Alvar EnalaTalous10.11.2024Muuttuva sääntely ja kestävyysdata: Miten Eurooppa muokkaa kestävän rahoituksen pelisääntöjä?Miten kestävän rahoituksen sääntely kehittyy Euroopassa? Miten muuttuva toimintaympäristö ja sääntely vaikuttavat kestävyysdataan ja -raportointiin? LähiTapiola Varainhoidon tuotepäällikkö Alvar Enala kävi lokakuisessa Lontoossa selvittämässä asiaa ja pohtii blogissaan oppejaan.

Osallistuin lokakuussa Lontoossa järjestettyyn ”SFR Europe: ESG Regulation, Data and TCFD Reporting” -seminaariin, jossa käsiteltiin Euroopan kestävän rahoituksen toimintaympäristön ja sääntelyn kehitystä. Tapahtuman ytimessä olivat paneelikeskustelut, joissa alan huippuasiantuntijat eri puolilta Eurooppaa jakoivat näkemyksiään ESG-sääntelyn, -datan ja -raportoinnin vaikutuksista sijoitusliiketoimintaan, mikä oli erityisen ajankohtaista viimeaikaisten sääntelymuutosten vuoksi. Seminaari alkoi puheenjohtajan lyhyellä puheenvuorolla, jossa Baringsin Compliance-neuvonnan johtaja Altaf Cassam korosti läpinäkyvyyden merkitystä sijoituspäätöksissä sekä raportointikehikkojen roolia viherpesun ehkäisyssä ja kestäviin hankkeisiin suuntautuvan rahoituksen houkuttelemisessa. Kestävyystekijät osana arvonluontiprosessiaAamupäivän ensimmäisessä paneelissa käytiin keskustelua listaamattomien sijoitusten ja yksityisten markkinoiden roolista kestävyyden edistämisessä. Tämä osio oli erityisen kiinnostava, sillä pääomasijoituksissa ESG-integraatio tarjoaa merkittäviä ja konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttavuuteen (impact). Paneelissa keskusteltiin laajasti eri pääomasijoitusluokkien kestävyystekijöistä. Erityisesti mieleen jäivät keskustelut siitä, miten sijoitusten kestävyystavoitteet vaikuttavat sijoituskohdevalintaan ja miten kestävyysriskit tulisi huomioida listaamattomien sijoitusten due diligence -prosesseissa. Paneeli pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että kestävyystekijöiden edistäminen on yhdistettävä vahvasti sijoitusten arvonluontiin. Jos näin ei tehdä, kasvaa riski siitä, että sijoitusten kestävyystekijät eivät herätä päättäjien huomiota eivätkä ne täten pääse mukaan johdon päätöksentekoprosesseihin. Yksi päivän kiinnostavimmista aiheista oli paneelikeskustelu siitä, kuinka kestävän sijoittamisen yhteydessä tulisi painottaa datan analysointimenetelmiä vähintään yhtä paljon kuin itse datan lopputuloksia. Keskustelussa pohdittiin, kuinka hyödyntää kestävyysdataa tehokkaasti ja miten valita parhaat käytänteet analyysimenetelmien suhteen. Paneelin asiantuntijat vaikuttivat olevan hyvin sirpaloituneita käytettävien menetelmien suhteen, ja tuntui, että jokaisella toimijalla oli käytössään omanlaisensa metodologia. Edellä mainittu huomio aiheutti lisäkeskustelua, kuinka keskeneräisiä kestävyyteen liittyvät raportointistandardit tällä hetkellä ovat ja kuinka niiden epäselvyys johtaa monenkirjaviin lopputuloksiin dataratkaisujen suhteen. Tärkeää keskustelua nousi myös siitä, kuinka eri datapalvelut voivat tarjota hyvinkin erilaista dataa samasta asiasta. Tähän ratkaisuksi nostettiin muun muassa tekoälyn ja koneoppimisen kasvava rooli. Yksi asiantuntijoista nosti positiivisessa valossa esiin, kuinka tekoäly on auttanut kestävyysdatan analysoinnissa viime vuosina, kun satelliittikuvat metsä- ja vesikadosta ovat kehittyneet niin, että data on saatavilla samalla laadulla ja tarkkuudella kaikille toimijoille.Tärkeää keskustelua käytiin myös EU:n tiedonantoasetuksen (SFDR) roolista ja sen vaikutuksesta toimijoiden ymmärrykseen kestävyysluokista, vaikka asetuksen tarkoituksena ei ole ollut luoda luokitusjärjestelmää. Panelistit esittivät myös kriittisempiä näkemyksiä asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta, ja yleinen mielipide oli, että sääntelyn kustannukset ja työmäärä eivät ole olleet suhteessa hyötyihin. Paneelissa oltiin myös epäileväisiä, onko sääntelyllä ollut todellista vaikutusta salkkujen sisältöön – sääntelyn yhtenä tavoitteena on kuitenkin rahoituksen ohjaaminen kestäviin toimintoihin. Myös EU-lainsäätäjät ovat tunnistaneet sääntelyyn liittyvät haasteet ja osana sen uudistusta onkin vilauteltu mahdollisuutta, että myös EU:ssa otettaisiin Iso-Britannian tavoin käyttöön virallinen luokitusjärjestelmä kestävyysominaisuuksia sisältäville tuotteille. Britanniassa aihetta sääntelee UK Sustainability Disclosure Requirements (SDR).Vastuullisen sijoittamisen ja taloudellisten tavoitteiden tasapainottaminen Yksi seminaarin keskeinen teema oli vastuullisen sijoittamisen ja taloudellisten tavoitteiden tasapainottaminen. Haaste koskettaa erityisesti rahastoja, jotka huomioivat ESG-tavoitteet samalla kun pyrkivät täyttämään asiakkaiden odotukset tuotoista. Paneelissa pohdittiin, kuinka sijoituksissa voidaan huomioida laajemmin esimerkiksi biodiversiteettiä ja ilmastoriskejä ilman, että tuottotavoitteista tingitään. Paneelin keskustelu oli hyvin polveilevaa ja keskusteluaiheet sinkoilivat laidasta laitaan. Panelistit pääsivät kuitenkin yhteisymmärrykseen muun muassa siitä, että vihreillä joukkovelkakirjalainoilla (green bonds) ei ole nykyisen sääntelyn puitteissa ollut tarpeeksi velvoitetta sijoittaa vihreisiin kohteisiin. LähiTapiola Varainhoidon korkosalkunhoitajat ovatkin paneutuneet erityisesti hankekohtaisten tavoitteiden realistisuuteen ja valitsevat laajentuneesta green bond -tarjonnasta salkkuihin parhaimmistoa. Seminaari tarjosi kattavan kuvan kestävän rahoituksen sääntelyn ja raportointivaatimusten jatkuvasta kehityksestä. Vaikka sääntely kehittyy, se on yhä keskeneräistä ja lopullinen tavoitetila näyttää liikkuvan jatkuvasti. Kehitys avaa sijoittajille uusia mahdollisuuksia, mutta tuo mukanaan myös haasteita, erityisesti datan keruun ja analysoinnin osalta. Lontoossa käydyt keskustelut antoivat meille LähiTapiolassa arvokkaita oivalluksia siitä, miten voimme kehittää omia toimintatapojamme ja varmistaa, että asiakkaamme saavat parasta mahdollista palvelua jatkuvasti muuttuvassa kestävän rahoituksen kentässä. Alvar Enala
Tuotepäällikkö
LähiTapiola Varainhoito_{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. LähiTapiolan rahastoja hallinnoidaan Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj:ssä ja LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:ssä. Tarkemmat tiedot avaintietoasiakirjoissa ja muissa rahastomateriaaleissa. LähiTapiola Varainhoito toimii omaisuudenhoitajana ja toimeksiantojen välittäjänä sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön vakuutusasiamiehenä. Sijoittamiseen liittyy aina riski sijoituksen arvon alenemisesta ja pääoman menetyksestä. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta.}

