Siirry suoraan sisältöön Siirry suoraan alatunnisteeseen
Heikki Urpelainen Talous 27.3.2024

Laihdutuslääkkeet: Terveyshyödyt ja sijoitusmahdollisuudet?

Maailma kohkaa uusista painonhallintalääkkeistä, jotka ovat jättipotti paitsi painonpudottajille myös lääkkeitä valmistaville yrityksille. LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Heikki Urpelainen kirjoittaa terveysalaa ravistelevasta mullistuksesta, jonka laineet lyövät kansanterveyteen ja -talouteen asti.

Jo 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan Suomessa, sanoo THL. Laitos arvioi, että lihavuus aiheuttaa Suomen terveydenhuollolle miljardin euron lisäkustannukset joka vuosi. Ylipaino on tätä nykyä aliravitsemusta yleisempää jopa alhaisen tulotason maissa ja saa aikaan myös enemmän kuolemia. Erityisesti vaikea ylipainoisuus ja lasten ylipaino ovat lisääntyneet.

Ei siis liene yllätys, että maailma kohkaa uusista, elimistön omia suolistohormoneja jäljittelevistä (GLP-1) lääkkeistä. Ne ovat osoittautuneet lähes ihmeeksi. Haitat vaikuttavat pieniltä ja hyödyt suurilta: paino voi pudota vuodessa jopa viidenneksen.

Painonhallintalääkkeet ovat jättipotti paitsi painonpudottajille myös lääkkeitä valmistaville yrityksille. Mahdollinen potilasmäärä on valtava, vaikka edes pieni osa ylipainoisista saisi lääkehoitoa. Yksin Yhdysvalloissa vaikeasti ylipainoisia aikuisia on noin 110 miljoonaa 1 . Lääkkeiden kustannushyöty on helppo osoittaa niiden maksajille ylipainon monina terveyshaittoina ja muiden hoitokeinojen tehottomuuden tai kalleuden vuoksi. Kaksi johtavaa painonhallintalääkeyhtiötä, tanskalainen Novo Nordisk ja yhdysvaltalainen Eli Lilly , ovatkin nousseet globaalin terveysalan suurimmiksi yhtiöiksi. Niiden markkina-arvo on huiman nousun myötä yli tuhat miljardia euroa, mikä on 192 kertaa suomalaisen lääkeyhtiö Orionin pörssiarvo!

Sijoittajat ovat arvelleet laskevan painon muuttavan kuluttajien tottumuksia esimerkiksi terveellisemmän ravinnon ja lisääntyvien liikuntapalveluiden käytön suuntaan. Terveysalan yrityksiin vaikutukset ovat jopa suoraviivaisemmat. Esimerkiksi munuais-, haava- ja Alzheimer-hoitojen sekä maksasiirtojen ja nivelleikkauksien määrä voi laskea, kun vaivoille altistava ylipaino putoaa. Tämä ei luultavasti poista hoitojen tarvetta, mutta voi lykätä niitä ja tuoda apua terveysbudjetteihin, joita henkilöstöä vaativat hoidot kuormittavat jopa kalliita lääkkeitä enemmän.

Novon ja Lillyn innovatiiviset painonhallintalääkkeet on saatu aikaan onnella ja osaamisella. Lääkkeet kehitettiin alun perin diabeteksen hoitoon, mutta niiden huomattiin myös laskevan painoa. Ilman mittavia tutkimuspanostuksia hormonieritykseen (insuliini) ei tuotteita kuitenkaan olisi. Moni kilpailija haluaa siivunsa Novon ja Lillyn menestyksestä, mutta yhtiöillä on muutama vuosi etumatkaa. Kaksikko kerää nyt tutkimuksillaan näyttöä painonhallintatuotteiden hyödyistä esimerkiksi aivoverenvuotojen ja sydänsairauksien ehkäisyssä. Kerättävä data vahvistaa niiden asemia kilpailussa.

Kallis lääkekehitys on lopulta monia muita elämänlaadun alueita tasa-arvoisempaa, sillä hyödyt tulevat lähes kaikkien ulottuville patenttien erääntyessä ja lääkehintojen romahtaessa noin 15 vuoden päästä. Yhtiöiden korkean arvostuksen suurimpia haasteita onkin, miten innovoida aiempaakin parempia massatuotteita patenttisuojaltaan vapautuvien tilalle. Pelkkä nykypatenttien kassavirta ei yhtiöiden korkeaa arvostusta riitä selittämään.

Painonhallintalääkkeiden kaltainen mullistus on harvinaista terveysalalla, jonka kehitys on suosinut enemmän kapeita erikoishoitoja kuin yleislääkkeitä. Nyt eniten myyty lääke on noin 20 miljardin vuosimyynnillä tulehduksellisten sairauksien hoitoon tarkoitettu Humira , jatkossa luultavasti painonhallintatuotteet. Yleisimmät vakavat sairaudet länsimaissa, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja muistisairaudet näyttävät olevan monen tekijän summa, jotka vaativat myös kirjon lääkkeitä.

Voihan olla, että solubiologiasta keksitään joku sairauksien syntyyn tai hoitoon vaikuttava yleistekijä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Tekoälyn tuoma mullistuskin on rajallinen, sillä tekoälyn tarvitsemaa dataa tai diagnostiikan välineitä sairauden syntyyn solutasolla ei oikein ole. Tunnetuissa terveyden kattotekijöissä, kuten unessa, ravinnossa, liikunnassa ja sosiaalisuudessa on sen sijaan edelleen paljon ennaltaehkäisevää potentiaalia. Ehkä näiden tekijöiden parantamiseen kannattaisi suunnata nykyistä enemmän julkisia terveysresursseja lääkehoitojen rinnalla?

Heikki Urpelainen
salkunhoitaja
LähiTapiola Varainhoito Oy

1) Lähde: NIH, National Institute of Health. Obeesien eli BMI >30 osuus USA aikuisväestöstä 42 %.

Tämä kirjoitus on LähiTapiola Varainhoito Oy:n laatima ja perustuu sen näkemyksiin taloudesta ja sijoitusmarkkinasta. Kirjoituksen sisältämät arviot, tiedot ja mielipiteet perustuvat LähiTapiola Varainhoidon omiin laskelmiin tai lähteisiin, joita LähiTapiola Varainhoito pitää oikeina ja luotettavina. Tätä kirjoitusta ei tule yksinään käyttää sijoituspäätöksen perustana eikä siinä esitettyä tietoa ole tarkoitettu kehotukseksi käydä kauppaa sijoitustuotteilla tai palveluilla.