Jari JärvinenTalous28.4.2025 Miksi Maailma-rahastot menestyvät vuodesta toiseen rahastovertailuissa?LähiTapiolan Maailma-rahastot ovat keränneet jälleen tunnustusta arvostetussa Lipper Fund Awards 2025 -vertailussa. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti ja johtaja Jari Järvinen analysoi hoitamiensa rahastojen menestystä ja tulevaisuutta.

LähiTapiola Maailma 20- ja Korkomaailma -rahastot palkittiin jälleen vuotuisessa Lipper* Fund Awards 2025 -vertailussa Pohjoismaiden parhaina rahastoina. Maailma-rahastot ovat menestyneet myös aikaisempina vuosina 2009, 2011, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020 ja 2024. Lipper-palkintoja on kertynyt Maailma-rahastoille yhteensä 23 kappaletta.Rahastot ovat menestyneet myös muissa riippumattomissa vertailuissa. Esimerkiksi Morningstar on palkinnut Maailma 50 -rahaston luokkansa parhaana vuosina 2011, 2012 sekä 2020. Vertailuissa rahastot laitetaan paremmuusjärjestykseen riskikorjattujen tuottojen perusteella. Menestyminen vertailuissa riippuu saavutetusta tuotosta ja otetusta riskistä, mutta myös kilpailijoiden tekemisistä. Näistä tekijöistä ainoastaan riskinotto on omissa käsissä. Sijoitussuunnitelma ohjaa päätöksentekoaMaailma-rahastot ovat aktiivisesti hoidettuja yhdistelmärahastoja, joiden varat sijoitetaan maailmanlaajuisesti sekä osakkeisiin että korkoihin. Korkomaailman osalta sijoitusmahdollisuuksien joukko muodostuu puhtaasti korkosijoituksista. Tavoitteena on vertailuindeksiä parempi tuotto, viisi tähteä Morningstarin luokittelussa ja sijoittuminen oman vertailuryhmänsä parhaaseen neljännekseen.Sijoitussuunnitelma perustuu tutkittuun tietoon sijoitusympäristön muutoksista ja sijoittajien käyttäytymisestä. Suunnitelma sisältää kolme vaihetta: salkun rakentaminen, rahastovalinnat ja sijoituskohteiden keskinäiset painotukset.Vaihe 1: Salkun rakentaminenEnsimmäisessä vaiheessa valitaan ne markkinat, joissa halutaan olla mukana. Salkun rakenne selittää valtaosan tuottojen vaihtelusta, mutta tuotot määräytyvät valintojen perusteella. Sijoitusfilosofia määrittelee sen, miten riski kyseisessä omaisuusluokassa otetaan. Salkku rakennetaan valitsemalla aktiivisia ja passiivisia tuotteita. Salkun perusta tehdään kustannustehokkaasti pääosin passiivisilla tuotteilla, kun taas aktiivisilla tuotteilla tavoitellaan hajautushyötyjä ja/tai lisätuottoja. Vaihe 2: Rahastovalinnat Toisessa vaiheessa siirrytään yksittäisiin rahastovalintoihin. Valinnat eivät ole puhtaasti mekaanista tuottovertailua, vaan kyse on tarkasteltavan rahaston sopivuudesta osaksi kokonaisuutta. Yksittäinen sijoituskohde voi vaikuttaa jossain tilanteessa järjettömältä, mutta hajautushyötyjensä vuoksi se voi kuitenkin sopia osaksi kokonaisuutta.Valinnat nojaavat määrälliseen ja laadulliseen arvioon tuotteen sopivuudesta. Kestävyysanalyysi sisältyy myös rahastojen valintaprosessiin. Aktiivisten rahastojen osalta sijoitusprosessi on tärkeä, kun taas passiivisten tuotteiden osalta huomio kiinnittyy kustannuksiin. Vaihe 3: Painotukset Kolmannessa vaiheessa siirrytään sijoituskohteiden keskinäisiin painotuksiin. Sijoittaminen on aina päätöksentekoa epävarmuuden vallitessa. Tällöin pitää jatkuvasti arvioida mitä riskejä missäkin tilanteessa kannattaa ottaa. Painotukset perustuvat harkittuun arvioon omaisuusluokkien suhteellisesta houkuttelevuudesta, suhdannenäkymistä ja riskeistä.Tavoitteena ei ole ennustaa markkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä, vaan ymmärtää nykytilaa ja keskittyä pidemmän aikavälin tekijöihin, jotka muovaavat sijoitusympäristöä. Tätä taustaa vasten esimerkiksi sodat, pandemiat ja luonnonkatastrofit jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan näillä yllättävillä tapahtumilla on yleensä vain lyhytaikaisia vaikutuksia.Menestyvätkö Maailma-rahastot myös jatkossa?Maailma-rahastojen menestyksen salaisuus on siis huolellisesti mietitty sijoitussuunnitelma. Täydellistä suunnitelmaa ei ole olemassa, mutta mikä tahansa suunnitelma on parempi kuin ei mitään suunnitelmaa. Toisaalta paraskaan suunnitelma ei auta, jos sitä ei noudata. Se miten käyttäydyt, on tärkeämpää kuin se mitä tiedät. Markkina- ja yrityskohtaisten riskien lisäksi pitää hallita myös omaan käyttäytymiseen liittyvät riskit.Vaikka tulevaisuus on aina epävarma, olen luottavainen, että valittu toimintatapa kykenee tunnistamaan myös jatkossa sijoitusympäristön merkittävät pidemmän aikavälin muutokset ja mukautumaan niihin riittävän nopeasti.Haluan lämpimästi kiittää osuudenomistajia luottamuksesta ja samalla toivottaa uudet osuudenomistajat tervetulleeksi mukaan.Jari Järvinen
pääekonomisti ja johtaja
LähiTapiola Varainhoito Oy* Lipper on kansainvälinen ja puolueeton rahastoanalyysien ja -vertailujen tuottaja. Lipper Fund Awards -palkintoja jaetaan vuosittain parhaimmille rahastoille ja rahastoyhtiöille, jotka ovat onnistuneet saavuttamaan kilpailijoitaan parempaa riskikorjattua tuottoa kolmen, viiden ja 10 vuoden ajalta. _{Tämä on mainos. Kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.}