Näkökulmia

Saaga PatalaTalous13.3.2025Paras aika aloittaa sijoittaminen oli eilen – milloin on toiseksi paras?Moni meistä on lykännyt sijoittamisen aloittamista, odottaen täydellistä hetkeä, mutta todellisuudessa aika on yksi sijoittajan tärkeimmistä valteista. LähiTapiola Varainhoidon palvelujohtaja Saaga Patala pureutuu blogissaan siihen, miksi sijoittaminen kannattaa aloittaa heti ja miten päästä helposti alkuun.Sara AlaviiriTalous9.3.20254 (+1) merkittävää syytä päivittää tuntemistietosi – voita palkinto! Ajantasaiset asiakastiedot ovat avain sujuvaan ja turvalliseen asiointiin. Kun tunnemme sinut ja elämäntilanteesi, varmistamme, että asiointisi sujuu vaivattomasti, kertoo LähiTapiola Varainhoidon rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen asiantuntija Sara Alaviiri. Samalla varmistamme, että noudatamme lakisääteisiä velvoitteita ja torjumme talousrikollisuutta. Päivitä tietosi nyt helposti verkkopalvelussa – ja osallistu arvontaan, jossa voit voittaa upean palkinnon!Timo RitariTalous6.3.2025Osakemarkkinoilla positiivisia signaaleja – Euroopan ja Suomen osakkeet vahvistumassaAlkuvuoden tuotot osoittavat, että sijoittajat ovat siirtäneet katseensa Yhdysvaltojen osakemarkkinoilta Eurooppaan ja Suomeen. LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Timo Ritari analysoi tekstissään eurooppalaisten osakkeiden potentiaalia – onko edessä uusi nousu?

Katso lisää näkökulmia