POHJOINEN: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla arvostetaan erityisesti hyviä koulutusmahdollisuuksia, luontoa ja peruspalveluita
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan pohjois- ja keskipohjalaiset pitävät alueen tärkeimpinä elinvoimatekijöinä hyviä koulutusmahdollisuuksia, luonnon läheisyyttä sekä toimivia peruspalveluita. Elinvoimaisuuden kehittyminen alueella kuitenkin huolettaa ihmisiä jonkin verran.
Yli 60 prosenttia Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla asuvista on sitä mieltä, että alueen elinvoimaisuuden kehitys on vähintään jonkin verran huolestuttavaa. Työllisyystilanteen kehitys on yksi syy huoleen. Tiedot ilmenevät LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Vaikka elinvoimaisuuden kehittymisestä kannetaan huolta, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on ihmisten mielestä selkeitä elinvoimaisuutta ylläpitäviä tekijöitä. Kyselyn mukaan ihmisten mielestä parhaiten elinvoimaisuutta edistävät luonnon läheisyys, hyvät koulutusmahdollisuudet sekä hyvin toimivat peruspalvelut. Kyselyn valtakunnalliseen vastausjoukkoon verraten erityisesti hyvät koulutusmahdollisuudet erottuvat alueen vahvana elinvoimatekijänä.
- Laaja-alainen, laadukas yliopisto ja sen rinnalla vahva ammattikorkeakoulu ovat tekijöitä, jotka kasvattavat näkemystä hyvistä koulutusmahdollisuuksista. On hienoa, että Pohjoisen ihmiset osaavat arvostaa myös upeaa luontoa, joka on aina lähellä, iloitsee LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas.
Kohtuullisen tyytyväisiä pohjois- ja keskipohjalaiset ovat myös harrastusmahdollisuuksiin ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Sen sijaan vain pieni osa vastaajista pitää alueen hyvin toimivina elinvoimatekijöinä alueen houkuttelevuutta yritysten investoinneille, kohtuullista kunnallisverotusta ja asukkaiden tasapainoista ikärakennetta. Myös valtakunnallisessa tarkastelussa nämä kolme tekijää saivat vähiten mainintoja hyvin toteutuvina elinvoimatekijöinä.
Kaupungeissa korostuvat koulutus ja liikenneyhteydet, maaseudulla asuminen ja luonnonläheisyys
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan kysely osoittaa eroja kaupunkien ja maaseudun elinvoimatekijöissä valtakunnallisesti.
-Mitä kaupunkimaisempi ympäristö, sitä elinvoimaisemmaksi asuinkunta koetaan. Vahvimmat kaupungin hyväksi kallistuvat elinvoimaisuustekijät ovat hyvät koulutusmahdollisuudet ja liikenneyhteydet. Myös työtilanne ja sitä selittävä yritysten investoinnit koetaan selvästi kaupungin eduksi suhteessa maaseutuun, Nummiaro sanoo.
Sen sijaan peruspalveluissa ja terveydenhuollossa tilanne on Nummiaron mukaan huomattavasti tasaisempi, mutta niissäkin kaupunkiympäristö selviytyy voittajana.
-Kyselyn perusteella maaseudulla on kaksi selkeää elinvoimaisuus- ja vetovoimatekijää: kohtuuhintainen asuminen ja luonnonläheisyys. Elinvoimaisilla alueilla asuntojen arvonkehitys koetaan aika hyvin turvatuksi, mutta kääntöpuolena asuntohinnat mielletään korkeiksi, mikä muodostuu taakaksi ensiasunnon ostajille tai isompaan asuntoon vaihtaville. Maaseudun etuna onkin edellisempi asuminen tai isommat neliöt. Etätyön koronaloikka tarkoittaa työn, joka siis on kaupungin vetovoimatekijä, paikkasidonnaisuuden pienentymistä, mikä voi samalla myös nostaa edullisen asumisen ja luonnonläheisyyden painottamista asumispäätöksissä, Nummiaro kertoo.