Outi VänniTalous16.1.2025Onko rahahäpeästä hyötyä?Tunteet ohjaavat toimintaamme myös talousasioissa, ja yksi yleinen rahaan liittyvä tunne on häpeä. Parhaassa tapauksessa tunteet voi kääntää muutoksen voimavaraksi, pohtii LähiTapiola Varainhoidon johtaja Outi Vänni.

Jopa 33 prosenttia ihmisistä on kokenut häpeää omasta taloudenhallinnastaan tai rahankäytöstään, kertoo LähiTapiolan Arjen katsaus -tutkimus.Häpeän syy vaihtelee. Häpeää tunteneista vastaajista 27 prosenttia on hävennyt sitä, että rahat eivät riitä seuraavaan palkkapäivään asti. Tätäkin yleisempi häpeän aihe on se, ettei saa säästettyä riittävästi rahaa (39 %).Talousasiat tulevat tunteisiin ja tunteet talousasioihinRaha ja sen käyttö vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin. Yleinen häpeän aihe on se, ettei pysty elämään samalla tasolla kuin lähipiiri tai ystävät. Laskujen laiminlyönti tai rahan lainaaminen läheisiltä aiheuttaa useille ihmisille häpeää. Myös taloustaitojen puute, rahankäytön suunnittelemattomuus ja hetken mielijohteiden toteuttaminen ovat monelle häpeän lähteitä.Tunteet kuuluvat elämään ja ne ohjaavat toimintaamme myös talousasioissa, vaikka emme aina haluaisi sitä edes itsellemme myöntää. Muita rahaan liittyviä tunteita ovat myös sijoittamisen yhteydessä usein mainitut ahneus ja pelko. Rahaan ja sijoittamiseen liittyviä tunteita on käsitelty webinaarissamme Järki ja tunteet sijoittamisessa.Vertailun sijaan suunnitteluaHäpeän tunne kumpuaa usein vertailusta muihin ihmisiin tai yhteiskunnassa vallitseviin odotuksiin ja normeihin. Ahdistusta tai kiusallisia tilanteita voi aiheuttaa myös puhumattomuus. Kun rahasta ei puhuta, voi arvio muiden tilanteesta perustua luuloon.Negatiiviset tunteet, kuten häpeäminen, kuluttavat ihmisen resursseja. Häpeilyn ja vertailun sijaan resurssit kannattaisi suunnata omaan toimintaan. Omasta taloudesta saa paremman otteen, kun tietää, mihin rahat oikein kuluvat. Tässä auttaa Penno.fi. Menojen luokitteleminen välttämättömiin, tarpeellisiin ja turhiin, auttaa saamaan realistisen kuvan omasta taloudesta ja todellisesta liikkumavarasta. Luopumalla turhasta, voi saada rahaa säästöön ja näin parantaa oman talouden iskunkestävyyttä.Arjen katsausta lukiessani aloin pohtimaan myös omaa rahasuhdettani. Häpeää muistan kyllä tunteneeni, mutta viime aikoina se liittyy usein ympäristövaikutuksiltaan kuormittaviksi tai muuten vähemmän vastuullisiksi luokittelemiini valintoihin. Luulen, että kokemani tunteet auttavat minua tekemään vastuullisempia ja viisaampia valintoja arjessa. Toivottavasti muutkin häpeilijät voivat kääntää tunteensa muutoksen voimavaraksi. Konkreettinen teko voisi olla vaikka Pennon käyttöönottaminen._{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}

Näkökulmia

Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Katso lisää näkökulmia