Antti LahtinenTalous26.3.2025Mitä voimme oppia Euroopan asuntomarkkinoista?Salkunhoitaja Antti Lahtinen analysoi blogitekstissään, onko Suomi asuntomarkkinoiden kehityksessä vain muuta Eurooppaa jäljessä, vai onko Suomen kohtalona jäädä kokonaan kehityksen ulkopuolelle.

Kun Suomessa odotetaan asuntomarkkinoiden käännettä kuin kuuta nousevaa, odottaessa on hyvä katsoa mitä muualla Euroopassa tapahtuu. Samat korkojen ja rakennuskustannusten noususta aiheutuneet haasteet vaivaavat myös Euroopan asuntomarkkinaa, joskin siellä suurimpana uhkana nähdään asuntojen tarjonnan niukkuus, kun Suomessa kärvistellään vielä kysynnän vähäisyyden kanssa.Euroopan noin 740 miljoonan ihmisen väestöstä arviolta 73 prosenttia asuu tällä hetkellä kaupungeissa. Kaupungistumisasteen ennustetaan nousevan yli 82 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä kaupunkien asukasmäärän kasvu luo valtavan tarpeen uusille asunnoille. Esimerkiksi Lontoossa tarvitaan noin 80 000 uutta asuntoa joka vuosi, kun viime aikoina niitä on rakennettu vuositasolla hieman vajaat 40 000 kappaletta. Saksassa puolestaan arvioidaan tarvittavan maanlaajuisesti vuosittain 320 000 uutta asuntoa, kun esimerkiksi vuona 2024 rakennuslupia myönnettiin vain 216 000 asunnolle.Samoin kuin Suomessa, myös muualla Euroopassa rakennuslupahakemusten ja rakennusaloitusten määriin on vaikuttanut vallitseva taloustilanne. Aiempaa korkeammat korot ja rakennuskustannusten nousu on hidastanut asuntorakentamista selvästi, kun sekä sijoittajien että omistusasujien kysyntä uusille asunnoille on vähentynyt.Euroopassa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet selvästiInflaatio ja asuntotarjonnan supistuminen on johtanut vanhojen asuntojen hintojen nousuun. Eurostatin mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet EU:n alueella vuosien 2015 ja 2023 välillä keskimäärin 48,1 prosenttia. Suomessa saman tilaston mukaan hintojen nousu on ollut vain 5,4 prosenttia. Suurinta nousu puolestaan on ollut esimerkiksi Baltian maissa ja Tšekeissä, joissa nousuprosentti on samalla ajanjaksolla ollut 90 ja 114 prosentin välillä. Tämä on sinänsä kiinnostava havainto, sillä Suomen kiinteistömarkkinoiden haastavaa tilannetta on joskus selitetty maamme sijainnilla lähellä Venäjää.Monissa Euroopan maissa myös vuokrat ovat olleet selvässä nousussa niukan asuntotarjonnan vuoksi ja niiden odotetaan nousevan keskimäärin 3–4 % vuosivauhtia myös jatkossa. Kaupunkien asukasmäärien kasvu lisää taloudellista toimeliaisuutta ja sitä kautta eri valtioiden talouskasvua. Mikäli uusia asuntoja ei rakenneta tarpeeksi niitä tarvitseville, asuntopula alkaa vähitellen rajoittaa Euroopan talouskasvua, jolloin voidaan jo puhua todellisesta asuntokriisistä.Mitä poliittiset päättäjät ja muut viranomaiset voivat tehdä asuntotuotannon vauhdittamiseksi? Lääkkeeksi on ehdotettu esimerkiksi erilaisia veroetuja sijoittajille, rakentajille ja asuntosäästäjille. Myös edullisempi valtion tukema rahoitus rakennusliikkeille voisi nostaa asuntoaloitusten määriä samoin kuin suorat tuet ja/tai julkisrahoitteiset rakennushankkeet. Luonnollisesti myös tonttien saatavuuteen ja kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuuteen tulee kiinnittää huomiota.Markkinatalouden lainalaisuudet toimivat korjaavana voimanaVaikka verotuksella ja sääntelyllä on oma merkityksensä, lopulta markkinoilla on taipumus korjata itse itsensä markkinatalouden näkymättömän käden ohjaamana. Jos asuntoja ei rakenneta riittävästi suhteessa kysyntään, niiden hinnat ja vuokrat nousevat niin kauan, kunnes asuntojen tarjonta kasvaa riittävälle tasolle. Suomessa näkymätön käsi puolestaan hyydytti asuntomarkkinan, kun asuntoja rakennettiin liikaa.Jää nähtäväksi onko Suomi asuntomarkkinoiden kehityksessä vain muuta Eurooppaa jäljessä, vai onko Suomen kohtalona jäädä kokonaan kehityksen ulkopuolelle. Toivottavaa kuitenkin on, että kädet löytäisivät toisensa ja asuntomarkkinoilla saavutettaisiin kysynnän ja tarjonnan tasapaino.
Antti Lahtinen
salkunhoitaja
LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy^{Tämä kirjoitus on LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoitus on tarkoitettu Suomessa asuville ja Suomessa kotipaikan omaaville. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy:n omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}

Näkökulmia

Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?Jyrki MäkeläTalous14.4.2025Klassiset sijoitusopit eivät vanhene – näin ne kantavat myös tullimyrskyissäMarkkinat ovat viime aikoina reagoineet odotettua rajumpiin kauppapoliittisiin linjauksiin. LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä muistuttaa vanhoista sijoitusopeista, jotka kantavat myös kriisien yli.Jari JärvinenTalous13.4.2025Kauppasodan talous- ja markkinavaikutukset: diilien tie vai eskalaatio?Kireät kauppasuhteet lisäävät epävarmuutta ja voivat muuttaa markkinoiden suuntaa merkittävästi. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Jari Järvinen tarkastelee kahta mahdollista skenaariota sekä niiden talous- ja markkinavaikutuksia.

Katso lisää näkökulmia