sanoo Sinkkonen.

Palovaroitin voi pelastaa – moni ei ole muistanut vaihtaa paristoa


Tulipalo tulee lopulta aina yllätyksenä, mutta tilanteisiin voi yrittää varautua. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä* tiedusteltiin, mitä paloturvallisuus- ja alkusammutusvälineitä löytyy suomalaisista kotitalouksista. LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueen asukkaista enemmistöllä (79 %) on sammutuspeite ja lähes puolella (45 %) myös käsisammutin.

Palovaroitin löytyy lähes joka kodissa. Noin 86 prosenttia vastaajista kertoo, että taloudessa on paristoilla toimiva ja pienellä osalla sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Paristolla toimivan palovaroittimen paristoa moni ei kuitenkaan ole vaihtanut pitkään aikaan.

- Myös palovaroitin on laite, joka ikääntyy ja jonka toimivuutta tulisi säännöllisesti testata. Lain mukaan meidän jokaisen kodista pitäisi löytyä riittävä määrä toimivia palovaroittimia, jotka tarvittaessa havaitsevat palon ja varoittavat asukkaita. Arjessa pientä laitetta katossa ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta palotilanteessa sen tarjoama lisäaika voi olla ratkaiseva pelastautumisen tai alkusammutuksen kannalta, sanoo Marko Sinkkonen.

Kyselyn mukaan paristokäyttöisen palovaroittimen pariston on vaihtanut alle vuoden sisään lähes kaksi kolmasosaa (63 %) LähiTapiola Loimi-Hämeen alueen asukkaista. Noin 35 prosentilla vaihdosta on vähintään vuosi tai tätä pidempi aika. Palovaroittimen paristo suositellaan vaihtamaan vuosittain. Palovaroittimen testausta taas suositellaan tätäkin useammin, jopa kerran kuukaudessa.

*LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen osallistui 4.–26.1.2021 kaikkiaan 5 539 suomalaista. LähiTapiola Loimi-Hämeen toiminta-alueelta vastaajia oli 311. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on koko maan tasolla noin +/- 1,3 prosenttiyksikköä ja LähiTapiola Idän alueella noin +/- 5,6 prosenttiyksikköä.

Näin voit ehkäistä ladattavien laitteiden paloriskejä

  • Pidä laitteista huolta. Käytä laitetta aina käyttöohjeen mukaan ja lataa vain sille tarkoitetulla, ehjällä laturilla. Varo kolhimasta akkua.

  • Älä käytä vaurioitunutta laitetta. Lopeta käyttö heti, jos laite alkaa merkittävästi kuumeta tai pullistua. Vaurioitunut litiumioniakku saattaa myös kärytä, vuotaa tai pitää erikoista ääntä.

  • Kiinnitä huomiota latauspaikkaan. Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa, jossa ympärillä ei ole syttymisherkkää materiaalia. Lataa vain tilassa, jossa on toimiva palovaroitin. Jos laite alkaa savuttaa tai syttyy, palovaroitin voi nopeasti havaita savun.

  • Riittävästi toimivia palovaroittimia. Lain mukaan asunnossa pitäisi olla palovaroitin jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Vaihda paristokäyttöisen palovaroittimen paristo vuosittain ja testaa toimivuutta säännöllisesti. Testaaminen onnistuu yleensä testinappia painamalla. Koko laite suositellaan uusimaan vähintään kymmenen vuoden välein.

  • Vesi jäähdyttää, jos laite syttyy palamaan. Jos laite on latauksessa, pyri heti irrottamaan se. Litiumioniakkupalon sammuttamisessa tehokkain tapa on runsas vesi tai vaahtosammutin. Ne viilentävät akun sisäistä reaktiota. Sammutuspeitettä tai esimerkiksi patakintaita voi käyttää kuuman laitteen siirtämiseen veteen tai ulos.

  • Hätätilanteessa hälytä apua numerosta 112 ja varoita muita. Jos alkusammutus ei ole mahdollista, poistu palavasta tilasta ja sulje ovet perässäsi.

  • Viallisen laitteen tai akun voi viedä myyjäliikkeeseen tai SER-kierrätykseen. Kysy vastaanottajilta tarvittaessa neuvoa.

Lähde: Pelastustoimen Pronto-onnettomuusjärjestelmä, kuntakohtainen erittely saatu Pelastusopistolta