Kurssit ja tunteet vuoristoradalla – sijoittamisen pelot

Haluamme ajatella tekevämme päätöksiä järkiperustein, sijoittamisessakin. Päätöksentekomme altistuu kuitenkin lukemattomalle määrälle tunteita, impulsseja, himoja ja ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat dramaattisestikin päätöksen lopputulokseen. Ja se on ihan hyvä niin: yleensä sopivimmat päätökset ovat sellaisia, joissa on mahdollisimman moni tärkeä asia, kuten tunteet, huomioituna. Tunteet ja impulssit tosin herkästi rajoittavat kykyämme toimia eri tilanteissa mahdollisimman järkevästi tai tuottavasti.

Sijoittamisessa altistuu väkisinkin ennen pitkää erilaisille tunteille. Pelko on yleensä toimintaamme eniten vaikuttava tunne. Pelko on todella voimakas toiminnan ajuri – olemme valmiita tekemään hyvin paljon, jotta meidän ei tarvitsisi pelätä. Taltuttaaksemme pelon tarvitsemme hallinnan tunteen, ja sen saamiseksi olemme valmiita tekemään mitä erikoisempiakin asioita. Koronarajoitusten astuessa voimaan keväällä 2020 saimme hallinnan tunnetta takaisin vessapaperipakkauksen hinnalla.

Samainen koronan aikakausi oli itselleni ensimmäinen tilanne, kun koin, miltä tuntuu, kun sijoitusten arvosta katoaa merkittävä osa hyvin lyhyessä ajassa. Olin silloin jo vuosien ajan perehtynyt syvällisesti sijoittamisen psykologiaan. Mikään tieto ei kuitenkaan estä tuntemasta pelkoa ja huolta välittömänä reaktiona voimakkaaseen muutokseen tai epätietoisuuteen. Pelko on onneksi kuitenkin helppo tunne tunnistaa, vaikka sitä on hyvin vaikea hallita. Onneksi siihenkin löytyy ”lääkkeitä”, jotta ei tarvitse antautua pelon luomiin houkutuksiin.

Sijoittamisessa pelko voi olla kallis tunne hallittavaksi. Etsiessämme turvaa saatamme päätyä tekemään päätöksiä, jotka eivät ole järkevimpiä itsellemme. Kun markkinoiden tyrskyt ja myrskyt tuntuvat pahalta, saatamme heittää sijoitussuunnitelmamme yli laidan ja myydä omistuksemme vain saadaksemme turvan ja hallinnan tunteen takaisin. Saattaa myös olla, että emme ikinä pääse edes satamasta seilaamaan sijoittamisen vesille, koska sijoittaminen tuntuu ikävältä. Myrskyn laantuessa huomaammekin, että tämä ei ehkä ollut tuottavin tapa edetä.

Toisessa ääripäässä pelko ajaa meidät sijoittamaan tunnepohjaisesti johonkin, koska pelkäämme jäädä paitsi jostakin. Sosiaalisina toimijoina meille on ominaista toimia kuten muut ympärillämme (laumakäyttäytyminen), oli sitten kyseessä jokin uusi sijoituskohde, tai se kuuluisa vessapaperin oston huuma. Paitsi jäämisen pelosta eli FOMO:sta (fear of missing out) kannattaa lukea lisää LähiTapiola Varainhoidon salkunhoitaja Perttu Hytösen mainiosta blogitekstistä.

Pelko ei ole missään nimessä huono asia. Se auttaa meitä olemaan varuillamme ja nostaa valppauttamme tarkastella uhkaavan tuntuisia asioita tai tilanteita. Pelko on täysin luonnollinen reaktio kokemiimme asioihin, ja meidän on mahdotonta valita välttyä tuntemasta sitä. Mutta meidän on mahdollista tunnistaa pelko ja sitten pysähtyä hetkeksi vetämään happea. Sitten voimme miettiä, miksi pelkäämme, tarvitseeko meidän pelätä, ja mikä on järkevä tapa edetä. Voimme myös etukäteen valmistautua tunteisiin ja tyypillisiin reaktioihimme, ja tarvittaessa pyrkiä korjaamaan itsellemme haitallisia reaktioita.

Sijoittamisen tunteisiin paras lääke on omaa tilannetta ja tavoitteita tukeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelman onnistumiseksi on oleellisen tärkeää kiinnittää huomiota tuleviin tunneryöppyihin, joita varmasti kaikki (tai ainakin lähes kaikki) joutuvat kohtaamaan. Sijoituksellinen ympäristö on aina täynnä epävarmuutta ja uhkakuvia – ja ajoittain riskit tai markkinasentimentin muutos realisoituvat dramaattisina kurssilaskuina markkinoilla. Jos etukäteen ei ole varautunut siihen hyvin todennäköisesti koittavaan faktaan, että jossain kohtaa prosenttimuutokset omassa sijoitussalkussa tuntuvat todella ikävältä, saattaa muuten loistavankin suunnitelman noudattaminen muodostua erittäin vaikeaksi.

Asioiden pelkääminen ei tarkoita, että meidän olisi pakko toimia pelkojemme vankina. Tunnistaessaan tuntevansa pelkoa voi tutkia, mistä se johtuu. Ihmisinä meille on hyvin ominaista pelätä sellaisia asioita, joita emme ymmärrä. Ymmärrystä voimme onneksi lisätä: Voimme kerätä tietoa, miten markkinat toimivat. Voimme tutkia, missä sijoituskohteidemme riskit piilevät. Voimme ennakoida tulevia koettelemuksia, jotta meidän on helpompaa saada hallinta takaisin voimakkailta tunteilta ja niistä aiheutuvista mielijohteista. Voimme kilauttaa kaverille tai asiantuntijalle, joka pystyy sivusta katsomaan tilannetta objektiivisesti ja auttaa pitämään jäät hatussa.

Keräämämme ja oppimamme tiedon valossa voimme tarkastella, mikä sopii itsellemme parhaiten, ja erottaa järkevät ja tärkeät asiat vähemmän tärkeistä. On perustavanlaatuisen tärkeää ymmärtää itseään, omia tavoitteitaan ja taipumuksiaan, jotta voi tehdä itselleen järkeviä päätöksiä ja suunnitelmia nykyiset ja tulevat tunteet huomioiden, ei niille antautuen. Suunnitelman toteuttaminen ja siten tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyys nousee, eikä tarvitse menettää yöuniaan murehtiessaan maailman menoja.

Kare Hallamaa
salkunhoitaja
Seligson & Co

Mistä sijoittajan voiton ja pelon tunteet syntyvät? Miten pitää pää kylmänä laskumarkkinoissa? Miten tehdä rationaalisia päätöksiä tunteita väistämättä?

Ilmoittaudu 27.2. klo 17 webinaariimme – Järki ja tunteet sijoittamisessa. Keskustelijat: LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro ja tämän blogin kirjoittaja, Seligson & Co:n salkunhoitaja Kare Hallamaa. Webinaarin juontaa LähiTapiola Varainhoidon johtaja Jyrki Mäkelä.

Lue lisää webinaarista ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Tutustu myös rationaalisen sijoittajan muistilistaan Seligson & Co:n nettisivuilla.