Voivatko Fedin ja EKP:n korkopolut erkaantua?

Markkinoiden odotukset Fedin ja Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskuista ovat alkuvuonna lykkääntyneet ja maltillistuneet. Ohjauskorkojen odotetaan nyt pysyvän korkeampina pidempään. Fedin odotetaan laskevan korkoa loppuvuonna, mutta riskinä on inflaation kiihtyminen uudelleen, mikä voisi johtaa jopa tilanteeseen, jossa korkoa joudutaan nostamaan. EKP:lta odotetaan koronlaskua kesäkuussa, mutta sen jälkeen tilanne on taas epävarma.

Kelluvien valuuttakurssien ja vapaiden pääomaliikkeiden maailmassa keskuspankit joutuvat seuraamaan toistensa päätöksiä. Euroaikana Fed on toiminut usein ensin ja EKP on seurannut perässä. Finanssikriisin jälkeen korkopolut ovat toisinaan myös erkaantuneet. Merkittävin poikkeama tapahtui vuosina 2016–2019, jolloin EKP laski ohjauskoron nollaan, kun taas samaan aikaan Fed aloitti koronnostojen sarjan.

Sitä edeltävät poikkeamat tapahtuivat kesällä 2008 ja keväällä 2011. Näillä jaksoilla EKP nosti korkoa tilanteessa, jossa Fed oli jo keventämässä omaa rahapolitiikkaansa. Molemmilla kerroilla EKP palasi nopeasti Fedin viitoittamalle tielle. Historiassa keskuspankit ovat liikkuneet Fedin johdolla samaan suuntaan. Voisiko korkopolkujen erkaantuminen tällä kertaa ja tässä tilanteessa olla mahdollista?

Yhdysvaltain talous on toistuvasti yllättänyt vahvuudellaan, ja inflaatio on alkuvuonna kiihtynyt uudelleen. Euroalueen elpyminen on maltillisempaa ja inflaatio on vuoroltaan hidastumassa. Yhdysvaltain inflaation taustalla ovat finanssipolitiikan tukipaketit ja vajeisiin liittyvät huolet. Euroalueella inflaatiopaineet tulevat enemmän raaka-aineiden hintojen noususta. Euroalueen heikommat kasvunäkymät ja hidastuva inflaatio puoltavat EKP:n koronlaskua ennen Fediä.

Keskuspankkien korkopäätöksiin vaikuttavat myös niiden tavoitteet. EKP tavoittelee hintavakautta, kun taas Fedin tavoitteena on hintavakauden lisäksi myös täystyöllisyys, jolloin talouden perustekijöillä on päätöksenteossa suurempi paino. Yhdysvaltain talouden vahvuus puoltaa Fedin osalta aikalisää, mikä vaikuttaa myös EKP:n vaihtoehtoihin.

Euron heikkeneminen ja raaka-aineiden hintojen nousu kiihdyttävät inflaatiota euroalueella. Esimerkiksi euron heikkeneminen pariteettiin (1:1) dollaria vastaan, ja öljyn hinnan nousu 100 dollariin olisi hankala yhdistelmä koronlaskuille. Euron heikkeneminen ja raaka-aineiden hintojen nousu puoltavat EKP:n hitaampaa etenemistä.

EKP:n edustajien kommenteissa korostetaan, että päätökset tehdään aina euroalueen lähtökohdista käsin. Tämä pitää paikkansa, mutta samalla on hyvä muistaa, että talouksien ja markkinoiden keskinäisriippuvuuksien vuoksi Fedin rahapolitiikan muutokset tuntuvat kaikkialla maailmassa. Lisäksi dollari globaalina ykkösreservivaluuttana takaa Fedille johtavan aseman keskuspankkina ja sallii Yhdysvalloille muita suuremmat vajeet.

EKP:n näkökulmasta nykyinen tilanne on haastava. Kireä rahapolitiikka jarruttaa talouden elpymistä, mutta inflaatiopaineet tulevat valtaosin euroalueen ulkopuolelta. Geopoliittisten jännitteiden kasvu Lähi-idässä voi nostaa raaka-aineiden hintoja ja Fedin koronlaskujen lykkääntyminen voi heikentää euroa. Lisäksi kauppasodat voivat kasvattaa inflaatiopaineita molemmilla mantereilla.

Pidemmällä aikavälillä vihreän siirtymän investointitarpeet, väestön ikääntyminen ja deglobalisaatio vauhdittavat inflaatiota. Toisaalta teknologiset innovaatiot toimivat tehokkaana vastavoimana inflatorisille voimille. Rakenteellisten tekijöiden huomioiminen voi johtaa lopulta hintavakauden uudelleenmäärittelyyn, jolloin 2,5–3 prosenttia saattaa olla keskuspankkien uusi 2 prosenttia.

EKP:n ja Fedin korkopolut voivat siis lyhyellä aikavälillä poiketa toisistaan, mutta pidemmällä aikavälillä Fed johtavana keskuspankkina määrittelee teollisuusmaiden rahapolitiikan suunnan. Vaikka EKP:n koronlasku näyttää kesäkuussa todennäköiseltä, jatko riippuu Fedin päätöksistä, maailmantalouden kasvu- ja inflaationäkymistä sekä uusista mahdollisista shokeista.

Jari Järvinen

pääekonomisti ja johtaja

LähiTapiola Varainhoito Oy

^{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}