Suvi Järvinen ja Aino LiutuYmpäristö22.5.2025Luontokatoon on aidosti mahdollista vaikuttaa paikallisilla toimenpiteillä Tiesitkö, että luontokato ei ole pelkästään ympäristöongelma, vaan myös taloudellinen ja terveydellinen riski, joka voi vaikuttaa meistä jokaisen elämään? Suvi Järvinen ja Aino Liutu pohtivat kirjoituksessaan, miten vakuutusyhtiö voi vaikuttaa luontokadon torjumiseen.

22. toukokuuta vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa. Mitä luontokato on ja miksi siitä pitäisi olla huolissaan? Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen eli luontokato tarkoittaa luonnon elämän kirjon hupenemista, mikä uhkaa ekosysteemien tasapainoa ja ihmisen hyvinvointia. Luontokatoa aiheuttavat muun muassa maankäyttö, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen käyttö. Kun luonnon monimuotoisuus köyhtyy, luonnon kyky hallita tulvia, tuottaa ruokaa ja taistella tautien aiheuttajia vastaan heikentyy. Luontokato myös heikentää luonnon vastustuskykyä ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mikä voi entisestään kiihdyttää luontokatoa.

Maailman BKT:sta noin 55 % on riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. Suoraan luonnosta riippuvaiset toiminnot, kuten maatalous ja kalastus, ovat erityisen haavoittuvaisia luontokadon vaikutuksille. Maailman talousfoorumi onkin arvioinut luontokadon yhdeksi tärkeimmistä globaaleista riskeistä seuraavan 10 vuoden aikana.

Myös suomalaiset ovat huolissaan luontokadosta. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin suomalaisilta huhtikuussa 2025, mitkä ilmastonmuutoksen vaikutukset huolettavat heitä eniten lähitulevaisuudessa. Muutokset eläin- ja kasvilajeissa nousi tulevaisuudennäkymänä selvästi suurimmaksi huolenaiheeksi.

Vaikka meillä Suomessa on tehty toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, luontomme monimuotoisuus on edelleen heikentynyt: uhanalaisten lajien määrä on kasvanut, ja noin puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia. Toisin kuin ilmastonmuutokseen, luontokatoon on kuitenkin aidosti mahdollista vaikuttaa paikallisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi metsien sertifioinnilla voidaan varmistaa paikallisesti, että metsäluonnon monimuotoisuus huomioidaan. Mitä vaikutuksia luontokadolla on vakuutustoimintaan? Luontokato on vaikeasti mitattava ja ennustettava ilmiö, ja sen vaikutukset vakuutustoimintaan ovat moninaisia. Luontokatoon liittyvät riskit tulisi pyrkiä tunnistamaan osana kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Parhaiten tunnistettuja luontokatoon liittyviä fyysisiä riskejä vahinkovakuuttamisessa ovat luonnonkatastrofit. Esimerkiksi metsäkato lisää tulvariskiä, koska puuston häviäminen kiihdyttää eroosiota ja sadeveden pintavaluntaa. Luontokato heikentää myös metsien terveyttä ja vastustuskykyä, mikä altistaa metsät useille eri tuhoille, kuten hyönteis- ja sienitaudeille, ja niiden heikentämänä myrskyvahingoille.Luontokadolla on vaikutuksia myös muuhun kuin omaisuusvakuuttamiseen. Kun viherympäristöt vähenevät ja yksipuolistuvat, henkilö- ja sairausvakuuttamisessa altistutaan kasvaville korvausvaateille ilmansaasteiden, lämpötilavaihteluiden ja pandemioiden aiheuttamien terveysongelmien lisääntyessä. Luontokato vaikuttaa myös sijoitusympäristöön hankalasti ennakoitavin tavoin. Mitä voimme sitten vakuuttajana tehdä? Luontokato on laaja-alainen ongelma, johon liittyviä riskejä meidän kaikkien tulisi ymmärtää paremmin. Kun luonnon vastustuskyky ilmastonmuutoksen vaikutuksille heikkenee, saattaa se voimistaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vahinkoja. Vakuutusalalla luontokatoon liittyvien riskien tarkastelu ilmastoriskien rinnalla on siis ensiarvoisen tärkeää.Finanssiala ja vakuutusyhtiöt ovat keskeisessä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä. Toimiala rahoittaa yritysten kasvua ja vakuuttaa liiketoiminnan riskejä. Voisimmeko tulevaisuudessa vaatia yrityksiltä vielä määrätietoisemmin toimintaa, joka suojelee ja tukee luonnon monimuotoisuutta? Voimmeko auttaa suomalaisia vielä paremmin tunnistamaan ja hallitsemaan heihin kohdistuvia luontoriskejä tai vaikkapa kehittää uusia vakuutusratkaisuja, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta?

Suvi Järvinen
ilmastoasiantuntija, LähiTapiolaAino Liutu
matemaatikko, LähiTapiola

Näkökulmia

Matti RäsänenTyöelämä26.5.2025Hyvä johtaminen on mielenterveystekoMielenterveyden häiriöt ovat viime vuosina nousseet selvästi suurimmaksi syyksi suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille. Kasvua selittää erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden yleistyminen ja niiden lisääntyminen alle 35-vuotiailla. Ilmiö kuvastaa muutosta yhteiskunnassa ja työssä. Koronan vaikutukset ovat olleet pitkäkestoisia, ja etenkin nuorten resilienssi on ollut koetuksella poikkeusaikoina.Petri HeiskariTyöelämä9.5.2025Näin houkuttelet avainhenkilön yritykseen – nojaa tutkimustietoon, älä mututuntumaanTakkuilevatko ylimmän johdon ja erityisasiantuntijoiden rekrytoinnit? Ei ihme, sillä kilpailu avainhenkilöistä kovenee. Siksi on entistä tärkeämpää tunnistaa, keihin eri palkitsemisen keinot purevat, kirjoittaa LähiTapiolan ICT:n, energian ja teollisuuden suurasiakkaisiin erikoistunut Petri Heiskari.Peter CastrenTalous8.5.2025Kun usko horjuu, horjuvat myös markkinatYhdysvaltojen hallinnon toimet ovat ravistelleet perinteisiä uskomuksia niin geopolitiikassa kuin taloudessakin. LähiTapiola Varainhoidon korkojohtaja Peter Castren pohtii, ovatko Euroopan ja Saksan valtionlainat uusi turvasatama sijoittajille.

Katso lisää näkökulmia