Sijoittaja – väistä jälkiviisauden ansa

Olisi pitänyt ostaa pohjilla. Kyllä laskumarkkinan olisi pystynyt ennakoimaan. Osakemarkkinoiden romahdus oli selvästi nähtävissä ennakoivista riski-indikaattoreista. Miksi en reagoinut nopeammin markkinaliikkeeseen?

Kaikki tuttuja lausahduksia useimmille sijoitusmarkkinoita seuraaville.

Tällainen markkinoiden tulkinta ja sijoituspäätösten jälkikäteisarviointi - markkinaliikkeiden jo tapahduttua - on yleistä puuhaa sijoittajien keskuudessa. Ilmiötä kutsutaan sijoittajan jälkiviisaudeksi tai arkisemmin jälkitreidaukseksi.

Jälkiviisaus on taipumus nähdä tapahtumat jälkikäteen katsottuna ennustettavampina mitä ne todellisuudessa olivat. Se on kognitiivinen harha, jossa tyypillisesti unohdetaan ennen tapahtumaa vallinnut epävarmuus. Tapahtumien uskotaan jälkikäteen olleen ilmiselviä ja väistämättömiä.

Viimeaikaiset markkinaliikkeet tarjoavat tästä ajankohtaisen esimerkin: heinäkuun loppupuolen markkinahermoilu ja hieman odotuksia heikommat talousluvut saatetaan jälkikäteen tulkita ennusmerkeiksi elokuun alun jyrkästä markkinapudotuksesta. Todellisuudessa markkinan ennusmerkit olivat hyvin epävarmoja ja ne olisi voitu tulkita myös potentiaalisiksi ostopaikoiksi.

Jälkiviisaus voi parhaimmillaan olla viihdyttävää ja tarjota sijoittajalle historiaan perustuvia arvokkaita opetuksia, mutta pahimmillaan se voi vaikuttaa haitallisesti sijoittajan päätöksentekoprosessiin.

Jälkiviisaus voi johtaa liialliseen itsevarmuuteen ja vääristyneeseen käsitykseen menneistä sijoituspäätöksistä. Se voi saada sijoittajan uskomaan, että onnistuneet tulokset johtuivat omista taidoista eikä sattumasta, tai että heikko lopputulos oli ilmiselvästi huonon päätöksenteon seurausta. Päätösten laatua ei voi suoraan päätellä pelkän lopputuloksen perusteella.

Jälkiviisaus voi myös johtaa heikompaan päätöksentekoon tulevaisuudessa; historiassa hyvin toimineet ennusmerkit eivät ennusta yhtä tehokkaasti tulevia markkinaliikkeitä.

Hyvä esimerkki jälkiviisauden harhasta on sijoittajan liiallinen luottamus erilaisiin teknisiin indikaattoreihin. Erilaiset kaavat ja säännönmukaisuudet markkinoiden kehityksessä ovat useimmiten ilmeisiä vasta jälkikäteen. Ajantasaisesti toteutettuna monen teknisen sijoitusstrategian tuottopotentiaali on huomattavasti heikompi kuin jälkikäteen tehty analyysi antaisi ymmärtää.

Sijoituspäätökset ja perustelut voi vaikka dokumentoida päätösten tekovaiheessa, mikä auttaa tarkastelemaan päätösprosessia ilman jälkiviisauden aiheuttamia vääristymiä. Eri näkemysten, skenaarioiden ja mallien tarkasteleminen päätösprosessissa auttaa pienentämään jälkiviisauden harhaa ja onnistumisen arviointia.

Tulevaisuuden ennustamisen sijaan kannattaa keskittyä sijoitusperiaatteiden ja -prosessin kehittämiseen. Sijoittamisen epävarmuutta pystyy paremmin hallitsemaan suunnitelmallisella riskien hajauttamisella kuin jatkuvalla markkinaliikkeiden ennustamisella.

Perttu Hytönen

salkunhoitaja

LähiTapiola Varainhoito

_{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}