Siirry suoraan sisältöönSiirry suoraan alatunnisteeseen
HenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
FI
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
AjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
EtusivuUutishuoneAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmiaLähiTapiola-ryhmäYhtiöryhmätietoaYhtiötToiminnan tarkoitusLähiTapiola-ryhmän raportitKumppanuudet ja yhteistyöTöihin meilleLähiTapiola työnantajanaYrittäjänä LähiTapiolassaOpiskelijalleAvoimet työpaikatVastuullisuusVastuullisuus LähiTapiolassaYhteiskuntasuhteetKumppanuudet ja lahjoituksetHenkilöasiakkaatYritysasiakkaatMaatila-asiakkaatTietoa LähiTapiolasta
UutishuoneLähiTapiola-ryhmäTöihin meilleVastuullisuus
NäkökulmiaAjankohtaistaYhtiöt tiedottavatNäkökulmia
Sari Aalto-Matturi ja Pasi HaaralaTerveys11.4.2025Nuorten mielenterveyskriisi koskee koko yhteiskuntaaAikuiset tarvitsevat parempia välineitä lasten ja nuorten pahoinvoinnin kohtaamiseen, kirjoittavat Sari Aalto-Matturi ja Pasi Haarala.
MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala
Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 20–25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä.Nuorten avun tarve on kasvanut, eivätkä palvelut pysty tarpeeseen vastaamaan. Sekasin-chatissa käytiin viime vuonna lähes 40 000 keskustelua, joissa nuoret hakivat apua pahaan oloonsa. Etenkin tarve saada tukea arjessa jaksamiseen on kasvanut. Joka kymmenennessä keskustelussa aiheena oli itsetuhoisuus. Yhteydenottoja Sekasin-chattiin tuli yhteensä yli 150 000.LähiTapiolan tuoreen Arjen Katsaus -kyselytutkimuksen mukaan yli kolmasosalla (36 %) suomalaisista on lähipiirissään nuori, jolla on tarvetta tukeen mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) suomalaisesta kertoo myös kantaneensa huolta siitä, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyteen liittyvissä haasteissa.Vakuutusyhtiön arjessa näkyy, että mielenterveys on paitsi henkilökohtainen myös yhteiskunnallinen kysymys. Vakuutushakemuksissa ilmoitettujen mielenterveyden ongelmien määrä on kasvanut jamielenterveyden häiriöiden vaikutusta vakuutusten saantiin joudutaan arvioimaan yhä useammin.Suomessa menetettiin viime vuonna lähes kuusi miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä, ja OECD arvioi jo vuonna 2018, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle noin 11 miljardia euroa vuosittain. Alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on sen jälkeen kasvanut.Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat niin yleisiä, että voidaan perustellusti puhua mielenterveyskriisistä. Hoitamattomana sen hintalappu kansantaloudelle on todella korkea. Siksi ratkaisuja on etsittävä yhteistyössä paitsi julkisen sektorin ja järjestöjen myös yritysten kanssa.Olennaista on, että lasten ja nuorten paha olo huomataan ja siihen puututaan mahdollisimman varhain, jotta ongelmat eivät pääse pitkittymään ja vaikeutumaan. Siksi apua pitäisi olla helposti ja riittävästi tarjolla lasten ja nuorten arkiympäristössä kuten koulussa ja harrastusten parissa. Kaikkien lasten ja nuorten pitäisi saada aikuisten tuella opetella myös keinoja, jotka vahvistavat mielenterveyttä ja auttavat kestämään vastoinkäymisiä. Se edellyttää, että nuorten lähellä olevilla aikuisilla itsellään on mielenterveystaitoja.Sote-järjestöissä tehdään tehokasta ongelmia ehkäisevää työtä, mikä vähentää myös julkisten palvelujen tarvetta. Järjestöjen kyky tarjota nykytasoista tukea myös tulevaisuudessa on valtion rahoituksen supistuessa kuitenkin epävarmaa.Nuorten mielenterveyskriisi on suomalaiselle yhteiskunnalle valtava haaste, jota on mahdotonta ratkaista ilman, että aikuisia autetaan tukemaan nuoria. Aikuiset tarvitsevat parempia välineitä lasten ja nuorten pahoinvoinnin kohtaamiseen. Järjestöt pystyvät sekä auttamaan nuoria että kouluttamaan ja tukemaan aikuisia. Edellytyksenä on, että järjestöillä on siihen riittävä rahoitus. Sen varmistamisessa myös yrityksillä on tärkeä rooli.Sari Aalto-Matturi
toiminnanjohtaja, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Pasi Haarala
toimitusjohtaja, LähiTapiola Henkiyhtiö
Lue myös:
Terveys15.10.2024Kysely: Huoli rekisterimerkinnästä nostaa nuorten kynnystä hakea apua mielenterveyden ongelmiinMoni jää vaille apua mielenterveyden ongelmiin taloudellisista syistä tai siksi että palveluja ei ole saatavilla. Alle 25-vuotiaiden joukossa korostuu huoli rekisterimerkinnästä ja sen vaikutuksista.Terveys27.5.2022LähiTapiola-ryhmän asiakaslupaukset mielenterveyden häiriöihin ja vakuuttamiseen liittyenLue viisi lupausta asiakkaillemme mielenterveyden häiriöihin ja vakuuttamiseen liittyen.Veera LammiTerveys8.1.2025Vakuutusyhtiön pelko ei saa estää hakemasta apua mielenterveyden häiriöihinUseimmat mielenterveyden häiriöt eivät estä vakuuttamista, kirjoittaa LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi.
Katso lisää näkökulmia
UutishuoneNäkökulmiaNuorten mielenterveyskriisi koskee koko yhteiskuntaaHaluatko silti vaihtaa kielen?KylläEn