Näkökulmia

Petri HeiskariTyöelämä9.5.2025Näin houkuttelet avainhenkilön yritykseen – nojaa tutkimustietoon, älä mututuntumaanTakkuilevatko ylimmän johdon ja erityisasiantuntijoiden rekrytoinnit? Ei ihme, sillä kilpailu avainhenkilöistä kovenee. Siksi on entistä tärkeämpää tunnistaa, keihin eri palkitsemisen keinot purevat, kirjoittaa LähiTapiolan ICT:n, energian ja teollisuuden suurasiakkaisiin erikoistunut Petri Heiskari.Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.Susa NikulaTyöelämä24.4.2025Voiko johtaja tehdä nelipäiväistä työviikkoa?Siirryin vuoden alussa tekemään nelipäiväistä työviikkoa LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaavana johtajana. Päätöksestä kerrottuani olen saanut spontaanit aplodit ja onnitteluja rohkeudesta, mutta myös ”voimia ja jaksamista” -toivotuksia haastavassa tilanteessa. Reaktiot ovat yllättäneet minut, sillä ne huokuvat ennakko-oletusta: johtajan ei ole tapana huolehtia omasta hyvinvoinnistaan kuin vasta pakon edessä. Tästä ei kuitenkaan ole minun kohdallani kysymys. Miksi siis päädyin työaikaa lyhentämään ja mitä olen alkuvuoden aikana oppinut?

Katso lisää näkökulmia