Sijoittaja – näin hyödyt huomioimalla megatrendit sijoitusstrategiassasi

Talousuutisoinnissa huomio kohdistuu usein lyhyen aikavälin kasvunäkymiin ja sijoitusmarkkinoiden tapahtumiin eli what’s hot and what’s not juuri tällä hetkellä.

Pitkän aikavälin kasvunäkymien ja sitä kautta sijoitusten tuottopotentiaalin kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, mitä tapahtuu tuottavuudessa eli tarjontatekijöissä. Tarjontatekijöihin vaikuttavia muuttujia kutsutaan yleensä megatrendeiksi.

Parin viime vuosikymmenen aikana merkittävin megatrendi on ollut globalisaatio. Se on muuttanut yritysten toimintaympäristöä ja kasvumahdollisuuksia ehkä voimakkaimmin kuin mikään muu tekijä.

Megatrendit synnyttävät uusia toimialoja, hävittävät vanhoja ja tätä kautta vaikuttavat sijoitusympäristöön ja tuottopotentiaaliin. Globalisaation lisäksi käynnissä on kolme muutakin merkittävää megatrendiä, joilla on eri vaikutuskanavia pitkän aikavälin talouskasvuun. Ne koskevat niin yrityksiä, kuluttajia, mutta myös julkista sektoria.

Talouden suhteen ensimmäinen haaste on ymmärtää niiden vaikutusten aikajänne ja eriaikaisuus. Osa vaikutuksista painottuu enemmän sijoituskohdevalintoihin, osa kokonaisallokaatioon ja osa riskienhallintaan. Yhteistä megatrendeillä kuitenkin on se, että vaikutukset kasvuun ja tuotto-odotuksiin ovat samansuuntaisia, mutta oleellisiakin eroja löytyy, esimerkiksi alueellisten vaikutusten osalta.

Teknologia on hyvä esimerkki megatrendien vaikutuksesta. Mikropiirien kehitys 1960-ja 70-luvuilla mahdollisti tietokoneiden muuttumisen tehokkaiksi toimistotyökaluiksi. Kapasiteetin kasvettua ohjelmistojen käytettävyys laajeni luoden uusia myös kommunikointimahdollisuuksia matkapuhelimista internetiin ja alustatalouteen. Muista megatrendeistä poiketen teknologia aiheuttaa ehkä nopeinta ja jatkuvaa rakennemuutosta.

Teknologinen kehitys tarjoaa megatrendeistä eniten sijoituskohdemahdollisuuksia, vaikka sillä on myös merkittäviä vaikutuksia kokonaisallokaatioon. Toiminta- ja tuotantotavat muuttuvat sekä teollisuudessa että palveluissa. Uudet teknologiat johtavat epälineaarisiin muutoksiin ja luovat arvoa, mikä tarjoaa ylituottomahdollisuuksia. Lisäksi investoinnit ovat tärkeä tuottavuuskasvun lähde.

Teknologinen kehitys synnyttää jännitteitä ja regulaatiomuutokset voivat vaikuttaa keskeisesti poliittisiin voimasuhteisiin ja yritysten toimintaan. Maantieteelliset erot saattavat tällöin olla merkittäviä. Eurooppa on jäänyt selvästi jälkeen teknologisessa kehityksessä, kun taas USA ja Kiina kisaavat sen herruudesta.

Työikäisen väestön osuudella on ymmärrettävä yhteys talouskasvuun, joka syntyy työn tuottavuudesta ja tehdystä työpanoksesta. Usein puhutaankin demograafisesta osingosta, eli mitä suurempi työikäisten osuus väestöstä sitä voimakkaampaa on talouskasvu.

Väestönrakenteessatapahtuvat muutokset ovat enemmän kokonaisallokaatiokysymys. Ikääntyminen vaikuttaa säästämisasteeseen, työn tarjontaan ja huoltosuhteeseen. Nämä yhdessä voivat hidastaa talouskasvua sekä syventää talouden alijäämää.

Alhaisen talouskasvun ympäristössä on todennäköisempää, että inflaatiokehitys pysyy vaimeana, mikä heijastuu pitkiin korkotasoihin ja tätä kautta kaikkien omaisuuslajien tuotto-odotuksiin. Sijoitussalkun tuottotavoitteiden ylläpitäminenkin tarkoittaisi riskinoton nostamista sekä uusien korkosijoituksia korvaavien sijoitusvaihtoehtojen lisäämistä, jolla saattaisi olla vaikutusta myös likviditeettiin.

Kolmaspitkän aikavälin globaali megatrendi on ilmastonmuutos. Maapallon keskilämpötilan nousulla ja sääolojen vaihtelevuudelle on useita taloudellisia vaikutuksia. Epätoivotulla ilmastonmuutoksella on negatiivisia vaikutuksia (fyysiset riskit) kokonaistuotantoon, tuottavuuteen ja työllisyyteen. Lisäksi ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, mutta kehittyneiden talouksien on helpompi sopeutua ilmastonmuutokseen resurssiensa ansiosta.

Ilmastonmuutokseen varautumista ja torjuntaa voidaan pitää riskienhallinnallisena päätösmuuttujana. Fyysisten riskien lisäksi sijoitusmarkkinoille kohdistuu myös niin sanottuja transitioriskejä sääntelyn, verotuksen, mutta myös mainehaittojen muodossa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintaminen on keskeisessä asemassa, koska perinteiset mittarit, kuten BKT huomioi heikosti ilmastonmuutokseen liittyvät negatiiviset ulkoisvaikutukset.

Ulkoisvaikutukset voivat olla huomattavia ja usein sekoittuvat keskustelussa ilmastonmuutoksen suoriin talousvaikutuksiin. Apuna voisi olla erilaiset skenaarioanalyysit, joilla arvioidaan omaisuusluokkien herkkyyksiä eri ilmastonmuutos skenaarioille. Tällöin laadullisten tekijöiden huomioimista on korostettava. Taloudet pyrkivät sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja rahoitusmarkkinat hinnoittelemaan etukäteen odotuksia.

Kehitystä vauhdittaa myös lainsäädäntö, jolla ohjataan rahoitusmarkkinat edistämään ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Tätä kautta synnytetään myös sijoitusmahdollisuuksia uusiutuvan energian, liikenteen sähköistäminen, energiatehokkuuden ja kiertotalouden kehittymisen myötä.

Sijoittajilla on taipumus keskittyä liiaksi lyhyen aikavälin markkinaolosuhteisiin, jolloin odotukset taktiseen allokaatioon kasvavat tai pahimmassa tapauksessa strategisesta allokaatiovalinnasta tulee ”taktisluonteinen”.

Perinteinen sijoitussalkun optimointi ei huomioi sijoitusympäristössä tapahtuvia rakenteellisia ja odottamattomia muutoksia, jolloin tuotto-odotus saattaa dominoida päätöksenteossa.

Yksi ratkaisu voisi olla multi-periodi-mallinnus, jossa pystytään paremmin huomioimaan myös megatrendien aiheuttamat muutokset sijoitusympäristössä. Lyhytkestoisilta markkinamuutoksilta ei tietenkään voida sulkea silmiä, sillä ne saattavat myös vahvistaa ja kiihdyttää olemassa olevia pitkän aikavälin trendejä.

Jyrki Mäkelä

johtaja

LähiTapiola Varainhoito Oy

^{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}