Vastuullisen sijoittamisen mahdollisuudet ja haasteet kehittyvillä markkinoilla

Kestävän rahoituksen sääntelyssä Eurooppa on selvässä johdossa. Sääntelykehikkojen alueellinen vaihtelu luo haasteita vastuullistekijöitä huomioivalle sijoittajalle erityisesti kehittyvillä markkinoilla, jossa esimerkiksi sääntelyn mukaiset raportointivaatimukset vaihtelevat maittain – tai vaatimuksia ei juuri ole määritelty. Lainsäädäntö ei siis tuo kehittyneiden maiden vahvuista ohjausta yhtiöille vastuullisuudessa. Lisäksi kehittyvien maiden matala tulotaso osaltaan heikentää vastuullisuuden merkitystä paikallisten yritysten päätöksenteossa.

Kestävyyden toteuttamisessa on omat haasteensa, kuten yritysten toimintakulttuurien, lainsäädännön ja viranomaissääntelyn tunteminen. Käytäntöjä on hyvin monenlaisia. Myös kielet tuovat omat haasteensa, vaikka englanti on yleisessä käytössä ja kielen kääntäminen on aiempaa helpompaa.

Kestävyyteen liittyvää dataa on kuitenkin saatavilla yhä useammista sijoituskohteista myös kaukaisemmilla vähemmän kehittyneillä markkinoilla. Erityisesti yritysten aiheuttamien päästöjen raportointi on lisääntynyt viime vuosina. Taustalla on osittain sijoittajien luoma paine vastuullisuuden huomioimiselle liiketoiminnassa ja vastuullisuusdatan julkaisulle.

Kehittyvien talouksien merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on oleellinen ja vaikuttamispotentiaali on globaalisti hyvin merkittävä. Nyt tehtävät investointipäätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Mikäli kehittyvät taloudet pystyisivät nostamaan elintasoaan kestävämmin kuin länsimaat viime vuosikymmeninä, olisi positiivisempi skenaario ilmastonmuutoksen osalta vielä mahdollinen.

Esimerkiksi kehittyvien talouksien energiantuotannossa on merkittävä päästövähennyspotentiaali. Kiina tukeutuu vielä suurelta osin fossiilisiin energianlähteisiin, vaikka samaan aikaan kehittääkin vauhdilla uusiutuvan energian ratkaisuja. Kestävä kehitys ja uusiutuva energia on määritelty Kiinan talouden kasvuajureiksi tulevina vuosikymmeninä, ja Kiina onkin jo saavuttanut johtavan aseman muun muassa aurinkoenergiassa, sähköautojen tuotannossa ja akkuteknologian kehityksessä.

Kestävyystekijät huomioidaan yhdistelemällä eri vastuullisuusnäkökulmia ja hyödyntämällä eri ESG-datalähteitä.

Kvantitatiivisessa salkunhoidossa datapohjainen lähestymistapa vastuullisuuteen on luonteva valinta ja lähestymistapa ratkaisee edellä kuvattuja haasteita suhteellisen hyvin.

Datapohjaisuuden ohella rahastoissa toteutetaan monitahoista lähestymistapaa kestävyyteen. Yhdellä indikaattorilla ei pystytä kattamaan kaikkia vastuullisuusnäkökulmia, mutta eri datoja ja vastuullisuuselementtejä yhdistelemällä päästään jo parempaan lopputulokseen.

Kvantitatiivisissa sijoituksissa kestävyyden periaatteiden toteuttamisen tärkeimpiä prosesseja ovat poissulut, kestävyysriskien huomiointi sijoituspäätöksissä sekä mahdollisten merkittävien haittavaikutusten tunnistaminen ja huomiointi sijoituspäätöksissä.

LähiTapiolan verkkosivuilla julkaistussa poissulkutaulukossa on esitelty rahastojen poissulkuperiaatteet, jotka noudattavat osakevalinnan yleisiä linjauksia. Kasvihuonekaasujen päästöihin perustuvat poissulut toteutetaan jaottelemalla yhtiöt dataan perustuen eri päästöluokkiin ja analysoimalla korkeapäästöisiä yhtiöitä tarkemmin useisiin eri päästöihin ja muihin kestävyysnäkökulmiin liittyviin kriteereihin perustuen.

Kvantitatiivisissa sijoituksissa hyödynnetään sijoituskohteiden kestävyyden ja kestävyysriskien arvioinnissa ulkopuolisen palveluntarjoajan ESG-luokitusta. ESG-luokituksen lähtökohtana on yhtiön toimialalle merkityksellisten pitkän aikavälin ESG-riskien sietokyvyn ja hallinnan arviointi.

Lisäksi yritysten mahdollisia merkittäviä haittavaikutuksia analysoidaan hyödyntämällä erilaisia ESG-dataan perustuvia indikaattoreita, kuten pääasiallisia haitallisia kestävyysvaikutuksia kuvaavia indikaattoreita, ESG-rikkomusindikaattoreita sekä ESG-riskien hallinnan tasoa kuvaavia mittareita. Näiden indikaattoreiden avulla pyritään tunnistamaan ja poissulkemaan merkittävää haittaa aiheuttavat yhtiöt.

Rahastot osallistuvat normipohjaiseen ja temaattiseen vaikuttamiseen hyödyntäen Institutional Shareholder Services -yhtiön (ISS) ESG:n vaikuttamispalveluita. Teemat liittyvät sijoituksellisesti sekä systeemisesti merkittäviin kestävyysteemoihin, kuten ilmastonmuutos tai biodiversiteetti.

LähiTapiola Varainhoito hyödyntää yhtiökokouksien äänestyksissä ISS-äänestysalustaa ja -analyysia eurooppalaisen keskinäisen yhteistyökumppanin välityksellä. Äänestyspolitiikka perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin hyvän hallintotavan parhaisiin käytäntöihin ja suosituksiin. Lisäksi äänestyspolitiikassa huomioidaan kansallisen lainsäädännön, sääntelyn ja markkinastandardien erikoispiirteitä. LähiTapiola Kehittynyt Aasia -rahastossa äänestyskäytäntö on toiminnassa ja LähiTapiola Kehittyvät Markkinat -rahastossa (nimi 29.2.2024 asti Seligson & Co Kehittyvät Markkinat) suunniteltu käyttöönottovuosi on 2025.

Perttu Hytönen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito

^{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}